Olen kiinnittänyt huomiota sellaiseen että noilla deitti palstoilla usein akateeminen etsii toista akateemista. Ihmettelenkin että miksi ? Haluavatko he koko ajan jutella vain työ tai koulu asioista. Vai luulevatko he että kukaan muu ihminen ei ole keskustelutaitoinen. Omassa kaveri piirissäni on ihmisiä joka opinto-asteelta ja toisinaan tuntuu että nämä "vähemmän" lukeneet ovat arkipäiväisissä asioissa paljon viisaampia kuin nämä korkeasti koulutetut. Eikö elämänkokemus ja kouluviisaus ole kuitenkin ihan eri asioita eikä niitä pitäisi sekoittaa deittailuun ?
Akateemiset seuranhakijat
Toteanpa vain
586627
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
vielä ole nähneet maailmaa...
Odotellaan...
.. kouluttamattomatkin harrastavat lukemista.
Akateemien ja duunari? aivan mahdoton yhtälö! Katsos kun akateeminen marjanpoimija kokisi suoranaista alemmuuden tunnetta jos ne seurustelis duunarin kanssa.
PS: Ja jos täällä joku väittää että ei pidä paikkaansa, niin voin sanoa että se on vitun pitkä vale.
he ovat niin paljon parempia ihmisiä kun me duunarit.
Kannattaa huomata, että eri sukupuolten edustajien arvostukset ovat usein tässä asiassa erilaisia. En kovin monesti muista nähneeni, että mies olisi maininnut akateemisuuttaan seuranhakuilmoituksessa, saati sitten toivonut sitä naiselta, itse en koskaan moiseen alentuisi. Sen sijaan todella isossa osassa naisten ilmoituksia esiintyy sana "akateeminen", etenkin toivomuksena miehen koulutustasosta. Minulle on pikemminkin niin päin, että akateeminen nainen saa todistaa korvien välin olevan kunnossa, sen verran höyrähtäneitä naisia yliopistolla pyörii. Humanistinaisten (lue: "naisten") suhteen olen kaikkein kriittisin, onneksi minulla ei ole pelkoa siitä, että he kiinnostuisivat minusta, koska en ole hyvätuloinen.
Todistit viestilläsi oikeaksi kaiken, mitä sanoin. Minä olen akateeminen mies, Kiss FM, mutta en halunnut valita sellaista nimimerkkiä enkä korostaa sitä viestissä, koska minusta siinä ei ole mitään korostettavaa. Sinun oma nimimerkkisi taas kertoo sinun oman asenteesi. Minä en todellakaan yleisesti ottaen kunnioita akateemisia naisia, kaikkein vähiten humanistinaisia (lue edelleen: "naisia"). Useimmilla teistä on aivan uskomattoman suuret luulot itsestään. Katsotte duunareita nenänvartta pitkin, monilla ilmenee myös vihaa koko miessukupuolta kohtaan, paitsi rikas voi saada rahalla anteeksi väärään sukupuoleen syntymisensä. Moni teistä kuvittelee olevansa maailman napa. Osa teistä menee pienelle paikkakunnalle opettajaksi ja luulee olevansa kansankynttilä, joka antaa valoa sivistymättömien pimeyteen. Todellisuudessa ette voi antaa kenellekään yhtään mitään. Kun joskus vanhempana huomaatte sen, sanotte ylpeyttä äänessänne, että teitä ei vain ymmärretä, koska kuljette aikaanne edellä ja olette niin paljon rahvaan yläpuolella. Olette aivan täydellisesti hukassa.
Itse asiassa sukulaisellani joka oli akateemikko, oli aviomiehenä kirvesmies eli ihka oikea duunari. Heidän rakkautensa ei ollut valetta, vaan aitoa, rajat ylittävää, kaiken kattavaa... rakkautta jota sinunlaisesi pessimistit eivät koskaan saa tuntea!
Vähän väliä näkee kun akateemiset naiset valittavat sitä kuinka ihmiset eivät heitä uskalla lähestyä, tämä johtunee pitkälti siitä että stereotyyppiseltä akateemikolta puuttuu totaalisesti kunnioitus muita ammattikuntia kohtaan, ja ajatus siitä että ainoa oikea sivitys on akateeminen sivistys.
Mediaan on myös pesiintynyt näitä akateemisia misantrooppeja, esim. Tatu Vanhanen, Piia Noora Kauppi, lista on loputon...
Pohjalla on siis ajatus eriarvoisuudesta joka ilmeisesti opetetaan heille jo koulunpenkillä, mikä on sinänsä ristiriitaista koska akateemikot erityisesti korostavat olevansa itsekritiittisiä mutta tässä suhteessa epäonnistuvat surkeasti.
"Ainoa oppinut on itseoppinut" - Erno Paasilinna
Kumma kyllä minä en henkilökohtaisesti tunne yhtä ainoaa yliopisto-opiskelijaa, joka halveksisi muita, varsinkaan ammatti-tutkinnon suorittaneita, kuten en itsekään ole halveksinut.
