Uusi viikko, uudet kujeet:). Jo kulunut fraasi, mutta niinhän se on.
Viime viikko meni eilistä lukuunottamatta ihan hyvin. Vinkkinä kerrottakoon, että älä osta lapsille lakupussia, jota he eivät jaksa kokonaan syödä;)
No kalorirajassa pysyin sentään, mutta olisi voinut toisin toimimalla mennä nukkumaan ilman kurisevaa vatsaa...
Viime viikko meni eilistä lukuunottamatta ihan hyvin. Vinkkinä kerrottakoon, että älä osta lapsille lakupussia, jota he eivät jaksa kokonaan syödä;)
No kalorirajassa pysyin sentään, mutta olisi voinut toisin toimimalla mennä nukkumaan ilman kurisevaa vatsaa...
Vastaukset 66
Vanhimmat
Juu, toi pakkauskoko tuntuu olevan avain aika moneen herkuttelu-mopo-lähti-käsistä-romahdukseen. Mä oon kanssa oikeen tehnyt töitä, etten aina osta kilohinnaltaan edullisempaa jättipakkausta, kun kyseessä on herkku jota ei "voi" jättää kesken... Siksi muuten varmaan paikkarikeksejä on pakkauksessa puolet vähemmän kuin muissa. (On muuten niin törkeen hintaisia ja sisällöltään ihan yhtä rasvaisia/sokerisia kuin muut, ettei tulisi mieleenkään ostaa niitä)
Mulla meni viikonloppu taas vapaalla. Syömiset ihan jäkevissä rajoissa, ja luulen että alkoholikaloritkin tuli ainakin osittain poltettua lenkillä.
Hommasin juoksulengät ja olin reippaalla kävelylenkillä, josta pätkissä n. 1/4 hölkäten. Tavoitteena olis joskus reilun kuukauden päästä pystyä juoksemaan 30 min. yhtenäistä juoksua. Pyöräilystä on saanut vähän jo perusaerobista kuntoa paremmaksi, jaksoin hölkää paremmin kuin osasin odottaakaan.
toi on jo tavoite isolla T:llä. Meinaan tollainen pitäisi itselleenkin keksiä, kun saisi jalan kuntoon.
Selväksi meinaan tuli, että meikäläisen jalka vaatii lepoakin. Haaveissa siis siintää 3 kertaa viikossa kuntopyöräilyä ja 3 kertaa viikossa pilatesta.
Jospa sillä sitten laihtuisi ja kuitenkin jalka ei heti kipeytyisi uudelleen. Tosin kipeytyäkseen uudelleen pitäisi sen ensiksi parantua:(
Juu, iso tavoite tuo on, olen viimeksi juossut yhtämittaisesti kilsan joskus lukioaikoina...
Jalkojen hyvinvointia ajatellen ostinkin ihan uudet, kunnolliset juoksukengät. Kaupassa oli vielä just joku fysioterapeutti, joka teki kenkäsuosituksia. Nyt on sitten hienot ylipronaatiotuetut lenkkarit.
Ja todella toivon, ettei tule kamalia rasitusvammoja tai muuta vaivaa, joka söisi innostusta. Huolellisen venyttelyn otan ainakin tosissani, kun tiedän kokemuksesta, miten karmea olo on venyttelemättä seuraavana päivänä...
Anteeksi että tuppaannun teidän keskusteluun, mutta kun oli hölkkäilystä puhe, niin oli pakko tulla oma kommentti heittämään. Aluksi kyllä sanon, että on siinä laji keksitty. Missään muussa ei kaikki paikat hölsky niin inhottavasti. Jätkäkaveri kommentoi, ettei hölkkääminen ole koskaan juostessa nautinto. Ja tottahan se kai onkin että hyvä olo tulee vasta jälkeenpäin. Yhdessä välissä olin itsekin innostunut yllä mainitusta aktiviteetista. Hyvin menikin, joka kerralla juoksin pari bussipysäkin väliä pitemmälle. Se kuitenkin jäi, kun tulin takaisin kotiin, eikä voinut juosta sitä samaa silmukkaa kuin oulussa. Ja muutenkin kotona käyn sauvakävelemässä, rullaluistelemassa ja pyöräilemässä, joten tuo hetkellinen hölkkäys innostus johtui oikeastaan vain siitä, ettei ollut vakituisia välineitä jätkäkaverin luona mukana, mutta pakko oli itseään jotenkin "rääkätä". Tavallaan kyllä alkoi nyt harmittaa että jäi homma kesken.. Pitäisiköhän tässä aloittaa uudestaan. Vaikka ei se tosiaan mukavaa ole, kun jalkojen lihakset jumittaa jne..
