" Mä lähden pois
niinkuin ei ois
yön piirin sisään kukaan muu,
päässykkään,
mä yksin jään
pimeässä sun valos kertautuu
ja kaikkialla, kaikkialla marraskuu "
Ei vuosi vielä riitä tämän eron läpikäymiseen. Järki on ymmärtänyt että jatkoa ei ole, mutta mieli ei pääse eroon (pimeässä sun valos kertautuu) .
Ehkä ensi vuonna, tähän samaan aikaan olen jo sinut siirtänyt lopullisesti satunnaisten muistojen sopukoihin etkä tule sieltä mieleeni kuin kutsuttuna.
niinkuin ei ois
yön piirin sisään kukaan muu,
päässykkään,
mä yksin jään
pimeässä sun valos kertautuu
ja kaikkialla, kaikkialla marraskuu "
Ei vuosi vielä riitä tämän eron läpikäymiseen. Järki on ymmärtänyt että jatkoa ei ole, mutta mieli ei pääse eroon (pimeässä sun valos kertautuu) .
Ehkä ensi vuonna, tähän samaan aikaan olen jo sinut siirtänyt lopullisesti satunnaisten muistojen sopukoihin etkä tule sieltä mieleeni kuin kutsuttuna.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ensi vuoteen, ensi kesään, seuraavaan elämään siirran toiveeni.
Vuosi kun ei riitä minullekaan.
Ja mä en edes tiedä olenko luovuttanut. Haluaisin, mutta pelkään etten osaa koskaan..