Joskus tuntuu lähinnä siltä, että muut ovat kateellisia akateemikoille ja ovat puolustusmekanismina luoneet stereotypian ylimielisestä akateemikosta (joita kyllä, varmastikin, on olemassa, mutta niinpä on varmasti joka ainoassa muussakin ammattikunnassa niitä, jotka ovat varmoja omasta ylemmyydestään, ja erityisesti muiden alemmuudesta).
Minä kyllä olen nähnyt näitäkin tapauksia... Akateeminen sivistymättömyys on todella olemassa oleva asia, se vähän sama juttu kuin aliupseeri koulu armeijassa! osalle se tulee otsaan, toisille taas ei.
Jotkut vain tuntuvat unohtavan totaalisesti sen että mikä tahansa koulutusarvo on loppujen lopuksi täysin ihmisten keksimä keinotekoinen käsite.
No nikkini tässä oli vastaus viestiisi.
Ja luulempa että tuolla asenteella sinun taitaa olla vaikea ylipäätään saada naista - humanistia tai ketään muutakaan.
Onnea asenteellesi.
Minusta on väärin yleistää. Kaikki akaeemiset eivät tosiaankaan ole ihan samanlaisia. Edes en humanistit.
Erittäin kapeakatseista pistää jonkun yhden ominaisuuden (hankittu tai synnynnäinen) mukaan kaikki ihmiset samaan kastiin.
Jee, täysin samaa mieltä kaikesta mitä Lord Boredom kirjoitti!
Jotkut miehet tuntuvat aivan suuttuvan, kun kuulevat juttelevansa akateemisen kanssa, eivätkä parturi-kampaajan. Huoh...
omaa epävarmuuttaa kitisevät täällä, nämä duunarit siis.
Luulen, että akateemiset eivät jaksa kuunnella, kuten ei muutkaan, tuollaisia "luuleeko /-tko olevai parempi kun olet akateeminen jne...".
Ei ole kivaa, kun on vaara, että ei-akateeminen kumppani luulee sinun väheksyvän häntä...
Miksi juuri akateemiset naiset? Ehkä me naiset koemme muutenkin, että miehet eivät pidä koulutetuista naisista ja näin pelkäämme, että koulutuksemme on esteenä tasvertaiselle suhteelle. Itse haluan, että mies kokee olevansa tasavertainen kanssani, eikä väheksy koulutustani oman alemuudentunteensa vuoksi. Myös minä voin olla koulutukseni lisäksi, samalla tavalla kirjoja lukenut ja kokenut, kuin ei-akateeminen.
että halutaan välttää keskustelu tuollaisen kirjoitus taidottaman kanssa joka etsii nais seuraa deitti palstoilta. En sano, että akateemisuus on kieliopn tuntemista, mutta se saattaa nostaa keskustelun hieman korkeammalle tasolle ihan näin kirjoituksen tasolla. Kuka oikeasti jaksaa lukea edelleä esitettyjä yhdysanavirheitä, kun se kertoo ihmisen sivistystasosta melkoisesti.
Nyt monet vetävät herneen nenään, mutta siitä vaan, olkaa hyvä.
Lueppa kriittisesti oma tekstisi. Siinä on enemmän kirjoitusvirheitä kuin edellisissä yhteensä.
Nyt juuri jäit itse kiinni. Sinä nussit pilkkua ja perehdyt johonkin yhdyssanoihin. Eihän niillä yhdyssanoilla ole mitään tekemistä käytännön elämän kanssa. Hyvä kun joillakin on vain yhdyssanat kateissa, sinulla on paljon vääriä kirjaimia ihan useammassa sanassa. Mitäs jos aloittaisit yksittäisistä sanoista ensin ja sitten vasta puutut yhdyssanoihin
että myöskin sänkykamarin puolella se touhu akateemisen naisen kanssa menee aika akateemiseksi, etten sanoisi jopa teoreettiseksi. duunari duunaa, akateeminen funtsaa. näin se on nähtävä.
Ja nimim. "akateemisella duunarillahan" sitä sitten varmaan onkin kattava kokemus kaikkien Suomen akateemisten naisten sänkytaidoista,kun sitä taas niin ilolla yleistetään! Oliskohan "akateemisen duunarin" katkerien "teorioiden" innoittajana tässä nyt kuitenkin sittenkin IsoIso Pettymys siitä,että kirjoittaja itse on saanut vähän turhan koreasti pakkeja juuri akateemisilta humanisti-naisilta? Myönnä pois vaan:)Ihan ilmaisena vinkkinä voin kertoa sulle, että pettymyksistä pääsee yleensä helpoiten yli siten, että ne myöntää ( edes itselleen).
Ei hyvää päivää vaan sullekin.Ei tuo sun kynäilys kyllä ainakaan seksuaalista karismaa paljoa tihku;) Sorry. Miten h*tossa muka jokin "akateemisuus" tai "duunarius" liittyy sänkyhommiin,Am I missing something now?!