Juu, hölskyminen juostessa ei ole ilmiöistä kivoimpia. Olen investoinut myös kunnon urheiluliiveihin, joiden "shock absorb" taso oli suunniteltu erityisesti hyppyliikuntaan. Eikä muuten enää hölsky!
Mä en tehnyt noin hyödyllisiä investointeja. Laitoin vaan tiukemmat rintsikat. Mut hölskyyhän siinä kyllä mahakin. Mä oon muissa olosuhteissa tottunut jatkuvasti pitämään hyvää ryhtiä ja vetämään kevyesti vatsaa sisään. Hölkätessä se kuitenkin on jokseenkin mahdotonta.
"Kamppailua" todellakin, nimittäin pisteiden suhteen.. Tosiaan nuo työt vaikuttaa paljon pisteisiin, kun töissä saa ruokaa ja loppupäivä/ ilta pitäisi sitten pinnistellä lopuilla pisteillä. Tai kyllä se onnistuisikin, mutta nyt olin ajatellut pitkästä aikaa leipoa, ja tietenkin pitää itsekin saada maistaa yksi (huom. yksi!). Eiköhän se saada jotenkin sopimaan pisterajaan ;) En tosiaan tahdo huomenna kertoa, ettei se onnistunut... Huih..
...tänne kirjoittaminen on varsinaista terapiaa...Kun tulee REPSAHDUS, löytyy aina kannustajia tyyliin " nyt niskasta kiinni" ja " ei muutaman päivän syöminen koko dieettiä kaada".
No nyt on sitten taas tullut varsinainen REPSAHDUS, joten pään silitystä kaivataan. Ehkä vähän jyrkempääkin jyrähdystä...
Aamu ja lounasaika sujuivat oikein terveesti, vaan eipä enää ilta. Kokeilin, miten käy, kun käyn pojan kanssa RAX:issa (olin jo aiemmin luvannut viedä pojan raxiin, kun koulu alkaa)...
Alku sujui hyvin, vaan sitten iski AHNEUS, ja nyt on ähky olo ja taas kerran vakaasti päätän, että tästä lähtien SYÖN VAIN KUKKAKAALIA...
Joten minun ei pidä RAX:iin menemän... Kerran syöppö, aina syöppö...
Toivottavasti Pian jalkapipi kohta helpottaa: pelotteluksi vaan tiedoksi, että kun meikäläisen jalkaterä ilman vammaa yhtäkkiä kävellessä pari vuotta sitten kipeytyi, niin se oli sitten ainakin 1/2 vuotta kipeä... Kävely sattui, mutta pyöräily kyllä alkoi sitten muutaman kuukauden kuluttua sujua. Mutta oli se inhottava vaiva. Silloin iski se kuntosali-innostus, kun ei oikein muuten tullut liikuttua. Nyt kuntosali-innostus saisi iskeä uudelleen.
10 kilsaa tuli poljettua, mutta pisteet kai tuli ylitettyä moninkertaisesti...
Ai kun vaan kukkakaalia keittelemään...(paitsi ei tänään, kun on muutenkin ähky ja moraalinen krapula...)
Katumusharjoituksena sinulle määrään kukkakaalia, kukkakaalia, kaalia, kaalia...
Jospa silitän jollakin karahkalla:). Ei vaan totta se on, että uudelleen aloittaminen alusta on aina seuraavan aamun hommia...Helppoa toisinaan ja toisinaan ei.
Mulla on toi kaloreiden laskeminen lähtenyt tosi hyvin käyntiin, paino ei enää aamuisin heittelehdi niin paljon kuin pisteitä laskiessa. Paino pysyy tasaisempana, en tiedä sitten mistä se johtuu. Pudotustakin on varmaan tapahtunut joku 200-300 gr, katsotaan sitten huomenissa tarkemmin.
Kyllä mä tuota jalan paranemista odottelen kovasti, mutta hidasta se tuntuu olevan
aikas hyvin sanoisin!!!
Heti kun heitin pisteet romukoppaan niin rupesi tapahtumaan, vaikka liikunta on kyllä tosi vähäistä nyt tuon jalan takia:(
Tosi hyvä tulos!
Ilmeisesti toi Nutris ei ole ihan turha juttu. Mä kokeilin kanssa viikon tuossa pisteiden laskun ohessa, mutta totesin, että se vie jotenkin enemmän aikaa kuin pisteet. Ehkä erilaisessa elämäntilanteessa sopisi minullekin.
Tosin lasken niitä pisteitäkin vähän summittaisesti. Eli katsotaan, onko takaraivoon jo istunut sitä logiikkaa, mitä lautaselleen valitsee, ilman että joka jutun pistearvoa tarkastaa.
