Kertokaattehan mielipiteeni mun kohtalosta. Monen kuukauden ajan kirjoittelin kiinnostavan miehen kanssa. Parhaimpina päivinä viestejä meni kymmeniä, huippupäivänä sata. Soittelimme ja tapasimmekin useamman kerran. Asia eteni mukavasti ja kiinnostus oli molemmin puolista ja koko matkan suurta. Se ei vaan missään vaiheessa johtanut mihinkään. Itse yritin viritellä keskustelua siitä, mitä tämä meidän yhteydenpito on. Halusin saada selvyyttä asiaan, koska - kuten monet muutkin tällä palstalla kirjoitelleet - en kyllä kovin montaa henkisesti sitoutunutta suhdetta viitsi yhtä aikaa vierekkäin viedä. Yhtendenpitomme oli intiimiä (ei välttämättä seksiin liittyvää, mutta henkilökohtaista) ja aloin jo melkein kuvitella, että meillähän täytyy olla "suhde". En saanut koskaan mitään vastausta tai vahvistusta asiaan. Se meidän juttu oli vain "jotain". Ja se alkoi vituttaa, koska olin jo ihan langennut.
Katkaisimme yhteydenpidon sitten lopulta minun aloitteestani, koska asia alkoi käydä minulle liian raskaaksi. Kaikesta pahinta asiassa oli se, että mies ei ollut moksiskaan. Sen jälkeen tuli kyllä aika tyhjä olo. Olen satsannut paljon aikaa tutustumiseen ja niin myös hän. Ja kun on aika selvittää asioita niin toinen tyynesti toteaa, että jassoo. En sitten tainnnut ollakaan tarpeeksi kiinnostava lopulta. Olen nyt perkeleen tyytyväinen, että en harrastanut hänen kanssaan seksiä. Henkisesti kyllä jotain sitten menetin kuitenkin.
Mitä ajatuksia teille herää tästä? Nyt kyllästyttää koko nettitouhu.
Katkaisimme yhteydenpidon sitten lopulta minun aloitteestani, koska asia alkoi käydä minulle liian raskaaksi. Kaikesta pahinta asiassa oli se, että mies ei ollut moksiskaan. Sen jälkeen tuli kyllä aika tyhjä olo. Olen satsannut paljon aikaa tutustumiseen ja niin myös hän. Ja kun on aika selvittää asioita niin toinen tyynesti toteaa, että jassoo. En sitten tainnnut ollakaan tarpeeksi kiinnostava lopulta. Olen nyt perkeleen tyytyväinen, että en harrastanut hänen kanssaan seksiä. Henkisesti kyllä jotain sitten menetin kuitenkin.
Mitä ajatuksia teille herää tästä? Nyt kyllästyttää koko nettitouhu.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ja just viikonloppuna päätin että riittää. Hukkaan menee aika ja rahatkin, ja mies ei moksiskaan. Joo okei, jos susta siltä tuntuu. Seksiin ei ehditty, kun oikeesti ei saatu aikaiseksi kun oltiin niinkuin aina vaan treffeillä. Joo haloo, koko homma potuttaa ja olen päättänyt ruveta yksinäiseksi ihan oikeesti. Siihen kai saa edes helpotusta lääkkeistä.
Vastaaja: kohtalotovereita ollaan sikälikin, että meni sitä rahaakin kaikenlaiseen. Hieman matkustaiseen ja tietenkin siihen, että luodaan mukavat puitteet tapaamiselle. Mua ärsyttää sekin, että tuntuu siltä, että itse olen aina se osapuoli joka satsaa. Otan huomioon, että olen huoliteltu ja että toisella olisi jotain katsoa. Ihan turhaan hankittu kaikki systeemit ja maksettu kampaamossa käynnit. Sitten toinen on vaan, et et sitten, jos siltä tuntuu.
Tuo kaikki mitä kirjoitat on niin tuttua,sekä minulle että muutamalle ystävällenikin. Ihmettelemme suuresti tätä nettitouhua !!
Minäkin kirjoittelin miehen kanssa, sitten soittelimme ja vaikkei tavattu molemmat olivat sitä mieltä että voisi tulla jotain oikeesti. Lopulta tavattiin, hän oli innokkaampi, ja eka tapaaminen oli napakymppi, tunne oli upea ja molemmat ihastuttiin..tavattiin vielä ja seksikin tuli valitettavasti mukaan...sitten mies vaan kertoi että on sellainen tunne ettei tule mitään...ok, ajattelin että ehkä en ollutkaan hänelle se oikea...vaan hän jatkaa samaan tyyliin, jäipä kiinni kun otti samalla tavalla yhteyttä tuttavaani.
Siis pelimies ja jatkaa pelaamista...netti on näitä täynnä ja toiset vaan soittavat, meilaavat jne ja naiset lankeavat, kuvittelevat että on jonkinlainen suhde tulossa.