Sinä itse ilmeisesti ainakin olet siellä sängyssä analysointia harrastanut:D Melkoinen seksipommi olet juu varmaan sinäkin! Varo vaan, ettei sun "käsittelyys" jonottavat naiset revi sua ihan kappaleiksi halutessaan kiihkeästi päästä luoksesi:D
osuvastipa sanoit ;) no ei siinä sitten mitään, kyllä mun sänkyyn mahtuu, voidaan vaikka yhdessä analysoida Tshehovin Lokkia lakanoiden välissä jos ei duunaaminen kiinnosta...
1. Akateemiset yleisesti ottaen arvostavat koulutusta. Jos itse arvostaa jotain, on luonnollista, että toivoo kumppaninkin arvostavan samaa asiaa.
2. Ihmiset haluavat kumppaninsa olevan statukseltaan ja yhteiskunnalliselta asemaltaan samankaltainen kuin itse on.
3. Akateemisten ihmisten ÄO:t ovat keskimäärin lähempänä toisiaan kuin esimerkiksi korkeasti koulutetun ja peruskoulutasoisen henkilön. Suunnilleen sama ÄO edesauttaa ja ylläpitää a) molemminpuolista, mielenkiintoista keskustelua ja b) onnellisen parisuhteen syntymistä (tämä jostain tutkimuksesta, johon en linkkiä löytänyt).
4. Akateemiset ovat keskimäärin duunareita paremmin selvillä ympäristöstään ja siihen vaikuttavista asioista (esim. politiikka niin kunnallis- kuin maailmantasollakin, talous, kulttuuri jne.). Tai jos ette hyväksy "paremmin selvillä", niin sanotaan että ainakin "kiinnostuneempia".
5. Kiinnostuksen kohteet, elämänarvot jne. ovat todennäköisesti kahdella akateemisella henkilöllä lähempänä toisiaan kuin esimerkiksi akateemisella ja duunarilla.
Ykköskohdasta ainakin olen samaa mieltä, vaikka en ole ihan varma, mitä tarkoitat sillä. Minulle olisi ihan yhdentekevää, vaikkei tyttöystäväni olisikaan akateeminen, vaan arvostaisin hänen koulutustaan oli se sitten mikä ala tahansa. Tosin sitä en arvosta, että on lopetettu peruskoulun jälkeen ja jääty sitten elelemään, mutta tällaisen naisen kanssa minulla tuskin olisi paljoakaan yhteistä.
Kakkosesta nyt en tiedä.
Kolmosestakaan en tiedä; Uskoisin ei-akateemiseenkin maailman mahtuvan paljon älykkäitä ihmisiä ja akateemiseen mahtuvan paljon tyhmiä. Siitä taas olen samaa mieltä, että ihmisten pitäisi olla suurinpiirtein samalla tasolla. Vähän sama juttu kuin ikäeron kanssa; Pieni ero ei yleensä haittaa, mutta suurempien erojen kanssa todennäköisyys sille, että haittaa kovasti kasvaa.
Meinasin olla erimieltä nelosesta, kunnes huomasin sanan "keskimäärin". Ehkä.
Viitonenkin on "ehkä".
Joka tapauksessa en itsekään näkisi syytä vaatia toiselta akateemisuutta. Yhtä hyvin voisi vaatia tulevalta kumppaniltaan sitä, että hän on koulutukseltaan kätilö. Ei se kerro mitään muuta, kuin että hän on kätilö.
Pah, kun pitäisi miettiä ennenkuin lähettää viestin.
Siis ykköskohtaan vielä sen verran, että itse olen joskus kohdannut asenteisiin, joissa duunarit halveksuvat akateemista koulutusta. "Ettehän te tee edes oikeita (miesten) töitä!". "Humpuukia, sanon minä!". Se voisi olla akateemiselle hyvä syy hakea akateemista, tämä kun hyvin todennäköisesti osaisi arvostaa toisen uravalintaa. Ja nyt ei tarkoitus ole väittää kaikkia duunareita halveksijoiksi, mutta hakijalla vain saattaa olla sen verran huonoja kokemuksia ettei tarvitse ihmetellä, jos hän haluaa akateemisen puolison.
oo aivan luonnollista.Sitäpaitsi suurempi osa netissä päivittäin pyörivistä ihmisistä on muutenkin keskivertoa paremmin koulutettua koska heillä on yleensä duunissa / koulussa netti käytössä varmaan siitä johtuu se että niin moni painottaa juuri koulutusta noissa nettitreffi-ilmoituksissa.Sitäpaitsi kyllä mä itsekkin soisin että mahdollinen tuleva parempi puolisko ois suorittanut edes alemman asteen korkeakoulututkinnon,jotenkin tulee pahat vibat niistä muijista jotka oli aikanaan samoilla luokilla ylä,- ja alastella ja menivät amitsuihin ja vastaaviin.
Suomalaiset deittipalstat on laadittu niin yksinkertaisiksi, ja deittailijat on opetettu luokittelemaan itsensä ja haavekumppaninsa noihin muutamaan tarjottuun kategoriaan.