... no sitä kukkakaalia on sitten tänään syöty urakalla. ja parsakaalia. Ja mustaherukoita.
Pisteitä on mennyt siinä 10.
Joten eiköhän sitä kohta taas ruveta syömään kunnolla, johan tässä on kituutettukin...
aamulla vaaka näytti -400 gr eiliseen aamuun verrattuna. Hyvässä lykyssä, jos huomenna on lukemat samat on viikon aikana pudonnut kilo. Se olisi kyllä jo muikea viikkopudotus tuon hirvittävän motivaatiota syöneen jumituksen jälkeen. Katsotaan huomenna, tänään on vielä turha juhlia;)
Ei muuta kun tsemppiä sulle!
luovuttaa en aio, hetken sekin kävi mielessä. Mutta kun pisteiden laskemisen lopetin ja vaihdoin kaloreiden laskemiseen niin helpotti...
Mä tarvitsen kuitenkin jonkinlaisen tuen, jotta tiedän paljonko voin syödä. Joten mikään syö vähemmän liiku enemmän-metodi ei mulle varmasti sovi niin, että menisi mutu-tuntumalla.
Kiitos tsemppauksesta:)
Pieniä repsahteluja meikäläiselläkin ja motivaatio oli täysin kadoksissa ja unohdin että liikuntaakin saa harrastaa. Nyt olen taas palannut ruotuun (ainakin toivottavasti) ja tämän viikon saldo taitaa olla plus miinus nolla. Ei onneksi plussaa! Kyllä tämä tästä taas, kunhan saan liikunnan juonesta uudestaan kiinni.
ylä- ja alamäkiä täynnä tämä laihdutus...
Mulla vihdoin rupesi putoamaan, tosin liikunta sattuneista syistä rajoittuu reilun puolen tunnin jumppaan. Mutta pikkuhiljaa jalka rupeaa kestämään tavallista elämistä, ei siis kipeydy normaalista "työpäivästä".
Se on paljon helpompaa ruveta paikkaamaan repsahdusta, kun plussaa ei ole syntynyt. Mullahan se tuli se yksi takapakki vajaa kilo. Joten nyt olen laihtunut tasan sen 11 kg tuon digitaalisen vaaan mukaan. Se vaaka jolla aloituspainon punnitsin näyttää reilun 11 kiloa. Mutta tuon yhdentoista kilon mukaan meinaan itse laskeskella painonpudotuksen...
varsin terapeuttista kuulla ,että muillakin elämä välillä repsahtaa.
Vaakaan en ole vielä ostanut uusia pattereita, loman jäljilta housut vielä kiristää, mutta kukkakaalia on kannettu taas kaupasta, ja pisteiden rajoissa syöty, joten kohtahan ne housut taas hölskyy.
Joten tsemppiä vaan Sinullekin! Kamppailu jatkuu lopun ikää...
Ruodussa ollaan taas, tai ainakin oltiin eilen. Pisteitä jäi jopa puolikas käyttämättä ja tein Pilates-ohjelman läpi. Nyt taas yritän tsempata kun tuntuu kaikenlaisia juhlia olevan melkein joka viikonloppu... Nollaviikko tuli mutta eiköhän se taas tästä ;)
Kumma juttu, mutta vaaka näytti tänä aamuna taas -200 gr eiliseen verrattuna.
Nyt on vauhdilla alkanut tippua. Ja liikuntaa, siis hyötyliikuntaa ei tule puuttumaan.
Saatiin eilen uusi asunto, joten muutto on edessä parin viikon päästä. Vuokrasopimus kun alkaa ensi kuun alusta.
Ihanaa päästä taas asumaan maan tasalle. Asunto on luhtitalossa siis alimmassa kerroksessa. Nyt pitää vaan unohtaa kuntopyöräkokeilut ja keskittyä pakkailuun.
Ja Mäyrikseltä terveisiä, että painonpudotus jatkuu:), vaikka nettipimennossa onkin yhteydentoimittajan vaihdon vuoksi:(
Mullakin tuntuu vaaka näyttävän joka aamu 0,1kg vähemmän. On tietysti aika epätarkka, kun se näyttää 1 desimaalin tarkkuudella, toisinsanoen voi olla, että on laihtunu melken 200g tai sitten vaan gramman... keskimäärin kuitenkin tuo viidesosavoipaketti päivässä.
Muutto tietääkin sitten todellista hyötyliikuntaa. Itse muutin viime syksynä ja olen ollut sen jälkeen neljässä muutossa apuna. Siinä tulee kyllä niin jaloille kuin käsivarsillekin duunia. Viimeisimmän muuton jälkeen venyttelin oikeen kunnolla, ei ollut seuraavana päivänä lihakset läheskään niin hellinä kuin aiemmin. Suosittelen siis venyttelyä myös rankemman hyötyliikunnan perään!