Todella ärsyttää tää touhu täällä, melkein toivoisi ettei tällaisia nettideittisivuja olisikaan...mutta kai oikeassakin elämässä tapahtuu...
Mutta sulle, onnea jatkossa ja lohdutukseksi niin meitä on monta samanlaista kokenutta !! Et ole yksin.
Kirjoittelin ihan mukavaan ja tervejärkisen oloisen naisen kanssa, korkeintaan oli pieniä merkkejä paniikkihäiriöstä. Se nyt on pientä.
Sitten tämä ilmoitti, että on päättänyt ettei missään nimessä ala mihinkään minun kanssani ja päätös pysyy.
Kirjoitin kohteliaan vastauksen, että harmin paikka. En saanut vastausta.
Tämmöistä tämä on, elämä on kovaa ja sen jälkeen kuolee. :-)
Samat sanat ja tollaisen "ei moksiskaan" asenteen kokenut samassa tilanteessa, muuta live-elämässä. Et menetä mitään. Ois itekin pitänyt tajuta ajoissa, mutta jatkoin ja sain kyllä kärsiä henkisesti oikein todella. Mies oli koulutettu ja ikäisekseen nuorekas ja charmikas -ja älykäs, ollut aina yksin ..ja vasta myöhemmin tajusin miksi..
minun tapauksessani näin kävi korkeasti koulutetun, varakkaan ja älykkään miehen kanssa. ne vasta v-päitä on. ei se älykkyys mitään tunneälyä takaa. itsekäs ihminen voi tehdä mitä lystää ja vähät välittää siitä, mitä tunnemyllyjä toisella on menossa ja minkä vaikutelman asioista antaa. siirtyvät vaan seuraavaan...
Joo, kohtalotoveri tässä. Tapailin asumuserosssa olevaa miestä, joka yht'äkkiä ei tiennytkään, haluaako kuitenkin vaimonsa takaisin vai mitä.
Haluaako tavata minua ja kymmeniä muita naisia.
Itse tiesin, tätä miestä en halua, vaikka hän onkin mies mieleeni.
Kannattaa suhtautua varauksella asumuserossa oleviin miehiin ja todella selvittää, ovatko he vain karkuteillä vaihdevuosista kärsivän vaimonsa luota. Suosittelen etenkin naiset 35-40 v. olkaa tarkkoina. Yli 50 v. miehet ovat juuri tästä ikäryhmästä kiinnostuneita, biologisista syistä.
Tällaisiin nuoruuden lähteen etsijöihin olen todella törmännyt useisiin.
Kannattaa katsoa, ei tarvitse itkeä ja katua.
Kuka täysjärkinen 35-v nainen edes huolii jotain yli 50-v miestä. Itse en ainakaan. Oikeesti nyt sanottava et yöks.
Tuon ikäiset äijät luulevat olevansa kaukaa viisaita ja etsivät reippaasti nuorempaa (yväh. yli 10v itseään nuorempia) joiden fyysinen kestävyys myöhemmin on kullan arvoista kun vanhusta täytyy autella...Hyi hitto!
miehet,joita ei vois vahempää kiinnostaa yhdessäolo.
Miehenikin tapasi netistä naisen,jota kävi aina välillä panemassa ja laittoi naiselle kauniita viestejä ja soitteli.Sai naisen koukkuun, naisparka oli niin rakastunut, ettei älynnyt outoja kuvioita, mies kun pääsi niin harvoin tapaamaan kun vietti aikaa perheen kanssa.
Kun sain selville,ukko heti sanoi lemppaavansa
tuon naisen ja itse soitin naiselle,joka nyyhki
puhelimessa,ettei tiennyt minusta mitään.Oli pakko sanoa sille naiselle,että vähän pitäis tsekata miesten taustoja,jos mies käy vaan silloin tällöin panemassa.
Eli välinpitämättömyys johtuu usein siitä ,että
miehen oikea elämä,jota ei ole ajatellutkaan jättää,on ihan jossain muualla.
PS. Ei se ukkoni mitenkään helpolla kotona selvinnyt,mutta ero ei aina kuitenkaan ole paras ratkaisu,ainakaan välittömästi.
Mun mielestä ei ole kysymys siitä, että on tavannut netissä. Vaan yksinkertaisesti samasta asiasta kuin treffailuissa muutenkin. Halutaan tutustua toisiin ja löytää mahdollisesti elämänkumppani. Kaikki ei sovi yhteen toistensa kanssa, oli sitä mieltä molemmat tai vain toinen osapuoli.. Tietysti netissä on monenlaista viheltäjää ja onkin hyvä ettei mene sänkyyn heti. Mutta ei se tee mielestäni eroa kuitenkaan siihen, että onko tavattu netissä tai jossain muualla. Pettymyksiä ja suhteiden eroa tulee muutenkin.
