Asustelen 50 km Turusta pohjoiseen pienessä noin 3000 asukkaan kunnassa. Meillä on kouluja, kauppoja, palveluja, kauniit maisemat ja edulliset asunnot. Niin kodikas idylli, ettei muualta löydy. Oikea jokaisen lapsiperheen unelma. Ei vuokralla asumista, ei velkaisia ihmisiä, ei työttömyyttä, ei ahdistusta. Asiat on hyvin, yhtä lukuun ottamatta. Meiltä puuttuu nuoret naiset.
Eilen oli perjantai. Asun aivan keskustassa torin laidalla, josta lähdin illalla baariin. Ei ristin sielua missään. Baarissa oli sentään joku, itse asiassa enemmänkin, minun kaltaisiani poikamiehiä siis. Puhuttiin siinä porukalla että on se hemmetti, kun täältä puuttuu muijat. Kaikki ne on lähteneet akateemisten rillipäiden perässä Turkuun. Asuvat opintotuen asumislisällä hikisen kerrostalolähiön vuokrakaksiossa ja ovat mukamas onnellisia. Viikonloppuillatkin on käytävä töissä, että saa hiukset värjättyä ja sähkölaskut maksettua. Mitä elämää sekin on? Käteen ei jää muuta kuin tämä hetki. Mennään kaksvitosena naimisiin ja neljässäkympissä erotaan. Sitten tullaan tänne "maalle" tansseihin löytämään meitä todellisia miehiä. Odotus on meillä pitkä, kun ollaan vasta 24-vuotiaita.
Niinkö se on, ettei nuoret naiset enää näe nenänsä pidemmälle? Tulkaa tänne maaseudulle, niin näette mitä on oikea elämä. Meillä ei herätä aamuseitsemältä räntäsateeseen odottamaan bussia. Voidaan mennä metsämökille ja vaikka rakastella kellon ympäri, eikä tarvii huolehtia että jäisi vuokrat sun muut pakotteet maksamatta. Vapautta jos tahdotte, niin sitä meillä nimenomaan on.
Eilen oli perjantai. Asun aivan keskustassa torin laidalla, josta lähdin illalla baariin. Ei ristin sielua missään. Baarissa oli sentään joku, itse asiassa enemmänkin, minun kaltaisiani poikamiehiä siis. Puhuttiin siinä porukalla että on se hemmetti, kun täältä puuttuu muijat. Kaikki ne on lähteneet akateemisten rillipäiden perässä Turkuun. Asuvat opintotuen asumislisällä hikisen kerrostalolähiön vuokrakaksiossa ja ovat mukamas onnellisia. Viikonloppuillatkin on käytävä töissä, että saa hiukset värjättyä ja sähkölaskut maksettua. Mitä elämää sekin on? Käteen ei jää muuta kuin tämä hetki. Mennään kaksvitosena naimisiin ja neljässäkympissä erotaan. Sitten tullaan tänne "maalle" tansseihin löytämään meitä todellisia miehiä. Odotus on meillä pitkä, kun ollaan vasta 24-vuotiaita.
Niinkö se on, ettei nuoret naiset enää näe nenänsä pidemmälle? Tulkaa tänne maaseudulle, niin näette mitä on oikea elämä. Meillä ei herätä aamuseitsemältä räntäsateeseen odottamaan bussia. Voidaan mennä metsämökille ja vaikka rakastella kellon ympäri, eikä tarvii huolehtia että jäisi vuokrat sun muut pakotteet maksamatta. Vapautta jos tahdotte, niin sitä meillä nimenomaan on.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Miten voit puhua naisista tuohon sävyyn? Itse en ole ihan "maalta" mutta kuitenkin kohtuullisen pieneltä paikkakunnalta. Päätin lähteä isompaan kaupunkiin koulutuksen perässä.. En väitä olevani onnellisempi täällä, mutta toivon joskus saavani toteuttaa itseäni. Kunnon miehen haluaa varmaan jokainen, mutta minulla ainakin on aikaa odottaa sitä oikeaa, ettei tarvitse erota ja lähteä uutta etsimään.
Mielestäni olet sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja sillä hyvä. Itse ainakin haluan olla nainen joka tulee toimeen omillaan, miehen rinnalla.. Kokeilkaapa joskus hakea sitä naista isommista paikoista kuin kotikylältä.. Ei me kaikki juosta baareissa vain yhden yön tähden..
Missä se sinun naisesi sitten kävisi töissä? Siitä et maininnut mitään? Maatilan hommia ja sitten joku tehdas jossa saa tehdä liukuhihnahommia? Vai mitä meinaat? Ei sen paikkakunnan terveysasemalle kovin montaa hoitajaa mahdu.