Eikö Suomessa KUKAAN osaa tehdä kunnollista deittipalstaa, jossa voi kertoa itsestään ja toiveistaan vapain sanoin? Kai Suomesta löytyy tietotekniikan tuntijoita. Kunnollinen deittipalsta voisi olla todella kannattava hanke jollekulle aloitekykyiselle.
Siinä on tullut vähä niinku kahtiajako korkeastikoulutettujen ja muiden kaduntallaajien välillä mikä on aika syvältä, mutta minkäs sille mahtaa. Ehkä nämä korkeasti koulutetut luulevat olevansa jotenkin meitä muita ylempänä (mikä on myöskin aika syvältä eikä todellakaan pidä paikkaansa) ja eiväthän he näin sitten voi seurustella tavisten kanssa... enpä tiedä. Outoa porukkaa kattoa pelkästään koulutustasoa seuraelämässään, siinä jää monta hyvää ihmistä matkan varrelle.
Ehkä tämä oli vähä niinku tällänen "puollustuksen puheenvuoro" itse kun olen käynyt pelkästään kauppiksen yläasteen jälkeen ja siihen ne koulut sitten mun osalta jäivätkin, tuntui vaan et koulu ei ole se mun juttuni ja jos se jotain haittaa niin ei voi mitään.
Ja Heidi - etkö itse huomaa ollenkaan kuinka asenteellinen SINÄ olet? Viestisi huokuu akateemisesten panettelua.
Jos itse on akateeminen ja toinen ajattelee noin asenteellisesti koulutuksesta, on se tosiaan aika iso turn off. Et arvosta suoraan sanottuna. Siinä on sitten ihan sama mitä se akateeminen ajattelee enää sinusta.
Mitä ihmettä te oikein akateemisista ihmisitä kuvittelette (siis se tietty osa ihmisiä, jolla on kaikkia kummia oletuksia meidän luonteenlaadustamme)? Tämä nyt siis ei ole vain aloittajalle...
Omat kaverini ovat peräisin yläasteelta ja lukiosta, osa jatkoi yliopistoon niin kuin minäkin, osa meni heti töihin, osa ammattikorkeaan tai ammattikouluun ja osa miettii vielä mitä tekisi. En ole havainnut, että akateemiset ystäväni poikkeaisivat millään tavoin ei-akateemisista ystävistä noi seura- ja sosiaalisessa mielessä.
Syvällisiä keskusteluja käydään porukalla kuin porukalla, koulutuksesta riippumatta jokainen osaa juhlia railakkaasti tai tarpeentullen käyttäytyä ihmisiksi. Työstä kyllä puhutaan, oli se sitten aivotutkimusta tai kaupan kassalla oloa - se ei kuitenkaan ole ihmisen mitta.
"Eikö elämänkokemus ja kouluviisaus ole kuitenkin ihan eri asioita eikä niitä pitäisi sekoittaa deittailuun ?"
Jep.
"Omassa kaveri piirissäni on ihmisiä joka opinto-asteelta ja toisinaan tuntuu että nämä "vähemmän" lukeneet ovat arkipäiväisissä asioissa paljon viisaampia kuin nämä korkeasti koulutetut."
Onko mieleesi tullut, että juuri tuollaiset asenteet voivat olla yksi syy siihen, että akateeminen etsii akateemista? Kovin monella kun on sellainen asenne, ettei akateemikko ole tunne-elämältään ja elämänviisaudeltaan täysin kehittynyt. Onko se sitten ihme, jos tuollaisia asenteita kohdannut akateemikko mielummin ottaa toisen akateemikon, joka tietää moiset ennakkoluulot hölynpölyksi? Vaikka totta kyllä on, että akateemikot jopa itse ovat joskus nielleet tuon väitteen...
En tosiaan väitä, että moinen ennakkoasenne vaivaisi edes suurinta osaa ei-akateemikoista. Useimmat ihmiset koulutustasosta riippumatta arvioivat ihmistä hänen tekojensa ja sanojensa, eivät hänen papereidensa mukaan.
PS. Eikö ole vielä pöllömpää pyytää ilmoituksessa hyvää ulkonäköä tai urheilullisuutta? Kriteereistä riippumatta toivon kaikille onnea ja menestystä parin etsinnässä, eiköhän tähän maahan mahdu niin monenlaista makua että jokaiselle löytyy omansa :)
Naisilla on kovat luulot itsestään. Olen kerran erehtynyt vastaamaan deitti-ilmoitukseen jossa "akateeminen ja älykäs ihminen etsii älykästä seuraa". Ei olisi pitänyt vastata. Ensinnäkin vastaus tuli vasta parin viikon jälkeen jossa tämä tyhjäpää heti kättelyssä valitteli miten hirveästi tähän kuluu aikaa => vastannut sitä ennen N 1:en viestiin, eli hyvä hyvä. Toisessa viestissä muija taas arveli minun olevan jonkin sortin älykkö kun taas hänen oma vahvuutensa oli pikemminkin tuolla tunneälyn puolella. No se oli kyllä siinä vaiheessa tullut aivan selväksi jo minullekin eli hyvää loppuelämää vaan ja adios. Kaikkia v*tun tyhmiä sitä vapaana liikkuukin. Älykäs, pah.
