renttu gallup

ei onnistunut. Tosin en yrittänyt, renttu itse kuvitteli kykenevänsä, ja minä vain uskoin kahden lapsen verran. Enää en.

En ole itse onnistunut, koska en ole yrittänytkään. Mutta veljeni oli ehkä joskus lievä renttu... ei mikään pahin mahdollinen, mutta teiniksi juuttunut. Hänen nykyinen avovaimonsa on oikein hienosti kasvattanut hänestä Miehen, nostan hattua! Tosin osansa oli varmaan normaalilla aikuistumisella, mutta kyllä on tämä tyttöparka kouluttanutkin =)

Oma mies oli kyllä aika renttu kun tavattiin.. mutta ei varmaan ihan pahimmasta päästä. En muuttanut häntä enkä koulinut, hän itse päätti muuttua.

Ei ihmistä voi muuttaa. Paitsi jos ihminen itse haluaa, minun retku ei muuttunut omista haluistakaan huolimatta.
Elämä on vasta ihanaa, kun ei enää ole mokomaa renttua kuvioissa.

Joo, yritetty on. Kahden vuoden suhteessa pettämistä, valehtelua, liiallista alkoholinkäyttöä, minun syyllistämistä ja leimaamista, lukemattomia öitä pois kotoa, mielenterveysongelmia, kaikkea muuta paitsi väkivaltaa. Kolmesti erottiin ja kaksi kertaa otin takaisin, asuttiin yhdessä kaksi eri kertaa, oltiin lopulta jo kihloissakin ja suunniteltiin häitä, kunnes mies yhtäkkiä ei halunnutkaan sitä. Eli ero tuli en-tiedä-mitä-haluan -sanojen saattelemana (ah!mikä klisee!)... Mies roikotti minua kuukausitolkulla, kunnes repäisin itseni suhteesta irti. Nyt on taas tilanne, kun hän soittelee perään, vonkaa ja kännissä sönköttää, kuinka olen hänen elämänsä nainen! Sorry, tuo oivallus taisi tulla vähän liian myöhään. Olisi ymmärtänyt sen vielä silloin, kun minä jaksoin ymmärtää.

Nyt minulla on ihana uusi elämä ja ymmärrän, kuinka loputonta tuhlausta on jäädä rentun kanssa suhteeseen. Jos suhteen alku on p-ska, ei se siitä myöhemminkään muuksi muutu...

Oi voi, kyllä se työtä vaatii.
Olen seurustellut päälle 2 vuotta poikaystäväni kanssa, joka on ollut jonkin asteen renttu. Ei välittänyt opiskella, kiinnosti vain juhliminen ja satunnaisten tyttöjen pokaaminen (edellisen suhteen aikana), ei puhunut koskaan mistään ja käytti kemikaaleja.
Noh, nyt on kemikaalit (viina mukaan lukien) jätetty taakse eikä todellakaan vilkuile muita naisia ja jopa koulukin alkaa herraa kiinnostaa. Hän on muuttunut kahden vuoden aikana ihan täysin. Ennen puki mustat vaatteet ja nahkatakin ja nyt vetää päälle paljon rennompia ja maan läheisen värisiä vaatteita. Hän on paljon huomaavaisempi ja hänen kanssaan voi tehdä mitä vain ja puhua mistä vain.
Riidelty kyllä ollaan matkan varrella, välillä niin pahasti että ero on ollut lähellä, mutta aina ollaan selvittetty asiat. Mitä paremmin tunnemme toisemme, sitä kivempaa meillä on.
Voi olla, että kukaan ei ole ennen ollut häntä varten, kuuntelemassa ja ymmärtämässä ilman ennakkoluuloja.

renttumääritelmään aidoimmillaan kuuluu ikä:ei mikään keskenkasvuinen teinipoika 16- 26, vaan nämä peter-pan-syndroomaiset liki neljäkymppiset jannut, jotka omien sanojensa mukaan eivät koskaan haluakaan kasvaa aikuiseksi. Alle kaksvitosesta voi muokata mitä tahansa, jos on viisas ja ajatteleva nainen, mutta nämä jotka nelikymppisenä rakastuvat itseään hieman nuorempaan renttuun ovat todella ku.. tota, liemessä rakkauksineen.

Löysin ihanan rentun 4 vuotta sitten ja kun renttu Rakastui minuun niin pikku hiljaa entinen elämä sai jäädä. Nyt renttu on ihana isi pari vuotiaalle tytölleni ja minä ylpeä omistaja:).

Ihanaa lueskella stooreja kuinka se on voinut onnistua. Kai niitä renttujakin on moneen junaan. Ennen mies sai minut tuntemaan itseni naiseksi, sai minut tuntemaan itseni tärkeäksi hänelle. Viimeiset ajat ovat olleet täysin pelleilyä. Tänään jätän renttuni. Minä luovutan, koska mielummin yksin kuin alla, mutta onnea teille muille. Minun renttuni on pian taas vapaata riistaa.