Mies haluaa testata perustellisesti.
Jos kerran on soritunut ostamaan huonon auton niin seuraavalla kerralla kyllä osaa tarkistaa ongelmakohdat.
Sama se on naisten kanssa. Jos on ollut naimisissa maanantaikappaleen kanssa niin seuraavan kohdalla täytyy tutkailla tarkaan. Siihen kuuluu mm. pitkämielisyyden testailu ja alttius seksihommiin ja tietysti itse seksisuoritus.
Niistä sitten puntaroidaan putkiavoilla ja tulos on joko hyvästi tai pahasti.
Hieman samantapaisesti tutustuin todella mukavanoloiseen ja huomaavaiseen naiseen alkuvuodesta ja useamman kuukauden todella tiiviin yhteydenpidon perusteella tuntui, että tästähän voisi jopa syntyäkin jotain, kaikki natsasi todella hyvin ja molemmat vapaita aikuisia ihmisiä. Itse halusin aluksi ottaa ihan rauhallisesti ja tutustua kunnolla, joten vakavien keskustelujen puute aluksi ei mitenkään häirinnyt. Pettymys olikin sitten melkoinen kun yritin viritellä kunnollisia keskusteluja ja aina sai vakiovastaukseksi onhan meillä tosi kivaa yhdessä. Kaupan päälle sitten kun yritin ottaa asian esille useampaankiin otteeseen, niin aina tälle naiselle tuli joka ainut kerta sen jälkeen "kiireitä" ja "katosi" mitään varoittamatta muutamiksi päiviksi.
Jonkun aikaa siedin kärsivällisesti käytöstä, mutta lopuksi ajattelin että antaa olla turhaan vain tuhlaan aikaani, jos toinen on kerta täysin kykenemätön puhumaan asioista.
Ei silti että livenäkään suhteet olisivat yhtään helpompia, ehkäpä tämäkään nainen ei tuntenut itseään valmiiksi mihinkään vakavampaan mutta reilummalta olisi itsestä tuntunut että sen olisi myöntänyt suoraan.
täytyy sanoa että sellanen ajatus herää että liekkö olit saman hepun kanssa tekemisissä. Siis mulla oli keväämmällä AIVAN samanlainen juttu, pidettiin tosi paljon yhteyttä, nähtiin, jotain touhuttiin mutta ei ONNEKSI (näin jälkikäteen ajateltuna) seksiä ei harrastettu. Itsekin yritin monesti selvittää että mitähän tämä juttu oikein on jne. ja en saanut koskaan mitään kunnon vastausta. Sitten tosiaan kyllästyin tähän soutamiseen ja huopaamiseen ja sanoin että riitti tämä juttu, tyyppi oli vaan että jaa. Ja olevinaan kuitenkin oli sillon niin kiinnostunu (vai kuvittelinko vain kun itse olin..) ja sitte sille olikin aivan sama että lopetin homman...hohhoh..Pk-seudulla oli tämä tapaus ja tyypillä yhä profiili netissä..
Miksei jonnekin kerätä mustaa listaa?
Kaikki jonkun pettämät julki vaan.
Vaikka menisi joku viatonkin, niin kyllä varmasti valitusten lukumäärästä näkisi totuuden.
Eikös kaikki nykyään ole avointa touhua!!
mistä sitä tietää, saattoi olla sama. niitä samanlaisia kyllä tuntuu täällä olevan. se oli siis pk-seudulta, yli 30-v, hyvin toimeentuleva jne. profiili on siellä yhä ja heti seuraavana päivänä se alkoi etsiä varmaan uutta. tässä palvelussa se hyvä/huono puoli, että voi seurata muiden ihmisten aktiivisuutta. nyt sitten mä lakkaan enää seuraamasta, onko hän aktiivinen. muuten menee järki. ihan perse jätkä kun näin lopulta mietin.
Minäkin tapasin.se oli 37 v.
pk-seudulta.
Pari kuukautta tekstaili,tavattiin,soiteltiin.
aloin epäillä että olikin varattu?
mun tyyppi oli alle 25-v...et ei sitten ollut sama mutta AIVAN samanlainen, huhhuh...kyllä käy sääliksi niitä ketkä menee sen ulkonäöstä sekasin ja alkaa pommittaa sitä, aivan paska jätkä..!!
mun tapaus ei tainnut olla sama (eri ikä), mutta varmaan samanlainen. itse asiassa tapahtuneen jälkeen usein mietin, että en varmaan ole ainoa. en kuitenkaan usko, että mun olo siitä mitenkään paranisi, jos saisin tietooni varmuudella, että hän on tehnyt sitä jo kauan ja kohtalotovereita on paljon. tulisi vielä halvempi olo, oletan.