Siis mikä on luhtitalo?
jossa omat sisäänkäynnit ainakin alimman kerroksen asunnoilla.
Tämä mihin muutamme on siis kaksi kerroksinen, alimmissa asunnoissa omat sisäänkäynnit ja ylimpiin menee omat raput. Kerrostalon ja rivitalon risteytys tuo tavallaan on:). Vaikea selittää...
Umpikateellisena lueskelen saavutuksianne; nollaviikko on parempi kuin plussaviikko!
Vaakaan pitäis ne patterit hankkia, mutta kun jo tiedän etukäteen, että lukemat on nousseet , niin ei oikein kiinnosta.
Tänään syötiin taas kukkakaali ja puolikas parsakaalia ja sitä mustaherukkajämärahkaa, vaan tuli vähän muutakin syötyä, eli päivän pisteet meni taas miinukselle.
Ja poljettu on 16 kilsaa, ja nekin pisteet on syöty. Pitäis varmaan yrittää vähän enemmän tosissaan ...
Eli muistin sitten oikein. Olen kuullut tuon termin joskus 80 luvun lopulla Nummelassa. Ja ne oli juuri tuon tyyppisiä asuntoja.
Uusin dieettini:
Keittelin mehumaijalla mustaherukkamehua; jäljelle jäi iso keko kuitupitoista marjankuorta (putsasin marjat ennen mehun keittämistä)...
Joten: aamupala: iso keko herukkakuoria 1 viili vähäsen Canderelia. =1,5 pointsia
Lounas= sama kuin aamupala = 1,5 poitsia.
(Ja maha kyllä tayttyy...Ja toimii...)
Päivällinen: iso keko kukkakaalia parsakaalia 2 ruisleipää lasi rasvatonta maitoa vähän kalaa=6 pointsia.
Iltapala: kipollinen mustaherukkakuorista tehtyä rahkaa, oiskohan max 5 pointsia...
yht 14 pointsia... Ja pyöräilystä plussaa 3 pointsia...
Nälkä ei ole yhtään...
Joten, jos mustaherukanjämiä vaan jääkaapissa riittää ja kukkakaalia kaupasta löytyy, niin meikäläinen on kohta hoikkaakin hoikempi (jos Raxin ymmärrän kiertää kaukaa...)
Vastaavanlainen dieetti on kestänyt jopa 2 päivää, joten nyt vaan odotellaan nopeita tuloksia... Kunhan nyt ainakin loman aikana tulleet epämääräiset kilot saisi tiputettua.(Tarkkaa lukemaa ei voi kuin arvailla, koska ne patterit on edelleen vaakaan ostamatta...)
... vaan ei pitäis sitten syödä niin kamalasti muuta ruokaa. Kuten taas tänään kävi.
Kuulkaas te nuoret lihavat: yrittäkää saada se painonne tippumaan ennen tätä raihnaista keski-ikää, ja pitäkää se painonne sitten normaalilukemissa. Yli nelikymppisenä painon pudotus on paljon vaikeempaa kuin alle kolmekymppisenä. Nimim. kokemusta on.
tuntuu, että laihtumisnopeus laskee "tuplaten", kun siirtyy uusille kymppiluvuille. Muistan että kaksikymppisenä ei tarttenut kuin jättää yhden päivän karkit syömättä niin suurinpiirtein laihtui kilon:D
Kyllä tää tiukassa on, mutta eniten todella harmittaa se, miksi ei aloittanut aikaisemmin, olis ollut helpompi lähteä vaikka tästä 83,8 kilosta laihduttamaan...Mutta myöhäistä katua, nyt on vaan jatkettava sitkeästi.
Mutta sen sanon, että kun laskee kaloreita niin se on jotenkin vapaampaa, ei tunnu niin paljon rokottavan esim. rasvasta kuin pisteiden kanssa.
Siis ihan esimerkkinä mainittakoon, vaikka se että pisteet ei tuntunut riittävän jos söit kaksi ruokaa.
Tänään olen syönyt puuron+mehukeittoa, hapankorppuja 2 pientä, lihaa päälle. Päivällä kaksi leipää tonnikalalla, teetä maidon kanssa. Lihaperunasoselaatikkoa, salaatti, maitoa. Illalla syön vielä viilin ja kaksi leipää. Leivillä on margariinia ollut ja iltaleivillä myös suolalihaa ja 40 % edamia.
Siis kaikki tämä yhteenlaskettuna 1162 kcal. Eli jäljellä on vielä päivittäisestä (jolla pitäis laihtua se 0,5 kg/vko) 290 kcal.