Viis niistä taloista ja idylleistä, jos ei ole käteistä millä mällätä. Lisäksi hyvin ymmärrettävästi nainen haluaa ansaita omat rahansa eikä halua olla huora.
Eipä ole vielä tähän mennessä yrittäjältä työt loppuneet. Eikä käteinen. (ihan naurattaa tuollaiset kommentit). Meillä on suvussa lähikauppa, kukkakauppa, tilitoimisto, hoitokoti ja taksi. Itse teen töitä eniten tilitoimistossa ja kaupassa, ehtiessäni myös muualla. Töitä on enemmän kuin ehtii tehdä, mutta työn tekijöitä saisi varsinkin naisvaltaisella puolella olla lisää. Työajat on meillä vapaat, eli heräät silloin kun heräät. Se on näitä maaseudun etuja, ja vasta yksi niistä. Harvemmin sitä on kaupungin pojat täällä käteisellä viuhtoneet, kortilla ne maksaa jos sattuu palkkapäivän jälkeen katetta löytymään.
Ok. Hyvä että on työtä, joka kylässä ei nimittäin ole ja silloin tapahtuu joukkopako. Kuka nyt ilman töitä olisi! Pyörittelee peukaloita päivät pitkät.
Täydennän vielä aloittavaa viestiäni kysymällä; Mitä pirun "itsenäistymistä" on muuttaa vanhempien luota vuokralle asumaan? Siinä se menee viimeinenkin vapaus, kun joudut tekemään töitä saadaksesi vuokran maksuun. Naisille kun tuo itsenäistyminen on tämän päivän avainsana, niin pyrkikääpä ensin alkuun siihen taloudelliseen itsenäisyyteen. Ettei tarvii olla riippuvainen vuokranmaksusta. Sellaiset huolet puuttuu täältä maalta kokonaan. Tervetuloa meille itsenäistymään.
Se talo ja asuminenko on maailman tärkein asia. Kai sitä voi vaikka teltassa olla onnellinen. Joillekin riittää se pieni yksiö 400e/kk, jos vaan saa asua kaupungissa missä on teatteri, kahvilat, satoja tuhansia ihmisiä joista yksi voi olla Se oikea, baarit, puistojen iltatunnelmat, jne.
"Mitä pirun "itsenäistymistä" on muuttaa vanhempien luota vuokralle asumaan? "
No se on sitä ettei tarvi enää äitiä pesemän pyykkiä eikä laittamaan ruokaa. On omaa rahaa ja oma päätösvalta asioista. Ei tarvi hipsiä pikkutunneilla kengät kädessä vanhempien makuuhuoneen ohi ja pyytää seuralaista "pitämään turpa tukossa"... jos niinku ymmärrät...kröhäm.. mitä tarkoitan. Kyllä se aika säälittävän kuvan miehestä antaa jos se vielä kotona asuu, sehän antaa suoraan vinkin siitä ettei toisella ole mitään mitä omistaa. Mitä kutsua iki-omakseen ja minkä eteen tehdä töitä.
Asumiskysymyksiä on ihan turha vetää tähän keskusteluun koska ne ei vaikuta ongelmasi ratkaisuun kuitenkaan yhtään mitenkään.
Mutta sen verran tässä sanoisin, että monelle miehelle on kyllä kova pala sulattaa se että naisella on oma auto ja kämppä (omien pikku kätösten työn tuottamalla rahalla maksettu) kun miehellä taas on vastaavasti hikinen 15-vuotta vanha peugeotti ja vuokrakämppä keskustassa. Mutta miehellä on yleensä sitten se viimesenpäälle oleva tietokone ja kamerakännykkä joilla pelleillä kun on naisista puute.
Eiköhän kyse oo ihan vaan siitä että jokainen ihminen päättää omista asioistaan ihan itse eikä sen mukaan mitä katkeroituneet pikkukylän karjut kaljan ääressä itkeskelee kun ovat olevinaan niin täydellisiä.
Sinäkö olet taas näitä tyyppejä, joille kriittinen keskustelu on sama kuin itkeminen ja valittaminen.
Minähän en asu vanhempieni luona vaan omassa asunnossa, ja puhuin nuorten naisten itsenäistymisestä. Siitä, että heidän olisi järkevää asua pitempään vanhempien luona eikä heti muuttaa vuokralle asumaan. Asumiskysymys liittyy tähän keskusteluun keskeisesti, koska kysymys on nimenomaan maalla ja kaupungissa asumisen eroista.
Minä hyväksyn paljon paremmin naisen jolla on oma bemari ja oma kämppä, kuin vuokralla asuvan. Niin itsellänikin on. Sen sijaan en omista kamerakännykkää, ja tämä tietokone on ostettu vuonna -96. Pelleile sillä.
