Musta se on tuntunu turvalliselta, että nainen tekee aloitteen. Mä en ole kovin aktiivinen "ensiflirttailija"... varmaan pelkään, että se kolahtaa itsetuntoon, jos flirttailen jollekin ja nainen naurahtaa tai puistelee päätä tai jotain. No jopa on tullut visiot luotua päähän, mutta näin se vain on.
Mä olen toistaiseksi pystynyt tekemään naiseen vaikutuksen omalla persoonallani, ilman flirttailuja. Ja jos nainen kiinnostuu, hän varmasti sen näyttää ja siinähän se aloite tuli, vai tuliko?
MUTTA, kun nainen on vaikuttunut hyvästä ja miehekkäästä käytöksestäni, olenko samalla osoittanut omaa kiinnostustani naiselle näin ja tehnyt jonkunlaisen aloitteen??? Siis onko nainen ymmärtänyt tai ajatellut näin? Että olen hänestä kiinnostunut vakavamminkin? Vaikka saatoin olla vain luonnollinen oma itseni, enkä tarkoittanut sillä mitään iskemistä tai flirttailua. No tietty voi tulla myös väärinymmärryksiä. Mutta siitä sitten asia on edennyt pienillä kosketuksilla ja silmäpelillä, hymyillä ja niin edelleen.
Jos sua haukotuttaa tämä juttu ja ajattelet, että mikä puupää tms., enkä paljoa naisista tiedä, niin se on totta.
Mä aloin seurustelemaan 15 vuotiaana mun lapsuudenystävän kanssa ja olen ollut hänen kanssaan siitä lähtien, 17 vuotta. Tosin meille tuli ero jokunen aika sitten.
Tiedän, että olen nyt astunut uuteen maailmaan, jossa olen ollut vähän hämilläni miten oikein toimisin. Siksi pientä arkuutta? onkin aluksi. Mutten ole kuitenkaan mikään luimistelija vaan olen hengessä mukana jos vain nainen on musta kiinnostava, tai haluttava.
Ja tietysti naisen aloite, ihan ilman itsekästä ajattelua tai mitenkään velvoittamista siihen, tuntuu hyvälle.
Mutta epäilemättä mulla on todella paljon opittavaa, ja oonkin kiitollinen jos joku mulle vastaa.
Kesää ja hyviä aloitteita
Mä olen toistaiseksi pystynyt tekemään naiseen vaikutuksen omalla persoonallani, ilman flirttailuja. Ja jos nainen kiinnostuu, hän varmasti sen näyttää ja siinähän se aloite tuli, vai tuliko?
MUTTA, kun nainen on vaikuttunut hyvästä ja miehekkäästä käytöksestäni, olenko samalla osoittanut omaa kiinnostustani naiselle näin ja tehnyt jonkunlaisen aloitteen??? Siis onko nainen ymmärtänyt tai ajatellut näin? Että olen hänestä kiinnostunut vakavamminkin? Vaikka saatoin olla vain luonnollinen oma itseni, enkä tarkoittanut sillä mitään iskemistä tai flirttailua. No tietty voi tulla myös väärinymmärryksiä. Mutta siitä sitten asia on edennyt pienillä kosketuksilla ja silmäpelillä, hymyillä ja niin edelleen.
Jos sua haukotuttaa tämä juttu ja ajattelet, että mikä puupää tms., enkä paljoa naisista tiedä, niin se on totta.
Mä aloin seurustelemaan 15 vuotiaana mun lapsuudenystävän kanssa ja olen ollut hänen kanssaan siitä lähtien, 17 vuotta. Tosin meille tuli ero jokunen aika sitten.
Tiedän, että olen nyt astunut uuteen maailmaan, jossa olen ollut vähän hämilläni miten oikein toimisin. Siksi pientä arkuutta? onkin aluksi. Mutten ole kuitenkaan mikään luimistelija vaan olen hengessä mukana jos vain nainen on musta kiinnostava, tai haluttava.
Ja tietysti naisen aloite, ihan ilman itsekästä ajattelua tai mitenkään velvoittamista siihen, tuntuu hyvälle.
Mutta epäilemättä mulla on todella paljon opittavaa, ja oonkin kiitollinen jos joku mulle vastaa.
Kesää ja hyviä aloitteita
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se on? onko se jotakin syötävää? Itse en ole koskaan tavannut, kuullut tai nähnyt.
on tuo suomen kieli huono, kun et tuollaista ymmärrä. :-) Joo, ymmärsin vitsin. Ei sellaista usein kuule eikä näe. Harmi!
Naisen aloitehan on siis sellainen, että kun jossain tilanteessa/paikassa on mies sekä nainen. Ja kun molemmat ovat tietyssä mielentilassa, saattaa heidän välilleen syntyä jotain tunteitä. Ja kun nainen haluaa vähän intiimimpää, hän päättää lähestyä mistä, osoittaa hänelle kiinnostusta muunmuassa ruumiinkielellä. No siitä taas tulee miehelle tunne, että nainen on kiinnostunut hänestä. Ja siitä se sitten lähtee etenemään, niin pitkälle kuin on mennäkseen.
Ei, ei se ole syötävää. Se on tunne-elämää, siis aineetonta, siksi sellaisenaan sitä ei voi tavata, ei kuulla eikä nähdä. Mutta ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavana kyllä. Mutta ei voi syödä. Ja nyt kun olet saanut ensimmäiset opit tuosta naisen aloitteesta, voit ottaa sen tikkukaramellin pois sun perseestäsi, sillä sitä syödään. Kuulitko muuten kun äiti huusi sut syömään ja pesulle että aamulla jaksaa lähteä jakamaan mainoksia, että isäsi saa taas päiväkaljansa, eikä äitisi tarvitse kärsiä nyrkiniskuista.
päättyi jo n.5 vuotta sitten.
en etsi mitään enää aktiivisesti.
poikamieselämäänkin voi näet ihan mukavasti sopeutuakin.
"Mä olen toistaiseksi pystynyt tekemään naiseen vaikutuksen omalla persoonallani, ilman flirttailuja"
siis mitä?
Flirttailuhan on just sitä, että TUO OMAN PERSOONALLISUUTENSA ESIIN. Että näyttää toiselle, että "sun kans mä haluankin jutskata ja joukkailla." Että osaa rennosti kommunikoida toisen kanssa. Että näyttää mikä on miehi/naisiaan.
Millä tavalla sinä sitten oot "omalla persoonallisuudellas pärjänny"? Mitä teet? Vai etkö tee mitään, parveilevatko naiset ympärilläsi, ja sinä valitset?
Yllätyin, etten sittenkään ollut riittävän yksinkertainen ja tyhjentävä kirjoituksessani, vaikka yritin juurikin välttää kyseleviä ihmettelyjä. Jos luet sen uudestaan ja mietit vähän eri näkökulmasta asiaa, niin josko sitten saisin jotain rakentavaa.