Olipa kerran kuuluisa suomalainen kapellimestari, joka menestyi ameriikanmaalla. Saipa kerran Suomi mahtavat arvokisat ja mahtavat avajaiset, johon piti saada mahtavaa ja arvovaltaista ohjelmaa. Niinpä asiasta tehden tilattiin suomalaiselta suurmieheltä tilaustyönä mahtava kisahymni, jonka soidessa näytettäisiin se suuri suomalainen osaaminen.
Maksoi mitä maksoi.
Niinpä kajahteli stadionilla mahtava uusi suomalainen teos ja kaikki otsa rypyssä syventyivät kuuntelemaan suurta suomalaista hengentuotetta.
Kisaillan päätteeksi mahtavilla vip-kisaillallisilla
suurkriitikot ja urheilun suurpoliitikot ylistivät kilvan mahtavaa kisahymniä ja taputtelivat musiikin suurmiehen olkapäätä.
Jopa Suomen politiikan suurmieskin innostui kehuessaan kättä heilauttamaan jopa niin, että tarjoilijan coctailtarjotin heilahti kaaressa parkettilattialle äänekkäästi kajahtaen, jolloin syntyi suuri hiljaisuus. Kerätessään lasinsiruja lattialta hiljaisuuden rikkoi tarjoilija :
"jos te siitä kisahymnistä juttelitte, niin minusta se oli ihan perseestä, kukahan lie säveltänyt..."
Niinpä niin. Mikähän on tarinan opetus ?
Maksoi mitä maksoi.
Niinpä kajahteli stadionilla mahtava uusi suomalainen teos ja kaikki otsa rypyssä syventyivät kuuntelemaan suurta suomalaista hengentuotetta.
Kisaillan päätteeksi mahtavilla vip-kisaillallisilla
suurkriitikot ja urheilun suurpoliitikot ylistivät kilvan mahtavaa kisahymniä ja taputtelivat musiikin suurmiehen olkapäätä.
Jopa Suomen politiikan suurmieskin innostui kehuessaan kättä heilauttamaan jopa niin, että tarjoilijan coctailtarjotin heilahti kaaressa parkettilattialle äänekkäästi kajahtaen, jolloin syntyi suuri hiljaisuus. Kerätessään lasinsiruja lattialta hiljaisuuden rikkoi tarjoilija :
"jos te siitä kisahymnistä juttelitte, niin minusta se oli ihan perseestä, kukahan lie säveltänyt..."
Niinpä niin. Mikähän on tarinan opetus ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomalaiset taiteilijat niin muusikot, kirjailija, kuva ja muut taiteilijat ovat erittäin tunnettuja siitä, että he pyrkivät tekemään vain kriitikkoja miellyttävää taidetta.
Ongelma ilmenee siinä, että se mitä epämääräiset kriitikot kehuvat maasta taivaisiin harvoin miellyttää ei kriitikkoa. Ongelman ydin ilmenee siinä, että 99,99% ja risat kansasta ei ole kriitikkoja eivätkä muutoinkaan suostu kehumaan sellaista mikä ei mielestään kehuja ansaitse.
Suomalaisilta taiteilijoilta vaadittaisiin enemmän rohkeutta ja paljon vähemmän halua miellyttää marginaalista ryhmää joiden "koulutettu maku" poikkeaa aina "tavallisesta" kuulijasta.
Mitä iloa on tämänkin räpellyksen tehneelle siitä, että muutama humalainen kriitikko kehuskelee häntä kun loput miljoonista kuulijoista laskevat häpeästä ja säälistä katseensa.
kärsivät rohkeuden puutteesta ja puolueettomuudesta.
He eivät uskalla olla objektiivisia arvioisssaan vaan haluavat myötäillä ja tukea huippumuusikoiden egoa luullen näin hännystellen saavansa osansa maineikkaan muusikon glamourista.
Tosiasiassa he tekevät karhunpalveluksen kultturille, koska esim. paskasäveltäjät alkavat itsekin uskoa olevansa hyviä vain sen vuoksi etteivät kriitikot kehtaa sanoa totuutta. Suomi on niin pieni maa, että vääränlainen kritiikki voisi nopeasti koitua kriitikon uran katkeamiseen. Toisinsanoen: kriitikot vain haluavat ansaita elantonsa ja siihen tavoitteeseen ei sovi maineikkaiden säveltäjien, kapellimestareiden, ym. totuudenmukainen ja puolueeton arviointi.
Sitten tahdottomat taidemusiikin kuuntelijat myöskin uskovat hekin kriitikoiden arvioita ja lumipalloefekti on valmis. Taiteen lumipallo vyöryy mäkeä alas ja samalla siihen tarttuu valtava määrä paskaa, joka sitten räjähtää silmille tehden pahaa jälkeä. Esim. säveltäjät alkavat tuottaa yhä enemmän paskasävellyksiä ja eristäytyvät todellisesta maailmasta vaipuen omaan
paskamaailmaansa tuottaen loputtoman määrän skeidaa. Taide ei pääse kehittymään tällä systeemillä terveeseen suuntaan, ainoastaan rahaa palaa kun valtiokin tukee paskaa taidetta.
Älkää jauhako paskaa. Jos musiikin hahmotuskykynne rajoittuu kiss fm-tyyppiseen kuulijaa aliarvioivaan "musiikkiin" vika lienee muualla kuin E-P Salosessa.
hahmotuskykyä musiikin suhteen.
Jos vertaat muutamaan edelliseen arvokisamusiikkiin, niin ovat aivan eri planeetalta, kuin mitä EP teki.
Olivat rakenteeltaan selkeitä ja mahtipontisia, mitä kisahymnin tulisi ollakkin. EP teki poikkitaiteellista sekametelisoppaa, ikävä kyllä.
Kehno esitys.
Minusta kisakappale ja kisafanfaarit olis pitänyt tilata leif Segerstamilta. Hän on todellinen nero.