Pisteet olisi jo varmaan loppu, mutta kaikki on kalorilaskurin mukaan ok, jopa proteiini/rasva/hiilari jakautuma ihan hyvä
Itse laskeskelin aikoinani kaloreita; kun söi max 1400 kaloria päivässä ja lisäksi liikkui jonkin verran, laihtui 1/2 kiloa viikossa.
Kait pitäis taas aloittaa kalorilaskenta. Ehkä sitä olis silloin tarkempi siitä, mitä suuhunsa pistää, kun nuo pisteet on kuitenkin summittaisempia ja epämääräisempiä.
Vaan enpä tiedä, laiskotuttaa kai liikaa.
Mihinhän olen vanhat kaloritaulukkoni kätkenyt?
Seli-seli.
Ehkä nyt jonkin aikaa kokeilen vaan taas siten, että yritän jättää herkut pois ja syön sitä kukkakaalia ja unohdan pisteetkin vähäksi aikaa.
Jos ei tarkemmin halua esim. säilytellä edellisen päivän syömisiä tai nähdä painoköyriä niin kokeile sitä. Sitten jos maksaa esim. kuukauden maksun (taisi olla pari euroa) saa paljon lisäominaisuuksia.
Ei ole vaikea käyttää, kunhan ensin oppii sen logiikan.
Ja mikä parasta mulla on taas eilisestä pudonnut 300 gr, joten 10 päivässä on mennyt nyt sitten 1,5 kiloa:D paino alaspäin.
Kromi muuten auttaa tai sitten mulla on ruokavalio paremmin tasapainossa. Se hillitön makeanhimo on hävinnyt:)
..taidan laskeskella kuitenkin noita pisteitä . Ongelmahan on ollut se, että olen syönyt paljon enemmän pisteitä päivässä kuin on "sallittu", ja ihmettelen sitten vaan, kun paino ei laske...
No, tämän päivän pisteet on nyt syöty, liikuntapisteet jäi syömättä, jopa...
Patteritkin on vaakaan ostettu, mutta ei sille hirviä hypähtää kylmiltään maha täynnä kukkakaalia; jospa vielä odottelen muutaman päivän, että kerkiän tiputtaa siihen alimpaan saavutukseeni 80.5:een...Tai jos nyt ihan varovasti yhdellä jalalla kokeilisin...
Maha täynnä kukkakaalia ja parsakaalia ja lisää on jääkaapissa odottamassa. Ja hedelmiä ostin kaapin täyteen.
Tosin ostin myös NELJÄ pakettia vaniljajäätelöä, (kun oli tarjouksessa 1 euro/paketti; eihän sitä voinut ohittaa, ja eihän sitä koskaan tiedä, kuka tulee kylään...) mutta ne saavat olla syömättä (ainakin tämän illan, Tai ainakin pari tuntia. Tai 15 minuuttia...)
Patterit on vaihdettu vaakaan; johan sitä pitä pikkuisen tirkistää, miten paljon on loman aikana tullut tuoretta ihraa.
Vaaka näytti 83.1 kg, eli 2,6 kg enemmän kuin minimilukemani muutama viikko sitten.
Vaan odotellaanpa aamupaastopainoa, josko tuo olisi edes vähäsen vähäisempi...
Enkä minä loman aikana sentään ihan kamalasti syönyt; toki muutaman kerran tuli käytyä hampurilaisella ja kylässä pullaa ja kakkua joskus popsittua, mutta ei kyllä päivittäin. Karkkiakaan ei juuri tullut syötyä, jätskiä muutaman kerran viikossa. Ei olutta tai limsoja.
Ainakin näin jälkikäteen ei muistu mieleen mitään ihmeempää mässyttelyä. Mutta kaipa aika kultaa muistot...
Joten jos vähänkin lipeää tältä kapealta tieltä laveammalle, niin johan paino nousee eksponentiaalisesti pilviin.
Mutta kyllä tämä taas tästä, mikäli kukkakaalit kaupassa riittää ja polkupyörän renkaat kestää.
Töiden jälkeen on kyllä niin tööt olo, ettei illalla oikein jaksaisi lähteä mihinkään, punttisalillakaan ei ole tullut juoksenneltua.
eilisestä pudonnut taas...
Kutistuuko mun lihakset kahden viikon kuntoilutauon takia vai mitä ihmettä tapahtuu. 11 päivässä on paino pudonnut 1,7 kg. Melkoinen tahti:)
Hieno saavutus Sinulla!
Tänään aamulla paino 80.6 eli 100 g enemmän kuin ennen lomaa, joten ei paha ollenkaan!
