Olen eronnut jo yli 6 vuotta sitten. Olen niin vähän kuin mahdollista yhteyksissä ex:n kanssa. Vain pakolliset kuviot lasten takia. En voi mitään, mutta inhoan ex:ääni suunnattomasti. Jo pelkkä katsominen häneen päin on vaikeaa. En taida koskaan päästä tämän tunteen yli. Hän ei ole esim. koskaan ollut väkivaltainen minua kohtaan, mutta tämä yökötys on kamalaa.
aika kauheeta
ellukka
61201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Heip. Tutulta kuulostaapi. Mulla samanlainen yökötys tunne vaikka en ole etes kunnol ukkoa nähny eron jälkeen. Satuttaminen on kai avainjuttu, Sua on loukattu ja et ole huutanu tuskaa pois.En mä tiedä mut ite olen kans ajatellu tuota mitä sanoit vaik erosta jo oon selvinny yli.
ihmetyttää,jos sama mies johon joskus olet rakastunut,voi nyt niin pahalta tuntua,mitä tapahtui?
Sitä ihmettelen itsekin, että miten voi tunteet niin kääntyä päinvastaisiksi. En tiedä tai tunnista, että hän olisi minua niin kauheasti loukannut, ei hän kerta kaikkiaan edes sellaiseen pystyisi. Kai minä silloin alussa häntä rakastin tai kuvittelin rakastavani. Mutta kun kerta kaikkiaan pelkkä häneen katsominen vaatii minulta voimia. Pitää vaan työstää asiaa jotenkin omassa mielessä.
Sitä ihmettelen itsekin, että miten voi tunteet niin kääntyä päinvastaisiksi. En tiedä tai tunnista, että hän olisi minua niin kauheasti loukannut, ei hän kerta kaikkiaan edes sellaiseen pystyisi. Kai minä silloin alussa häntä rakastin tai kuvittelin rakastavani. Mutta kun kerta kaikkiaan pelkkä häneen katsominen vaatii minulta voimia. Pitää vaan työstää asiaa jotenkin omassa mielessä.
aikaa ei ole kulunutkaan kuin 1/2 vuotta. Ei tee mieli soittaa, saatika tavata. Vain ja ainoastaan lasten asioissa. Hyvä, että edes näinkin.
Rouva jäi kiinni valhestaan ja teoistaan.
Samantien ulos ja siinä kaikki. Lapset asuvat nyt onnellisesti luonani, mutta onneksi silloin tällöin myös exäni. Onhan hän heidän äitinsä ja myös oikeutettuja tapaamaan häntä aina kun haluavat!
Nimimerkki: Ei paljon sympatiaa jäljellä omaltaosin
Minulla tuli ero v. 1998 (olen uusissa naimisissa tällä hetkellä). X:n kanssa on jo aikuisia lapsia. Me tapasimme kerran kirjastossa (muutama vuosi eron jälkeen) ja voimme antaa kaiken toisillemme anteeksi X:n kanssa. Se oli tosi hyvä juttu. Nyt kun olen uusissa naimisissa, ei onneksi tarvitse hoidella asioita enää X:n kanssa, kun lapset ovat jo tällä välillä ylittäneet 20 vuotta...
Joten anteeksianto auttaa. Eli jos voit vaikka vain itse ääneen sanoa "Minä annan kaiken anteeksi entiselle miehelleni!" vaikka et sitä hänelle sanoisikaan, se auttaa sinua itseä. Silloin et ole sidottu katkeruuteen.
Toki olisi hyvä, jos olisi taivaspaikka sinullakin, eli usko Jeesukseen. Tutustu galleriasivuuni, siinä kerron lyhyesti miten voi tulla uskoon. En pakota minnekään kuppikuntaan mukana. Tärkeintä on että ihmisellä on sydämen usko Jeesukseen, joka pelastaa hänet taivaaseen.
Rukoilen että pääset tuon tunteen ylitse ja pääset anteeksiantoon. Auta Jeesus tätä naista. Auta että olisi helppo hoitaa yhteiset asiat, mitä X:ään tulee lasten tähden jne.