"Jokainen päättää omista asioistaan". Kas kun sitten noin huolellisesti vaivauduit puuttumaan minun asioihini. Taisi arvosteluni osua oikeaan paikkaan. Eipä se kaupunkikollinkaan elämä kovin hehkeältä kuulosta. Siellä saa kilpailla kaikesta saadakseen mitään. Meillä saa olla oma itsensä, eikä tarvii mielistellä sen paremmin naisille kuin kitupiikeille työnantajille.
Et sattunu tajuamaan että puhuin yleisellä tasolla?
Yleisellä tasolla jos puhutaan, niin vuokralla asuminen on helvetin tyhmää. Siitä huolimatta, että silloin on helpompi harrastaa seksiä. Sille seksille tulee kova hinta.
Sulla on sitten tosiaan ongelmia ton ymmärtämisen kanssa... heh.
Koko homman idea on se että saadaan Suomi pikkuhiljalleen autioitumaan. En tiedä miksi näin on.
Järjestelmällisellä "politiikalla" ja aivopesulla Suomeen on luotu tilanne, että taloudellisen kasvun mahdollisuudet keskitetään etelään. Miehet joilta löytyy pokkaa jäävät pitämään maaseutua pystyssä parhaansa mukaan, kun nuoret naiset "pakotetaan" muuttamaan työn/opiskelujen perässä suuriin kasvukeskuksiin.
Ei ole terveellä pohjalla tämä homma. Oman arvioni mukaan viimeistään 20 vuoden kuluttua tuntemamme Suomi on historiaa...
Yksinkertaisesti koko Suomi ei voi asua Turussa/Tampereella/Helsingissä, vai?
Tämä kaikki on vain strategisesti laadittu suunnitelma köyhdyttää ensin suomalaisten geenipooli, ja sen jälkeen hävittää se lopullisesti käyttäen hyväksi sitä tosiasiaa, että nuoret naiset jotka ovat "pakotettu" muuttamaan etelään, joutuvat pariutumaan maahanmuutajien kanssa, koska kaikille ei riitä suomalaista kumppania.
Vika ei ole nuorten naisten.
Nykytilanteesta voimme syyttää hallitusta, joka ei tee asialle mitään, vaan suorastaan edistää muuttotappioita.
Mutta on myöskin totta että Suomi on pieni maa, resurssimme ovat rajalliset. Karu totuus on, ettei maamme kapasiteetti ehkä riitä asian korjaamiseen enää tässä vaiheessa...
Valitettavaa mutta totta, maaseudun miehet joutuvat tyytymään joko omaan tumppuun, tai jos asuu itärajan tuntumassa, ehkä myöskin Svetlanan tumppuun...
Silläaikaa nuoret suomineidot pitävät hauskaa etelän kasvukeskuksissa tummien, käkkäräpäisten, hiphop-tyylisiin vaatteisiin pukeutuvien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kanssa. Kaikki tämä on osa ennaltasuunniteltua salajuonta.
Loppupeleissä on miltei mahdotonta enää kääntää kehitystä parempaan suuntaan. Syvimmät osanottoni Teille maaseudun miehet!
Tunnen piston sydämessäni etten voi tehdä asialle mitään, voin ainoastaan olla hengessä mukana.
Suomen Miehet, taistelkaamme pää pystyssä hamaan loppuun asti.
Vielä kymmenen vuotta sitten täällä maaseudulla oli lähes joka kylässä oma posti ja kauppa, oli myymäläautoja, kotipalveluja, ynnä muita naisia työllistäviä yrityksiä ja ammatteja. Ensin mentiin kesätöihin, sitten jäätiin vakituiseksi. Enää meillä ei ole näin tiheää palveluverkostoa, mutta yllättävää kyllä, ei myöskään työttömyyttä.
Tilanne on seurausta siitä, että ihmiset ja varsinkin nuoret naiset, lähtevät työn ja opiskelujen perässä kaupunkiin. Vaan kuinka onkaan; juuri kaupungeissa on eniten työttömyyttä, ja vaikeinta aloittaa oma ansaitseminen. Siellä kun asuu vuokralla 400e/kk, eikä ole töitä, niin luulisi se vetävän kukkaron (ja hermot) aika tiukille. Etenkin vaikeaa kuuluu olevan töiden löytyminen näille mainitsemillesi maahanmuuttaja-poikaystäville.
Totta on, ettei meiltä maaseudulta taas kovin helposti löytyisi töitä korkeasti koulutetuille naisille, esim. lakimiehelle tai kauppatieteiden maisterille. Vaan enpä minä sellaista tyttöystävää haluaisikaan, vaan aivan tavallisen suomalaisen naisen.