Sitä paitsi huomenna on virallinen punnituspäivä, josko saisi vähän vielä pinnistettyä.
Eli kaalin syönti kannattaa!
Eli kauppaan vaan ostamaan lisää kukkakaalia ja parsakaalia; niitä pitää olla aina valmiina jääkaapissa. Ja kun aterialla popsii pari kukkakaalia, niin ei mahaan juuri muuta mahdukaan.
Merkillistä; ennen inhosin keitettyä kukkakaalia, nyt siihen on tullut himo. Vaikkakin kaalin keittäminen edelleenkin haisee kyllä entisenlaisesti öklöttävältä...
saada paino tuollaista vauhtia laskemaan. Saat olla ylpeä saavutuksestasi.
Mäyrikseltä terkkuja, tuossa pyörähtivät porukalla äkkiseltään. Emäntä kaventuu silmissä ja sienestää urakalla. Toivottavasti taas jossakin vaiheessa pääsee palstailemaankin.
Mutta nyt on ihan pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja ruveta pakkaamaan. Ei ne tavarat itsekseen laatikkoihin pompi, ikävä kyllä;)
...muuttaminen on tosi rankka urakka. Tosin, jos on muuttamassa mieluisaan kotiin, niin on se toisaalta kivaakin. Mutta vie aikaa ja energiaa, ennen kuin tavarat löytää omat paikkansa. Vaan ei hätää; kun kuluu energiaa, niin rouva kapenee...
Syöty on vähän yli sallitun; lauantaikarkit ja pehmis mennä hujahtivat varkain suuhun. Mutta muuten onkin sitten popsittu perin terveesti, poljettu 14 kilsaa ja leikattu nurmikko ja siivottu.
Karkkikauppa oli täynnä LAIHOJA ihmisiä, jotka ostelivat VALTAVIA pusseja karkkia (minulla oli pienen pieni karkkipussukka kourassa...). Mutta ehkä he ovatkin TULEVAISUUDESSA lihavia. Tai sitten he ostivat karkit lihaville ystävilleen.
toinen on lauantai jätski (nyt kun tehis ei tule torstaisin) ja toinen on muuttohätke.
Viimeksikin oli kaikki tavarat paikallaan seuraavana iltana jo. Mä menen eteenpäin kuulema kuin pikajuna...
Siis tietty taulut on laittamatta seinille, jos ei satu olemaan sopivahkoja koukkuja valmiiksi, mutta muuten tavarat on purettu laatikoistaan.
Mun salaisuuteni taitaa olla laatikot, jotka on pakattu ja nimetty esim. yksi laatikosto kerrallaan. Sitten ne on myös helppo laittaa paikoilleen.
Mun serkku aina jaksaa ihmetellä miten meillä on yleensä kaikki kohdallaan, kun hän tulee vajaan viikon sisällä muutosta käymään:)
No mutta nyt tietty meidän kaksivuotias touhupesä saattaa osallistumisellaan vaikeuttaa asioita, mutta tuskin kovin paljoa.
Meille jää siinä muuton jälkeen neljä päivää väliä, jolloin ei ole netti käytettävissä, joten sitten on varmaan tosi outo olla. Varsinkin kun tuo kalorilaskuri on nettipohjainen;)
Mutta sitä ei saa kyllä tekosyyksi ottaa repsahtamiselle, pitää sillä tauolla vaikka käyttää pisteitä (tosin korottaa sitä määrää, koska näin laihdun tosi hyvin, kun syön enemmän)
Mitens teillä muilla muuten menee???
Tsemppi ilmeisesti päällä, kun ei ole näkynyt katuvaisia kirjoituksia?
taas kadutaan kaikki yhdessä;)
On ollut juu hiljainen tämäkin viikko meidän ketjussa, minä täällä melkein yksikseni kirjoittelen...
Mutta nyt taasen pakkauksen pariin, kun sain nuo muksut nukkumaan. Kyllä heti huomaa kun ei ole isi riiviöitä nukuttamassa;)
Ehkäpä siksi ei ole tullut kirjoiteltua, kun ei edelleenkään mene hirveän hyvin (tällä viikollakaan).. Katumusta katumusta..
Tai no pisteiden osalta ihan ok, ma-to pisteet rajoissa (yhtenä jopa säästyi!), mutta pe ja la... No joo, ei kai sitä tarvitse edes sanoa..
Toivottavasti edes tämä päivä menisi hyvin..
Vielä kun saisi liikuntavälineeni kuntoon, niin pääsisi taas laittamaan itsensä hikeen, sitten varmasti tulee iloisempiakin viestejä ;)
Ja Pia, onnea uuteen kotiin!
