Olemme olleet nyt noin 3 kuukautta kaukosuhteessa, sitä ennen seurustelua 8 kk. Alussa näimme parin viikon välein, nyt emme 1,5 kuukauteen, emmekä näekkään vielä kuukauteen (silloin palaamme yhteen). Mies muuttui jo alkuvaiheessa etäiseksi, hellät viestit vähenivät ja loppuivat, samoin tunteenilmaisut. Tekee kovasti töitä, valitteli väsymystään siitä johtuen, ja oli muutenkin masentunut. Kysyin suoraan jo pari kuukautta sitten että haluaako erota, tarjosin siis mahdollisuutta. Suuttui, kun en ymmärrä. Sanoo, että käytöksensä ei todellakaan johdu siitä. Kerran sanoessani että rakastan, hän vastasi että minäkin, kai... Olen yrittänyt ymmärtää. Ei vaan ole helppoa, kun toista ei tunnu kiinnostavan edes tavata, vaikka minulla kova ikävä (välimatka n.400km) Tosin hän viikonloput lähes kokonaan töissä, laihtunutkin ressukka kovasti. Olen siis pitänyt kaiken sisälläni. Kun puhuin tapaamisesta, hän lopulta hermostui kun totesin että ihan mikä on sulle tärkeää... Puhuminen/jankutus, kuulemma. Kohtahan ollaan joka päivä yhdessä taas! Viikko sitten annoin kuitenkin tulla ulos kaiken mitä olen pitänyt sisälläni, hän oli hiljaa ja kuunteli, pyyteli anteeksi, sanoi että tiesi kyllä että on kohdellut kurjasti ja että minulla oli paha mieli. Sen jälkeen onkin yrittänyt selvästi enemmän. Mutta, on puhunut tulevaisuuden suunnitelmistaan jo alkukesällä, eikä puhunut minusta mitään. Enkä kysellyt. Kuitenkin, rakastan... Miltä kuulostaa? Anteeksi jokseenkin sekava kirjoitustyyli.
Voiko enää onnistua?
Sophie
1510
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
en siis ymmärrä, miksi tämä sovittu tauko. vielä sovitte, että kuinka pitkän aikaa olette tauolla. Vai tuliko tämä tauko jonkin matkan seurauksena. Miehesi lähti muualle töihin.
mä oon kyl sitä mieltä et tauot on jostain syvältä. ei se suhde tauoilla parane.
Niin ja jos miehesi on kylmennyt sinua kohtaan, niin ei taida olla ihan puhtaat jauhot pussissa teidän kaukosuhteellanne.