Eräässä ketjussa oli sinun kommentteja. Muistan nimimerkkisi näkyneen täällä joskus aiemminkin..? Ei silloin vielä rekisteröitynä.
Ensin minua ärsytti se, ettet sano suoraan mielipiteitäsi, vaan pengot auki arkiajattelussa nuhjaantuneita stereotypioita ja uskomuksia. Ja kysymyksesi on sellaisia, ettei niihin vissiin kukaan osaa vastata..
Luin juttujasi uudelleen ja muutan mieleni =) On oikeastaan hyvä, että ei aina saakkaan valmiiksi pureskeltua vastausta, vaan että joskus joku antaa enemmän mietittävää; lähinnä omien asenteiden ja ajattelun tarkastelua.
Itse olen pettäjä, joka kumppanin silmissä vielä näkee inhon ja aistin "kuvotuksen", kun kosken häntä. Olisi mukavaa saada sinulta - vaikka sitten niitä "ärsyttäviä" kysymyksiä - kommentteja siitä, kuinka petetty asioita lähtee sisällään kohtaamaan ja korjaamaan. Jostain muistan lukeneeni, että vaikka petetty näyttää ensin ikään kuin antavan anteeksi uskottomuuden ja jatkavan sitten suhdetta, niin hän voikin sitten "yllättäen" parin vuoden päästä halutakkin eron. Myönnän, että oma lehmä ojassa tässä mietteessä, mutta kommentteja tahtoisin.
Petetyiltä yleensäkin. En kysy miten minä voisin kumppanini oloa parantaa, vaan sitä, että mistä minuutta aloitetaan uudelleen kasaamaan? Itse olen nainen. Olen myös miettinyt, toipuuko mies ja nainen uskottomuudesta eritavoin? Ja sitäkin, että uskottomuudesta täytyy toipua myös silloin, vaikka ero tulisikin. Sekä petetyn että pettäjän.
Ensin minua ärsytti se, ettet sano suoraan mielipiteitäsi, vaan pengot auki arkiajattelussa nuhjaantuneita stereotypioita ja uskomuksia. Ja kysymyksesi on sellaisia, ettei niihin vissiin kukaan osaa vastata..
Luin juttujasi uudelleen ja muutan mieleni =) On oikeastaan hyvä, että ei aina saakkaan valmiiksi pureskeltua vastausta, vaan että joskus joku antaa enemmän mietittävää; lähinnä omien asenteiden ja ajattelun tarkastelua.
Itse olen pettäjä, joka kumppanin silmissä vielä näkee inhon ja aistin "kuvotuksen", kun kosken häntä. Olisi mukavaa saada sinulta - vaikka sitten niitä "ärsyttäviä" kysymyksiä - kommentteja siitä, kuinka petetty asioita lähtee sisällään kohtaamaan ja korjaamaan. Jostain muistan lukeneeni, että vaikka petetty näyttää ensin ikään kuin antavan anteeksi uskottomuuden ja jatkavan sitten suhdetta, niin hän voikin sitten "yllättäen" parin vuoden päästä halutakkin eron. Myönnän, että oma lehmä ojassa tässä mietteessä, mutta kommentteja tahtoisin.
Petetyiltä yleensäkin. En kysy miten minä voisin kumppanini oloa parantaa, vaan sitä, että mistä minuutta aloitetaan uudelleen kasaamaan? Itse olen nainen. Olen myös miettinyt, toipuuko mies ja nainen uskottomuudesta eritavoin? Ja sitäkin, että uskottomuudesta täytyy toipua myös silloin, vaikka ero tulisikin. Sekä petetyn että pettäjän.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pettäjät kunniaan! Levittele sinäkin sitä persettäsi vähän enemmän niin kyllä sen miehen olo siitä paranee!
piiloon, poistit narsistisen galleriakuvauksesi.. ;) Hyvä niin, koska nyt se toisista välittävä Inda löytyi =))) Mitä vielä on sairaassa mielessäsi?!
entisenä kakkosena olla tuomitsemassa ketään..? Ai, niin.. Sähän olit se, joka vaan ties tän maailman asiat! Kumarretaan kaikki sua..
Ja sinähän sen tiedät, kun olet "toiminut" ja
harjoittanut myös "sitä ihan itseään", ainakin omien kirjoitustesi mukaan..
Mitäs menit pettämään. Sun miehes on aika kiltti. sein pettämistilanteissa mies: hakkaa pettävän naisen, nainen: masentuu, miettii asiaa jopa vuosia, keskustelee asiasta hyvin avoimesti ystäviensä ja jopa äitinsä kanssa, käy terapiassa, punnitsee vaihtoehtoja, selvittää tietoja miehen panopuusta ja lopuksi ottaa eron.
Turha sinun on miettiä, miten parantaisin ja helpottaisin mieheni oloa. Tehtyä ei saa tekemättömäksi.
.., jos aloittaja olisi ollut mies..? Naurattaa naisten luonne: miehiä silitellään - ollaan jopa ymmärtäväisiä kakkosia - ja kohdellaan toisin vastaavanlaisissa tilanteissa. Naista sen sijaan "sisko" vetää kympillä turpaan.. Ei siinä miehen enää tarviikaan hakata ;) Mies taitaa tietää, että nainen se näissäkin asioissa se todellinen sika on! Hävetkää, naiset, jotka korostatte nimen omaan niitä henkisiä arvoja ihmissuhteissa. Tai toimikaa edes itse niin kuin sanotte olevan oikein =)))
Uskon että miehen ja naisen keinot, tavat selviytyä petetyksi tulemisesta on erilaiset.Minua oma mies petti useaan kertaan tosin saman naisen kanssa, annoin anteksi kerta toisensa jälkeen ja aina ajattelin että ensi kerralla lähden. Ei ole onnistunut. Vieläkin kiikun tässä suhteessa ja toivon parasta. Uskon että nainen "toipuu" paremmin kuin mies joka usein patoaa pahan olon sisälleen.
Itse toivoisin mieheltäni huomiota enemmän luin ennen, pieniä kehuja, koskettelua selkeää itsetunnon kohotusta. Täyttä rehellisyyttä, ei salailua. Sinun kannattaisi myös miettiä syyt mitkä johtivat pettämiseen ja haluatko sinä jatkaa liitossasi.Keskustelkaa asiat selviksi puolin ja toisin, syyt, seuraukset, toiveet ja tunteet. Tehkää selkeät pelisäännöt miten toimitte.
Luottamuksen takaisin saaminen on se vaikein juttu. Sinun on kestettävä kyselyä ja epäilyksiä, yritettävä ymmärtää että "mikään ei ole ennallaan". Miehelläsi on nyt vaikeat ajat edessä, miehen kunniaa on loukattu ja se on vakava asia. Moni mies ei vaan kertakaikkiaan kestä ajatusta siitä että oma vaimo/vaimoke on ollut toisen kanssa "sillai". He voivat jonkin aikaa yrittää, mutta ajatus uskottomuudesta ei anna rauhaa.
Keskustele miehesi kanssa ja yrittäkää saada asiat kohdilleen jos toivoa on. Tämän palstan hokemat se joka kerran pettää pettää aina jne eivät toivoa anna.
Eräs mies joka on kokenut sekä petetyksi tulemisen että ollut itse pettäjä (kosto?) on osuvasti sanonut että se mitä on tullut tehtyä seuraa mukana aina seuraaviin suhteisiinkin eli ei tehtyä saa tekemättömäksi, niiden kanssa pitää vain pystyä elämään ja toivottavasti virheistä myös jotain opimme.