Turun yökerhoissa on tullut kavereiden kanssa käytyä. Vaan siinä vaiheessa kun tyttö kysyy mistä olet kotoisin, lentää rukkaset päin naamaa samantien. Vain lähiöiden eläteille käy flaksi.
"Enää meillä ei ole näin tiheää palveluverkostoa, mutta yllättävää kyllä, ei myöskään työttömyyttä.
Itse vietin yhden kesän opiskeluaikana yhdessä idyllisessä Keski-Suomalaisessa pikkukylässä, jossa asukkaita n. 5000. Ainoa asia, mitä hämmästelin siellä oli se, että alkoholisoituneita miehiä oli väkilukuun nähden todella paljon. En ole edes täällä pääkaupunkiseudulla nähnyt niin paljon alkoholisoituneita, kuin tuossa kylässä, jossa asuin 10 viikkoa. Ja ne ei todellakaan ollut töissä, vaan norkoilivat terveyskeskuksella päivästä toiseen valittamassa "heikotustaan". Tuo 10 viikkoa oli elämäni "Paris Hiltonmaisin" ajanjakso. Vaalea kaupunkilaistyttö pisti maalaispoikien päät sekaisin. Noh, olihan mulla tosin hauskaakin, mutta en todellakaan voisi kuvitella asuvani siellä loppuelämääni.
Voipi olla ettei siellä ollut miehillä muuta tekemistä kuin ryypätä, kun niiltä puuttui naiset. Moni hyvä ja kunnollinen mies alkaa ryypätä, kun ei löydä naista. Onko vika silloin miehessä vai naisessa?
on pelastaa mies pullolta. Ei helvetti. Kyllä mulla on muutakin tekemistä. Eikähän se ole jokaisen oma valinta! Ja aika usein se kultaseni on kuitenkin niin, että nämä miehet ovat olleet naimisissa, mutta työttömäksi jäädyttyään on ryvenneet itsesäälissä ja turvautuneet pulloon. Ja sitten vasta heidän vaimonsa jättävät. Tiensä ovat valinneet.
Ei toki ole naisen tehtävä pitää mies erossa viinasta. Naisella vain on yleensä miehen elämään sellainen kokonaispositiivinen vaikutus, että mies harvemmin alkaa ryypätä. Nyt varmasti kysyt, eikö sitten parisuhteessa elävät miehet ryyppää. Kyllä ryyppäävät, mutta he ovatkin aloittaneet alkoholin nauttimisen jo ennen kuin tapasivat elämänsä naisen.
Katsotaanpa vierekkäin kahta 40-vuotiasta miestä, joista toinen on naimisissa, ja toinen ei koskaan seurustellut. Kumpi on enemmän alkoholisoitunut? Ero lienee selvä.
- Vuokra = 250e/kk. Puolet isosta kaksiosta, keskustassa. Kämppis lapsuudenkaveri. Viihdyn kimppakämpässä. Helppoa, kun esim. kylppäri pestään vuoroviikoin. On myös seuraa tv:tä katsellessa ja voidaan vaihdella muistiinpanoja ja kurssikirjoja kätevästi.
- Tulot. Riittävät. En rehellisesti sanoen voisi kuvitellakaan olevani tekemättä työtä.
- Viihdyn. Siis oikeasti. Palvelut lähellä. Harrastusmahdollisuudet hyvät. Rahaa riittää, tapahtumia riittää.
Tämähän oli kuin suoraan kepun puoluetoimiston mainoksesta.
Vai löytyy paratiisi 50 km Turusta pohjoiseen? No nyt tiedämme senkin - teemmekö tällä tiedolla mitään, se onkin jo toinen asia...
Suomea kiertaessa lomien aikana on kertomasi ongelma tullut esille useammasta kuin yhdesta suusta.
Voisikohan etatyo olla ratkaisuna nuorten pysyvaisyyteen metropolialueiden ulkopuolella? Yhteiskuntamuodos on elava, muuttuva koko ajan. Ehka tamanhetkinen on vain murrosaikaa. Maaltamuutto kaupunkeihin on tapahtunut suhteelisen lyhyessa ajassa ja sen aikaansaama yhteiskunnallinen muutos on nyt vasta tulossa konkreettiseksi.
Ennustaisin etta virtaus vastakkaiseen suuntaan tulee tapahtumaan aikanaan, (On jo alkanutkin hyvin pienissa maarin.)mutta se ei vaikuta (viela) tamanhetkiseen tilanteeseen.