...mutta kyllä toisten kertomukset repsahduksista ja TOSI repsahduksista on kuitenkin kannustavia. Siinä mielessä, että jälleen kerran huomaa, ettei ole ainoa maailmassa, jolla painon pudotus nyt kerta kaikkiaan ei suju niin kuin tanssi. Tai ehkä sentään vähän niin kuin letkajenkka: 100 g alas, 100 g ylös, 300 g alas, ja välillä ei tapahdu yhtään mitään...
Virallinen punnitus näytti tulosta +100 g verrattuna lomaa edeltävään minimiin. En taida merkata sitä paikkareiden painokäyrään; näyttää kurjalta, jos painokäyrä menee ylöspäin.
Mutta yritetään SITKEÄSTI!!! +100 gramman nousu on vähemmän kuin +100 kilon nousu, joten en aio lannistua.
Ostin 3 kilon porkkanapussin ja 2 kiloa parsakaalia. Jääkaapissa on vielä 2 kukkakaalia odottamassa jatkokäsittelyä. Ja hedelmiä .
Päivän pisteistä on 50 % syömättä, joten tässä vaiheessa näyttää vielä hyvältä.
Kyllä se tästä pikkuhiljaa, tän päivän aikana olen saanut pakattua ihan kivasti jo tavaroita. Tässä on vielä vaan käytännönjärjestelyissä aika monta jos-kohtaa, että saas nähdä miten käy.
Asuntoon jos vaihdetaan olkkariin lattiamatto, niin muutto saattaa venyä vähäsen. Hätäisenä ja malttamattomana ihmisenä vaan haluaisin tietty päästä mahd. nopeasti muuttamaan:)
Tsemppiä uuteen viikkoon! Kuinkas paljon sulla niitä pisteitä olikaan käytettävissä? Muistan vaan kuinka tiukkaa välillä teki, jos vähän lipsahteli:(
En siis onnistunut päivän "haasteessa", eli tuli kyläillessä naposteltua..
Mulla on pisteitä käytettävissä 22, tosin olen pistemäärää lisännyt, koska paino putosi ihan hyvin ja putosi vielä lisäyksen jälkeen, mutta nyt on noita herkkuja syöty, että ne pisteet on menneet ihan niiden takia... Ja niin pahasti yli, että en ole edes viitsinyt laskea! =(
Tosiaan siis tämä viikko meni niin, että 4päivänä ok ja 3päivänä huonosti..
Mutta ensi viikko toivon mukaan menee todella hyvin, aion ainakin tosissaan tsempata, alkaa nimittäin näkymään/tuntumaan tää ylenmääräinen mässäily..
Ja lupaan aloittaa huomenna säännöllisen liikunnan (joka minulta siis on jäänyt), on välineet kunnossa tai ei! =)
Eli jatkossa tämä likka kirjoittelee onnistumisiaan! Pakko =)
Minun repsahtamiseni on siis ollut ihan "kausiluontoinen" (eli monen viikon ajan, useana päivänä), mutta nyt tuli loppu sille touhulle!
Minulla krooninen repsahdusvaihe aina välillä, ja silloin paino jumittuu tai nousee vähän. Sitten tulee taas jonkinlainen tsemppi, joka kestää muutaman päivän, ja sitten taas repsahdellaan... Heikko luonne.
Leipoa ei pitäisi, kun silloin kuitenkin syön. Iski hillitön leipomisvimma äsken, ja niin meni tämän päivän pisteet pipariksi ja tuli syötyä yli tarpeen ihan vaan siksi, että tuoreet leipomukset oli niin hyviä (muuten ei tule herkkuja juuri ostettua, mutta leivottua valitettavasti aika usein). Joten ei taas hyvältä näytä. Kaalia täytyy lappaa aikamoisella urakalla, että pääsis taas kuriin...
Mutta taas alkaa uusi tsemppi!!!
harvapa laihduttaja omaa niin hyvän itsekurin, että ei välillä lipsuisi. Mulla ainakin se vaatisi sen, että kukaan ei kävisi kylässä (ei tulisi leivottua) ja itse en voisi missään käydä. Ja silloin elämä olisi tosi tylsää...
Mutta jos vaakalla ei plussaa näy niin on helpompi jatkaa eteenpäin. Mä silloin yhdessä vaiheessa juhlin sitä yhtä pudotusta liian aikaisin ja se takapakki (melkein kilo), tuntu tosi ilkeeltä. Ja sitten kun se jumi kesti tosissaan sen neljä viikkoa niin hermo meinasi mennä.