Akateemisuus ei sinällään ole pahasta, mutta jos käsitys elämästä perustuu pelkästään opiskeluun ollaan pahasti hakotiellä. Juoppoputkakokemus vastaa mielestäni vähintäänkin vuotta akateemisessa vankilassa.
Ihmiset, ette taas näe totuutta ko. dilemman takana.
"Akateemisuus" minulle ainakin seuranhaussa on hyvä kriteeri siksi, että on TODENNÄKÖISTÄ että akateemisesti koulutettu ihminen ajattelee asioista samalla lailla kuin minä.
Tämähän riippuu täysin kuitenkin siitä, mitä ihminen tekee työkseen.
Tarkoitankin sitä, että jos tapaan ekonomin joka on pankissa töissä, on melko epätodennäköistä, että hän kannattaisi asioita joita minä en(vasemmistolaisuus, SAK-juntta, nurkkakuntaisuus).
Lisäksi kun akateeminen (tai ei-akateeminen) etsii toista akateemista, taustalla on toivo siitä että elämäntyylit ja arvot ovat samanlaiset. Tapasin tässä jonkin aikaa sitten ihan mukavan duunarin; ei mitään pyrkimyksiä edetä uralla, matala kunnioitus työtä ja työnantajaa kohtaan, ei ollut matkustellut (paitsi Ruotsinlaivalla), ei osannut kuin auttavaa englantia, kova liittomies... Joko alkaa mennä perille? Ei sellaisen kanssa ole mitään yhteistä, jos itse on kansainvälisesti suuntautunut ja kiinnostunut urastaan. Akateemisuus on venyvä käsite, siksi koko käsite tyhmä. Uskon että Helsinkikäisellä DI:llä tai Ekonomilla on melko erilaiset arvot kuin maalla asuvalla biologilla tai punaisella valtiotieteilijällä.
Eli eiköhän nyt lopeteta se typerä yleistäminen tähän paikkaan. Akateemiset eivät ole sen kummallisempia ihmisiä kuin muutkaan, eniten puistatti kun jossain puheenvuorossa puhuttiin akateemisista ja "taviksista", huh, toivottavasti olen ihan tavallinen vielä valmistumisen jälkeenkin, vai jokohan tuo yliopistomaailma on ehtinyt tartuttaa mut jotenkin...
sille duunarille. Halpaa.
Kuka antamisesta puhui? Itse olet tyhmä. Jäi koulut kai kesken?
mut taidan kyllä olla parempi koulutettu.
Sähän ihme velho olet kun näet senkin, ton halvan käytöksen lisäksi! Et kai sä mitään koulutusta tarviskaan?
juu, koska korkeakoututetulla ei olisi noin huono itsetunto.
Tiedoksesi, että korkea koulutus ei missään tapauksessa takaa hyvää itsetuntoa.
Ole vaikka maailman korkeimmin koulutettu, mutta peruspsykasta sulla ei näemmä ole mitään tietoa.
Tästäpä ”keskustelusta” syntyikin väittely ihan pahemman kerran. Odotin enemmänkin rakentavaa keskustelua mutta sitä on näköjään kohtalaisen turha saada aikaiseksi näillä palstoilla. Aina mennään sinne haukkumis ja mollaus linjalle. Suurin osa keskustelijoista käsitti vielä asian aivan väärin. Mutta oli joukossa ihan jäljillä oleviakin kavereita, esim keskustelija ”ihminen” :).
Ja myönnän että minulla on joskus yhdyssanat vähän hakusessa, mutta oli hauska huomata että joku veti tästä aiheesta herneen niin pahasti nenään että piti alkaa vittuilemaan kun ei muuta enää osannut sanoa. Yllättävää käytöstä ”sivistyneeltä” akateemiselta ihmiseltä ;).
Ensinnäkin oma tarkoitukseni ei todellakaan ollut mollata akateemisia niin kuin osa täällä näköjään käsitti. Olen ollutkin sokkotreffeillä mukavan akateemisen naisen kanssa, suhdetta siitä ei syntynyt mutta kavereita ollaan edelleen ja ajattelin että voisin vaikka lähteä uudestaankin kokeilemaan. Olen avoin ihminen eikä minulla ole minkäänlaisia ennakkoluuloja ketään kohtaan, rotuun tai opiskelu taustaan katsomatta. Ihmettelin lähinnä sitä että tuntuu siltä että nämä naiset eivät halua lähteä duunarin kanssa treffeille, niissä ilmoituksissa kun lukee että miehen olisi oltava mm. akateeminen. Ja sehän nyt vaan on yksi osa-alue johon olisin halunnut selvityksen että miksi näin. No keskustelu meni enimmäkseen ”huuteluksi” täällä eikä tullut kovinkaan montaa asiallista OIKEAA vastausta. Totta kai voitaisiin pohtia myös sitä miksi niissä ilmoituksissa aina vaaditaan pinnallisia asioita kuten tumma, komea jne jne mutta se on ihan eri keskustelu sitten se.