Paljasjalkainen kaupunkilainen voi myös harkita vakavasti maalle muuttoa. Syitä ei nimittäin tarvitse kauan hakea. Tosin täytyy olla hieman päästään vialla ja sopivasti luonnetta :) Monelle voi maalla iskeä paniikki, kun ei ole Mäkkäriä ja muita palveluita tyrkyllä siinä määrin kuin kaupungissa. Työskentelen IT-alalla, joten etätyö voisi olla ratkaisu. Parempi olisi kuitenkin työllistyä alueelle, jonne aikoo muuttaa. Maalle muuttava törmää ensiksi asumisongelmiin ja siihen, mistä saada työpaikka. Harmia voi aiheutua myös paikallisen ennakkoluuloista ja asenteista. Kriittiven vaihe on se, hyväksytäänkö sinut osaksi yhteisöä vai jätetäänkö sinut kaupungista tulleeksi kummajaiseksi. Suomi on nimittäin ennakkoluulojen, juorujen, kateuden, sisäänpäin lämpenevien etc. luvattu maa. Jos jokin asia menee pielee, se yleensä menee pieleen.
Tasapuolisuuden nimissä nuo kaksi viimeistä lausetta pätee myös kaupunkilaisiin.
Hyvä huomio. Päästään ei silti tarvitse olla vialla. Oikealla asenteella pärjää pitkälle. Sillä, että muistaa katsoa silmiin ja tervehtiä. Jutella kuulumisia ja kuunnella toisten neuvot. Eipä täällä pärjäämiseen juuri muuta tarvita.
"Päästään ei silti tarvitse olla vialla"
Tarkoitin, että kun muut halajavat kaupunkiin, itse mietin päinvastaista. 30-vuotta ahdasta lähiöelämää tympii. Nyt jo asuminen (oman asunnon hankinta) vei leijonanosan tuloista. Kerrostalossa riesana ovat 'rajoitteita' omaavat naapurit, joka laskee asumisviihtyvyyttä. Etsiskelen myös sitä emäntää, tosin en nyrkin ja hellan väliin, sillä perusasiat hoituvat omasta takaa.
Itsekin 3000 asukkaan paikkakunnalla asuvana on ihan pakko kysyä, että missä ihmeessä on elämä noin lokoista kuin kirjoituksesi lopussa kerrot?
Itse ainakin joudun käymään tehtaassa 2-vuorotyössä. Tai en nyt sano että joudun, vaan saan käydä. Työtä kun en ole koskaan pelännyt.
Tuosta naisen puutteen ruikutuksesta en nyt tällä kertaa sano mitään.
Meillä ei, luojan kiitos ole tehtaita tai liukuhihnatyötä. On ihmisläheistä yrittämistä, ystävyyttä ja välittämistä. Jos olisit nainen, voisin kertoa paratiisini nimen. Mutta miehiä täällä on jo tarpeeksi.
Eikös se sun ongelmasi juuri ollut se naisten puute ?
Miksi sun pitää sitten pantata sitä onnellisen miesten kylän nimeä? Mainosta nyt vähän herranjesta, ties vaikka täältäkin jotkut vuokralla asuvat maalta pakoon lähteneet naisenpuolikkaat toteaisivat että kotimaanmatkailua voisi näin kesäloma-aikaan vaikka harrastaa siellä teidän suunnassa.
Vai mitä sä pelkäät? Kasvojen menetystä?
En ihan tarkkaan tiedä mitä kuntaa tarkoitat mutta Oripääkin voisi olla aika lähellä. Kaiken kaikkiaan kaikki kunnat siellä päin ovat elättikuntia. Kaikkien kuntien talous sielläpäin perustuu maanviljelykseen ja se ei ole viimeiseen 50 vuoteen ollut kannattavaa. Tänä päivänä siellä menee näennäisesti aika hyvin kiitos kaupunkilaisten maksamien tukien joka Etelä-Suomessa on muuten 100%:sti suomalaisten maksamaa. En tiedä kuinka kauan nykymeno voi jatkua mutta todennäköisesti seuraavan laman aikana maaseutu voi romahtaa kun Suomen on pakko sopeuttaa menot tulojen mukaan eikä nykyisillä kaupunkilaisilla riitä ymmärrystä maalaisten vierihoidolle.
Eli kaiken kaikkiaan näen, että naiset maaseudulla ovat toimineet kaukonäköisesti muuttaessaan pois. Suomessa maaseudulla on tulevaisuutta vain Amerikan tyylillä jossa yhden kylän muodostaa suurinpiirtein yksi jättitila. Jos kuitenkin haluat siellä olla niin hae vaimosi Venäjältä. Se taitaa olla jo aika yleistäkin siellä seuduilla.
Meiltä ei niin tavattoman pitkää matkaa ole mainitsemaasi Oripäähän, jossa tosin kuulemma on nykyään virolaiset työntekijät, kun oman kunnan ihmiset ei riitä. Meidän kunnassa ei ole virolaisia töissä lukuun ottamatta valkovenäläisiä tyttöjä, jotka tulivat tänne kesäksi poimimaan mansikoita. Hekin puhuivat niin huonoa viroa, ettei ajatustenvaihto oikein onnistunut.
