Väittäisinpä, että työn hakeminen nykypäivän Suomessa voi olla paljon vaativampaa ja haasteellisempaa TYÖTÄ, kuin itse työ jota haetaan. Ennen työ oli itsestäänselvyys, jokaisen perusoikeus. Nyky-yhteiskunta on rakentanut työttömyyden, mutta tehnyt työttömästä arvottoman, tyhjän olennon, jolle ei ole paikkaa. Tätä asiaa ei yhteiskunta muuta, mutta työttömät ajan mittaan varmasti, koska työttömiä on jo niin paljon, eikä todellakaan suureksi osaksi mitään laiskaa tai saamatonta porukkaa.
Työnhaku on TYÖTÄ!
Sara
3501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tunnen monia työttömiä, joilta on kadonnut sekä itsetunto, itseluottamus että koko omanarvontunto tässä yhteiskunnassa viimeisen 15 vuoden aikana.
Jatkossa tapahtuu sitä yhä vain enemmän, joten jos työttömät fiksut, koulutetut ihmiset eivät kapinoi, niin tilanne on entistä surkeampi.
Työttömiä ei arvosta kukaan, jolleivat he itse sitä tee.
Koulutettua, ammattitaitoista porukkaa on todella paljon työttömänä ja heitä ei pakkokurssit, orjatyöt ja jatkuvat harjoittelut voi vähempää kiinnostaa.
On ammattikouluja, ammattiopistoja, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja käyneitä työnhakijoita pilvin pimein ja monilla on myös työkokemusta eri aloilta.
Tunnen useita, jotka hakevat jatkuvasti työtä ja jokainen kertoo tuskastuvansa jatkuvasti kielteisiin päätöksiin tai siihen, ettei työnantajat vastaa lähetettyihin hakemuksiin.
Moni tahtoisi tietää, miksi hän ei ole kelvannut hakemaansa työhön.
"Moni tahtoisi tietää, miksi hän ei ole kelvannut hakemaansa työhön."
Tietämällä syyn valitsematta jättämiseen olisi helpompi selvitä palvelukeskuksessa työvoimavirkailijoiden ja sosiaalityöntekijöiden "avusta". Toisaalta laittamalla työtön etsimään itsestään olemattomiakin vikoja saadaan revittyä ihmisen mielenterveys hajalle ja työttömyys vaihtuu sairaseläkkeeseen. Onhan sekin eräs ratkaisu työttömyyteen, mutta olisikohan yhteiskunnan kannalta järkevämpää jättää amatöörien tekemät psykoanalyysit tekemättä.
Järkimies jaksaa paukuttaa, että pitää olla vain kiinnostunut vain omasta työpaikastaan eikä välittää muista työnhakijoista. Järkimiehen mukaan yhdelle ihmiselle on avoinna kaikki työpaikat ja on tietenkin oikeassa. Järkimies kuitenkin unohtaa oleellisimman seikan sen, että avoimeen työpaikkaan valitaan vain yksi henkilö ja muut jäävät nuolemaan näppejään vaikka olisivat kuinka itsekkäitä, lahjakkaita, koulutettuja tai ahkeria.
Olen huomannut, että työnantajat käyttävät näitä sekopäätestejään selityksenä sille, ettei työnhakija ole pätevä hakemaansa työhön.
Joku selityshän on oltava, ja erilaiset työnantajan psykoottiset sosiaalisuus-soveltuvuustestit ovat erinomainen keino selitellä asioita työnantajan parhaaksi.
Ammattitaitoinen, koulutettu ja järkevä työnhakija haistattaa paskat näille testeille, ja kehittää omat testinsä sopiviksi katsomilleen työnantajille.
Testieni perusteella mm. istuva Hallitus on solveltumaton nykyiseen työhönsä.