Ihmettelin tuota asiaa sen takia että eihän seurustelussa (siihenhän deiteissä pyritään) pitäisi olla mitenkään ratkaisevaa se mitä teet työksesi tai mitä olet opiskellut. Työ on työtä ja jokainen on sillä alalla missä viihtyy, toisissa ammateissa tarvitaan enemmän koulutusta kuin toisissa eikä se saisi vaikuttaa seurusteluun. Eikös seurustellessa ole tärkeämpää tai mukavampaa se että vaikkapa matkustellaan yhdessä, kokkaillaan, jutellaan vaikka taiteesta, musiikista, elokuvista, katsellaan nähtävyyksiä, pelataan pelejä, harrastetaan seksiä yms yms. Ei niihin tarvita ylempää korkeakoulu tutkintoa. Elämän kokemus riittää. Ja se mitä arvostukseen tulee niin itse arvostan suuresti sellaisia ihmisiä jotka osaavat jotain mitä minä en osaa.
Ja nimimerkille ”älykäs ei-akateeminen”. Totesit että ” Suomalaiset deittipalstat on laadittu niin yksinkertaisiksi, ja deittailijat on opetettu luokittelemaan itsensä ja haavekumppaninsa noihin muutamaan tarjottuun kategoriaan. Eikö Suomessa KUKAAN osaa tehdä kunnollista deittipalstaa, jossa voi kertoa itsestään ja toiveistaan vapain sanoin?”
Jos katsotaan vaikka Cityn deitti palstaa niin ei siellä tarvita mitään luokitteluja, sana on siellä ihan vapaa. Mutta siltikin sitä akateemisuutta jaksetaan siellä korostaa, ihan oma-aloitteisesti, ja todellakin varsinkin naiset.
Ja nimimerkille ”Yrmio”. Totesit että ” Sitäpaitsi suurempi osa netissä päivittäin pyörivistä ihmisistä on muutenkin keskivertoa paremmin koulutettua koska heillä on yleensä duunissa / koulussa netti käytössä varmaan siitä johtuu se että niin moni painottaa juuri koulutusta noissa nettitreffi-ilmoituksissa.”
Ehkä asia oli noin vielä joskus 7 vuotta sitten mutta eiköhän näin sähköposti aikakaudella ole jotakuinkin joka firmassa netti ja lähes joka kodissakin ja jos ei ole niin kyllä se löytyy kaikista kirjastoista tänä päivänä. Itsestäni voin sanoa sen verran että olen kyllä ihan amis pohjalta, työskentelen automaatio alalla ja tietokone on päivittäinen työkaluni, ei siihen tarvittu sen korkeampaa koulutusta. Ja aloja on paljon, pankki ja vakuutus ala, sihteeriköt jne jne, kaikilla netti käytössä varmastikin eikä tarvita välttämättä yliopisto tason koulutusta.
Ja nimimerkille ”Appu” kun sanoit että ” Mitä ihmettä te oikein akateemisista ihmisitä kuvittelette (siis se tietty osa ihmisiä, jolla on kaikkia kummia oletuksia meidän luonteenlaadustamme)? Tämä nyt siis ei ole vain aloittajalle...”
Missäs kohtaa minulla oli jotain oletuksia akateemisten luonteen laadusta ?????? Jospa lukaiset sen aloituksen uudestaan ja ihan ajatuksella :).
Entäs ” Bebé”.
” Lisäksi kun akateeminen (tai ei-akateeminen) etsii toista akateemista, taustalla on toivo siitä että elämäntyylit ja arvot ovat samanlaiset. Tapasin tässä jonkin aikaa sitten ihan mukavan duunarin; ei mitään pyrkimyksiä edetä uralla, matala kunnioitus työtä ja työnantajaa kohtaan, ei ollut matkustellut (paitsi Ruotsinlaivalla), ei osannut kuin auttavaa englantia, kova liittomies... Joko alkaa mennä perille? Ei sellaisen kanssa ole mitään yhteistä, jos itse on kansainvälisesti suuntautunut ja kiinnostunut urastaan. Akateemisuus on venyvä käsite, siksi koko käsite tyhmä. Uskon että Helsinkikäisellä DI:llä tai Ekonomilla on melko erilaiset arvot kuin maalla asuvalla biologilla tai punaisella valtiotieteilijällä.”
Olipas melkoinen yleistys. Yhdelläkään duunarilla ei siis ole elämässään minkäänlaisia tavoitteita ja kaikilla akateemisilla on ??? Sinusta sitten varmaan Helsinkiläinen akateeminenkaan ei sovi sen ”maalaisen” akateemisen kanssa yhteen missään tapauksessa. Ettet vaan itse olisi stadista ? Eräs ystävättäreni on ihan amis pohjalta hänkin, hienomekaanikko linjalta. Hänelläpä on tällä hetkellä oma kultasepän liike, eli tavoitteita on kyllä ollut.