Mietippä tarkemmin tuota seuraavan laman teoriaasi. Meillä maaseudulla ollaan omavaraisia ja velattomia, jolloin pörssikurssien romahtamisella ja korkojen nousulla ei ole tuon taivaallisen merkitystä. Vaan kaupungeissa, joissa elämä on Volvon alumiinivanteita myöten ostettu velaksi, tulee lama karsimaan jyvät akanoista.
Jos ei ole maaseudulla hulppeat tulot, niin eipä ole menotkaan. Minun asumiseni maksaa tasan 70 euroa kuussa, omassa asunnossa, väljästi ja mukavasti. Illalla töiden jälkeen voin pulahtaa puhtaaseen järveen ja sen päälle saunoa, eikä maksa yhtään mitään.
Kehtaako joku nainen tunnustaa ajatelleensa kaukonäköisesti muuttaessaan maalta kaupunkiin? Yleensä se on kaupunkilaisnainen, joka vinkuu että "haluaisin asua maaseudulla"...
Jos sielläpäin ollaan velattomia ja pärjätään muutenkin omillaan niin sitten ei varmaan haittaa, että 1,2 miljardin euron tukiaiset maaseudulle lopetetaan. Se on muuten aika huikea summa rahaa, jo kolmasosalla voisi maksaa kaikille Suomen maanviljelijöille työttömyystuet ja kieltää niitä tekemästä mitään.
Eli ymmärrätkö: se tukiaisraha valuu tilitoimistoihin, traktorikauppoihin, metalliverstaisiin, partureille,... Ylipäätänsä kaikki toiminta maaseudulla ja maaseututaajamissa pohjautuu siihen, että kaupunkilaiset ovat toistaiseksi antaneet sinne rahaa vuodesta toiseen. Ja kuten itse kirjoitit, kaupunkilaisten oma elämisen taso voi olla varsin alhainen.
"Kehtaako joku nainen tunnustaa ajatelleensa kaukonäköisesti muuttaessaan maalta kaupunkiin? Yleensä se on kaupunkilaisnainen, joka vinkuu että "haluaisin asua maaseudulla"..."
Kyllä kehtaa, maaltamuutto kaupunkiin työn ja toimeentulon perään varmisti, että elämä on taloudellisesti mallillaan ja jalat turvallisesti oman pöydän alla. Ymmärrät varmasti ilman selittelyä, miten tärkeää itsenäisyys ja oman elämän hallinta on niin miehelle kuin naiselle. Vai mitä mieltä olet visiosta, että sinä ja kaltaisesi miehet muutatte kaupunkiin naisen luo kotivävyksi - kotiminiäksihän nainen tulee ellei paikkakunnalla ole koulutusta vastaavaa työtä. Täälläkin on erinomaiset mahdollisuudet yrittäjyyteen. Joudut oikeasti näyttämään taitosi ja luomaan oman sosiaaliset verkostosi, sillä muualta tulleena et saa syntymälahjana sitä valmiina. Täällä kaupungissa ei yleensä ole naisen perhettä tai sukua arviomassa (varon sanaa arvostelemassa) vävyn tulemisia ja menemisiä - sinulla olisi vapaus kokeilla omien siipiesi kantavuutta.
Hyvä tuntematon, minä en piruile enkä pottuile vaan haluan osoittaa, miten vaikeaa on tulla aidosti tyhjän päälle ja aloittaa elämä nollasta. Uskon onnistumiseen vain, jos mies on edes kerran elämässään kokeillut vieraalle paikkakunnalle muuttoa, pois tätien, setien ja naapuri-hyväveli-veljeskunnan parista. Mutta ette te lähde naisten perässä kaupunkiin eivätkä ne nuoret perheenperustamisiässä olevat naiset tule asumaan maalle ilman takeita toimeentulosta.
Entä jos te yrittelijäinä ja aikaansaavina ihmisinä aikaansaisitte kuntaanne sellaista liiketoimintaa, jonka palvelukseen voitte palkata nuoria naimattomia naisia? Osa tulee varmasti vain käymään, mutta aina on niitä, jotka tykästyvät paikkakuntaan, sen ihmisiin ja asettuvat aloilleen jonkun paikkakuntalaisen miehen kanssa. (ja se joka vinoilee maailman vanhimmasta ammatista voi heti alkuunsa pitää mölyt mahassaan)
Ps. en ole kuullut yhdenkään kaupunkilaisnaisen vinkuvan maallemuuttoa vaan poismuuttoa kerrostalo- ja lähiöasumisesta. Pientaloasuminen ei ole ollenkaan sama asia kuin asua maaseudulla.
Hienoa on, jos nuori nainen osana itsenäistymistä ja oman elämän hallintaa pystyy ostamaan kaupungista oman asunnon. Että saa jalat oman pöydän alle, kuten sanoit. Todellisuudessa sellaiset naiset on harvassa. Yksiö Turun keskustasta maksaa 80.000 euroa. Haluaisin laskea sormillani ne 20-25-vuotiaat naiset, jotka ovat pystyneet ostamaan Turusta oman velattoman asunnon. Veikkaisin, että 85% heistä asuu vuokralla, maksaa kallista vuokraa rikkaille asuntosijoittajille.
Muuten, lukekaapa eilisen kaupunkilehti Turkulaisesta Tiina Leinosen kolumni "Rikas yksinasuja". Siinä kolumnissa on ydintä ja asiaa, kuin olisin sen itse kirjoittanut. Hienoa, että kesätoimittajana työskentelevä Leinonen on uskaltautunut ottamaan asian näin esille.
Täältä seitsemäs sivu, oikeanpuoleinen juttu;
http://194.188.93.116/cgi-bin/mediaweb3.cgi?Newsp=tur#
(avaa Acrobat reader)
Asuipa sitten maalla tai kaupungissa, harva 20-25-vuotias nainen tai mies maksaa kaupantekotilaisuudessa sovitun kauppahinnan velattomana omasta pussistaan. Niin, nuorena joudutaan ottamaan pankkilainaa. Harvalla isä ja äiti maksaa tai rahoittaa edes osaa kauppasummasta. Pankkilainaa maksetaan rahalla, jota saadaan tekemällä työtä, jota puolestaan löytyy todennäköisemmin kaupungista kuin maalta, joten asunnon on hyvä sijaita lähellä työskentelypaikkakuntaa ellei samaan syssyyn ota lisälainaa ja osta autoa, jolloin tulee yhtä kalliiksi asua maalla kuin kaupungissa.
Ostitko todella 20-kymppisenä asunnon ilman pankkilainaa? Teit yökaudet osakekauppaa ja opiskelit päivällä? Vai teitkö perheyrityksessä töitä, asuit kotona ja etäopiskelit? Perit rikkaan mummisi tai ukkisi? Olisi mielenkiintoista tietää miten hoitelit asunto-rahoituksen helposti.
Muuten, "Turussa 80.000 euron yksiö"...taitaa olla melkoinen lukaali - sillä hinnalla ostelee mennen tullen pääkaupunkiseudullakin yksiön.
Turussa paljon bisnestä tehneenä tiedän, että kunnossa olevasta keskustayksiöstä nyhdetään 80.000 euroa. Uudet yksiöt joita Turun keskustaan tällä hetkellä rakennetaan, niin lehdestä eilen katselin että pyyntihinta saattaa olla jopa 120.000 euroa. Yksiöstä!
Ostin oman asuntoni vähän päälle parikymppisenä ilman lainaa. Ostoa edelsi säännöllinen työnteko ja säästäminen, pienimuotoinen pörssikauppa ja pari muuta voitollista kauppaa. Perintöä en ole saanut vielä yhtään. Mutta kuten sanottu, täällä asunnot on halpoja, hinnat aivat eri luokkaa mitä esim. Turussa.
Meidän kunnan työttömyysprosentti on 5. Mikä teidän?
Pidin sinua ensin "Naiset maalle!" -kuningasidean saaneena tyyppinä, jolla ei ole mitään muita realiteetteja kuin alhainen työttömyysprosentti ja halvat asuntojen neliöhinnat ideansa tueksi.
Jos todella olet noin pitkäjännitteinen yrittäjätyyppi, niin eiköhän jokin toinenkin kuningasidea näe päivänvalon. En muuten vieläkään usko, että naiset muuttavat teidän luokse maalle tuosta vaan, mutta mistä sitä tietää mitä toimeliaat 20-kymppiset saavat aikaan, kun laittavat tuulemaan ;) Olisi ollut kiva olla bitti-kärpäsenä katossa näkemässä, miten teidän juttu etenee.
Meillä työttömyysprosentti on siinä 9 % luokkaa, mutta niitä vapaita työpaikkojakin on huimasti enemmäm kuin teillä.