Vai olemmeko me kaikki deittipalstoilla pyörivät ihmiset (koulutukseen katsomatta) vain surkeita nirppanokka luusereita joilla on vakiintuneet ennakkoluulot ? Miettikääpä sitä ;)
http://www.rsvp.com.au
Helppo hakea monenlaisilla yhdistelmillä: ikä, koulutus, ala, harrastukset, horoskooppimerkki, lasten määrä, kuvallinen vai ei, mukanaolon aktiivisuus, jne. Ja sitten voi lukea pitempääkin selostusta kustakin. Tuolla palstalla voi muuten suomalaisetkin ilmoittaa ilmaiseksi. Vastaajat sitten maksavat hiukan kustakin vastauksesta.
Jos joku aloittaisi tuon tapaisen palvelun Suomessa, olisi se ihan toista luokkaa kuin tähänastiset. Vaikka riippuuhan se tietysti siitäkin, millaiset kyvyt on itsestään ja toiveistaan kertoa. Jos kirjoittaa kovin puisevasti, eihän siitä tule tulosta.
Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. Kyllä se mielestäni on niin, että nykyään ihmisiä lokeroidaan kaikkialla. Lyödään leimoja otsaan ja pistetään laatikkoon. Samoin jokainen asettaa omat vaatimuksensa niin seuranhaussa, asunnon sijainnissa, ammatissa kuin ruokalautasen sisällössäkin. Eikä siinä mitään, meillä lienee siihen oikeus ja kukapa muukaan niitä vaatimuksia voisi asettaa kuin jokainen itse. Eri asia sitten on, löytääkö ne vaatimukset täyttävää tuotetta, ihmistä, asuntoa, työtä tai ruokapaikkaa koskaan. Ja jos löytää, tuoko se onnen tai edes hyvän mielen mukanaan. Mutta tavoitteita ja unelmia ihmisellä saa ja pitääkin olla.
Väittely koulutuksen merkityksestä parisuhteen muodostumisessa on lähes yhtä huvittava kuin se, pitääkö kaverilla olla oikea horoskooppimerkki, silmien väri, pituus, kengännumero, pukeutumistyyli tai kielitaito ennen kuin häntä voi edes harkita lähestyvänsä. Eli ei ihminen lopultakaan ole vain joukko ominaisuuksia, vaan onneksi enemmän.
Ehkä olisi hyvä joskus kokeilla tiukkojen ennakkovaatimusten hylkäämistä, katsoa meneekö maailma siitä sittenkään aivan ylösalaisin. Myös siihen peilistä tuijottavaan ihmiseen voisi yrittää tutustua paremmin ja miettiä, miten hyvin itse täyttää omat vaatimuksensa. Ja etsiikö löpulta seuraksi itsensä kopiota, kloonia? Eikö se olisi aika tylsää? Itsekseen voi jutella ilman seuraakin!
Kyllä se niin on, että koulun penkillä ei elämää opita. Se vaatii vain hyviä perslihaksia ja kunnianhimoa, hivenen uteliaisuutta ja pitkää pinnaa. Kaikista ei välttämättä ole duunareiksi, mutta ilman heitä ei akateeminenkaan saisi aamun lehteä, leipää, bussikyytiä, uutta asuntoa jne. Eikä duunarilla olisi töitä, jos hänen työnsä tuloksia ei kukaan tarvitsisi. Eli meitä kaikkia tarvitaan. Mutta se tärkein oppi, mitä ihminen elämässään lopulta tarvitsee, eli suvaitsevaisuus ja muiden ihmisten erilaisuuden hyväksyminen, sitä ei minkään koulun penkillä opita.
Ihmiset, nauttikaa elämästä ja erilaisuudesta! Se on rikkaus ei uhka.
Tunnetko vaikkapa ketään kaksosta, joka olisi onnellisessa, pitkäaikaisessa suhteessa skorpionin tai kravun kanssa!?
Paljon helpompaa, jos valitsee omaa luonnetyyppiään harmonisoivan kumppanin. Kyllä kai erilaisenkin ihmisen kanssa voi oppia tulemaan toimeen, mutta se teettää paljon enemmän työtä.
Itse olen akateeminen nainen ja olen syvästi rakastunut sähkömieheen. Aivan sama minkä koulun on käynyt, kunhan on tyytyväinen elämäänsä. Menisin heti naimisiin jos kosisi, antaisin jollekkin halukkaalle yliopistotodistukseni...
Itse olen akateeminen nainen ja rakastunut syvästi sähkömieheen. Aivan sama miten on kouluttautunut, kunhan on tyytyväinen itseensä ja elämäänsä. Vastaisin heti "kyllä" jos kosisi, ja antaisin yliopiston tutkintotodistuksen jollakkin halukkaalle, jos se siitä olisi kiinni.
Kiinnitäppäs joskus huomiota muihinkin tapauksiin, kuin noihin. Sitä näkee ja sen uskoo, mihin haluaa. Toisilla voi mennä noin, mutta toisilla ei. Voisihan se olla vaikka niin että kasvissyöjä etsii toista kasvissyöjää, tai akateeminen akateemista. Yhtä vähän siinä on tunteilla tekemistä.
Totta ! Eihän kasvisyöjä voi ymmärtää lihansyöjän elämästä yhtään mitään. Ei heillä voi olla mitään yhteistä. ;)
Mitäs siinä on ihmettelemistä, akateemisuus liittyy luokkajakoon. Alemmissa koulutusluokissa on erityisesti
komeita miehiä (puuttuvat akateemisista), mutta silti en
voisi kuvitella suhdetta työläisen kanssa. Käytöstavat ja
muut muokkautuvat koulutuksen myötä, samoin laajakatseisuus
elämässä (ei taida tosin päteä teknisen puolen ihmisiin).
Miten voi olla niin hankalaa kaikki? Kuka oikeasti miettii tällaisia asioita? En ole itse koskaan ajatellut tarvitsevani akateemista miestä, vaikka itse kyseistä lajia edustankin. Omaksi kullakseni kelpuutan sellaisen ihmisen, jonka kanssa menee sukset samaan suuntaan. Ei ihme että olette sinkkuja kun on noin kovat vaatimukset!
Sulla on tyttö kuuppa kunnossa!
*poskipusi*
Ei tämä nyt niin yksinkertaista ole :) Akateemisten keskenkin on jyrkkä kastijako, jopa jyrkempi kuin akateeminen vs. ei-akateeminen. Tutkimuspuolen väkeä katsotaan pitkin nenän vartta. Siis rahanpuolen akateemiset + oma väki kateuksissaan ;) Oikeastaan tämä väkihän ei ole akateemista. Kauppakorkeakoulu perustettiin 1950-luvulla ja sama pätee DI-väkeen :)
Näin pitkäntien käyneenä voin sanoa, että olipa ihminen akateeminen tahi ei arvot on ihan samat. Rahaa ja mainetta sekä viinaa. Samat jutut raksalla ja yliopistolla. Keskiviikon jälkeen kova miettiminen miten bailaisi. Maanantaista tiistaihin kova tilitys mitä tuli tehtyä ja kenen kanssa. Vai onko se ero juuri tuossa käsittely tavassa :) Eipä tuo akateemisten törttöilyjen käsittely ole ollut mitenkään tieteenfilosofian mukaista:) Mitä tulee taas akateemiseen luonteeseen niin miehethän ovat 85% akkoja ja naiset hymisteleviä sievistelijöitä. Seläntakana näpertelyä pikkuasioista. Ja tämän kirjoitti mies, joka tekee väitöskirjaa:) Tausta rautakouran ja asenne etujen puolustajana kovempi kuin pahimmilla liittojyrillä. Työt työnä ja tyttöjen haalari/lakki kerhouilut sikseen :)
Selvästi olet DI Otaniemestä. Et osaa edes yhdyssanoja. Mitä korkeampi koulutustaso, sitä vähemmän jutut kulkevat ammattikoulutetun väestön tasolla. Ehkä siten itse olet potentiaalinen palveluammatin harjoittaja, joka sattumalta osaa käyttää neliöjuurta ja teknisen väitöskirjan tekeminen on sinulle mahdollista vaikka oletkin luonteeltasi vain putkimies/nosturikuski.
You're all a bunch of losers!
Miksi tuokin piti kirjoittaa englanniksi? Ja nimesi on Metallica-yhtyeen levynnimi? Itsetuntoa?
suomea? Sitä käyttää yksi jos toinenkin täällä, näköjään. Kukaan ei sano 'häviäjä'. 'Olette kaikki häviäjiä!' Ei, se ei oikein soinnu:)
Sitä ei ole suomenkielessä. Lisäksi vastasin viestiin jossa käytettiin toisista nimitystä loser, joten samalla sanalla vastaamiseen oli aihetta.
Minä hakisin (jos hakisin) akateemista sen takia, että vain akateeminen tajuaa, että ollaan ihan tavallisia ihmisiä. Siis todella.. se että satuin opiskelemaan vähän pitempään ei tehnyt minusta yhtään sen viisaampaa kuin kenestäkään toisestakaan. Ei-akateeminen jotenkin pitää asiaa merkityksellisenä ja tässä tapauksessa naisena tunnen oloni vaivautuneeksi, koska olen tavallinen pulliainen. Olen lisäksi yh ja suurinpiirtein kaikki opiskelemani asiat on karisseet päästä, vain ne asiat joiden kanssa painin työkseni on minun päässäni suht hyvin tallella. En osaa puhua sivistyneesti, kun ei edes kiinnosta. Että se siitä akateemisuudesta, aattelin et en enää paljasta mitä olen opiskellut ja missä. Kaikki kivat miehethän lähtee kiljuen pakoon.