Vaan onpa asuntojen hinnat nousseet Turussa eikä vain uusien asuntojen. Vaan eihän se ole tyhmä, joka pyytää vaan se joka maksaa ;)
Asuin kaksi vuotta maalla, enkä halua takaisin. Paikka oli tietysti ankea keinosiementämön ja moottoritien välissä mutta tärkein syy lienee elämäntapani, johon ei tosiaankaan kuuluu baareissa notkuminen. Minulla ei ole ajokorttia, kävelen tai pyöräilen, maalla se on hankalampaa. Luen paljon ja käytän kirjastoa ahkerasti, pikkupaikkojen kirjastot tuppaavat olemaan valikoimiltaan aika onnettomia (en edes halua ostaa kaikkia lukemiani kirjoja vaikka olisinkin niin rikas). Ja graafikoille harvemmin löytyy maaseudulta haastavaa työtä, freelanceriksi minusta ei ole vielä tässä vaiheessa. Suurin ongelma olisi kai se että pitäisi tulla toisen ympäristöön, jossa toisella olisi todennäköisesti suku ympärillä ja pitkät perinteet, minulle se olisi vaikeaa. Varsinkin jos paikkakunnalla on pulaa nuorista naisista en ehkä löytäisi ystäviä, olen ujo muutenkin. Kaupoilla ei ole nyt niin väliä mutta tällä hetkellä asun mieluummin suurehkossa kaupungissa. Vanhempien luokse ei voinut jäädä asumaan ja rahaa säästämään, kun opiskelupaikka löytyi toiselta puolelta maata. Ja kun vanhempien luona ei ole tilaakaan. Minä olen kyllä ihan tyytyväinen 25-vuotiaana pieneen vuokrayksiööni.
Jos olisin kasvanut maaseudulla olisin todennäköisesti lähtenyt pois, ainakin opiskelemaan.
Jos muhamed ei tule vuorelle, on vuoren tultava muhamedin luo. Vai miten se nyt menikään?
Aivan suotta valitat, olisit muuttanut mieluummin niiden naisten mukana... jos kerta kaikki miehet "kylässä" on tuollaisia valittajia kuin sinä niin ei ihmekään että nuorille naisille on tullut kiire pois! Joo, tervetuloa alkoholisoituneen tahallaan pitkäaikaistyöttömän sovinistin palveliaksi...
äh, tän on pakko olla provo!
Kylläpäs teillä siellä menee todella hyvin, voisinpa muuttaa sinne jos siellä asiat on noin hyvin, kunhan vain kertoisit tämän paratiisi kylän nimen. itse asun noin 2000 asukkaan kunnassa ja kyllähän täältäkin löytyy kaupat ja koulut ja palvelut. Siihen ne hyvät puolet sitten taisi loppuakin. Täällä on työttömiä n.13% asukasluvusta ja suurin osa työssäkävijöistä käy töissä läheisissä kaupungeissa, täältä löytyy vuokralla asujia vaikka on halvat asunnot. Todella paljon on alkoholisoituneita, varsinkin miehiä. Sekin ero on paratiisiisi että täällä on myös nuoria sinkkunaisia. Ehkäpä kannattaisi yhdistää nämä meidän kylät kun teillä ei ole naisia ja meillä täällä kun ei tahdo löytää itselleen miestä, ne kun on kaikki läheisissä kaupungeissa ravintoloissa etsimässä naisia itselleen, kun ei kelpaa oman kylän naiset. No myönnettäköön että ihan hyvä että etsivät naisensa muualta, kyllä tää kylä alkaa oleenkin jo niin sisäsiittoinen paikka, että kaipaa vähän uutta verta.
Otit esille polttavan ja todellisen ongelman, mutta naisten syyllistäminen on sinänsä turhaa, sillä he ovat vain olosuhteiden uhreja siinä missä maalaispojatkin.
Ongelmaan on yksi toimiva ratkaisu. Haette naiset ulkomailta. Eikä tämä sinänsä mikään uusi idea ole, mutta pohtimisen arvoinen teillekin. :) Entisen Itä-blokin tai Aasian maista löytyy miljoonia naisia, jotka ilomielin tulisivat elämään rauhallista ja taloudellisesti turvattua elämää kanssanne.
Ei muuten elämä täällä isohkossa kaupungissakaan aina ole ruusuilla tanssimista, mitä naistarjontaan tulee.. Satun elämään kaupungissa, jossa on miesvaltaisten oppilaitosten ansiosta nuoria miehiä noin 3-4 kertaa enemmän kuin nuoria naisia. Tiedän siis oikein hyvin, miltä teistä siellä pikkukunnassa tuntuu.
Polttava ongelma nimenomaan.
Minullakin on kokemuksia kaupungista. Menin viime talvena Turkuun tanssikursseille. Sielläkään ei riittänyt paria, kun nuoria miehiä oli enemmän mitä naisia.
Ovatko meidän naiset sittenkin lähteneet jo ulkomaille saakka, eikä vain lähimpiin kaupunkeihin?
Vaikenen sanoin kuvaamattoman epätoivoni edessä.