Nyt kuitenkin keventyminen on jatkunut, liikunnan vähyydestä (vaiko sen ansiosta:) huolimatta. Ennen kuin muutto on tehty en uskallakaan ottaa riskiä, että jalka tulehtuisi uudestaan. Joten ainoa liikunta olkoon muuttoon saakka pakkaaminen ja jumppa jos jaksaa;)
Kyllä se siitä, huomisesta lähtien tiukka linja:)
Eli kyllä se repsahdus näkyy, niin vaakalla kuin mittanauhalla (ainakin hieman).. Ehkä positiivisinta on se, ettei muut sitä huomaa (takapakkia siis), eli vielä on siis toivoa!
Tsemppiä meille kaikille! Kyllä me vielä onnistutaan ja siinä pysytään! =)
Ja tervetuloa uudelle ihmiselle! =)
tarina - se tavallinenko, lapset jne. Miten on pudotus edennyt? Kiitokset tervetulotoivotuksista.
Uuden elämäni ensimmäinen päivä on tänään. Ikää on 50 v ja ylipainoa 30 kg. Tavoitteena on saada painosta ennen joulua pois -10 kg. Ylipainoa minulla on ollut 14 vuotta, sitä ennen olin sutjakka tyttö.
kiva saada "uutta verta" joukkoomme.
Milläs konstilla meinaat lähteä liikkeelle? Itse todella nykyään laskeskelen kaloreita.
Tervetuloa vaan joukkoon hoikkaan! Tai siis ainakin jotkut meistä ovat jo kutistuneet vallan kovasti, meillä muilla menee vähän takkuisemmin, mutta TAVOITTEENA on kuitenkin, että tuolit ei hajoa enää altamme eikä juututa ahtaammankan oven aukkoon.
Itselläni ylipainoa pahimmillaan parikymmentä kiloa; vielä pitäisi saada ainakin 10 kg karistettua tai mieluummin 12. Mutta kovin on taas sinkeätä tämä ikuinen taistelu.
Kilot tulee niin huomaamatta vuosien myötä, ennen kuin havahtuu, että kuminauhahousutkaan ei enää veny ja valokuvissa näkyy joku aivan hirmuisen lihava ihminen, joka en voi ikinä olla ainakaan minä!
Joten tervetuloa taistelemaa kiloja vastaan! Rasva on sitkeä vastustaja, mutta mehän se kyllä nujerretaan!
ajattelin aloittaa. Itse asiassa yritän muuttaa elintapojani yleensäkin. Tuntuu kuin minulla olisi aina tähän saakka ollut pieniä lapsia ja muita tekosyitä liikkumattomuuteen, mutta nyt ajattelin aloittaa taas uudelleen uinnin, jota aiemmin harrastin paljonkin. Vesijumppaa / vesijuoksua olisi kiva kokeilla. Syön kyllä tervellisesti salaatteja ja kevyttä ruokaa, mutta kaiken sen lisäksi syön kilomäärin herkkuja; karkkeja, suklaata, leivonnaisia... Niistä ylimääräisistä herkuista aion luopua mahdollisimman paljon.
Vaikka ylipainoa on noinkin paljon, se on kuitenkin melko tasaisesti ympäri kehoa, joten en kaiketi ole ihan mahdottoman näköinen. Pukeutumisessa minulla on "kallis maku" ja suosin hyviä materiaaleja ja leikkauksia. Ehkä se osaltaan auttaa siihen, että olen kutakuinkin ihmisen näköinen. Jos vetäisin tiukkaa trikoota päälleni, tilanne voisi olla toinen.
Työni on vaativaa ja joudun paljon matkustelemaan ulkomailla, joten se haittaa totaalidieettien noudattamista. On ihan kiva lähteä joukkoon! Kertokaapa jotain itsestänne tämän poppoon laihduttajat. Ja onnea menetettyjen kilojen johdosta.
Pituuteni on 170 cm ja painoa on 105 kg.
on enää 200 gr päässä:)
Juu eli olen 162 cm lyhyt ja painoa aloittaessani huhtikuun alussa oli huikeat 95 kiloa.
Ensin laskeskelin pisteitä, mutta sitten kun paino oli jumittanut kuukauden niin siirryin laskemaan kaloreita;). Ja kannattanut on, koska melkein kaksi kiloa on pudonnut 12 päivän aikana:)
Itse olen 29-vuotias, kahden pojanviikarin (5 ja 2 v) äiti. Olen tällä hetkellä hoitovapaalla ja kilot ovat oikeastaan suurimmalta osin kertyneet 5 vuoden aikana. Kaikki alkoi ekasta raskaudesta ja vaikka raskauskilot ovat karisseet aika helposti, hoitovapaalla ollessa on himoleipojalla ollut aikaa leipoa ja syödä...
suurimmalla osalla naisista kertyvät - lasten myötä ja hoitovapaalla. Itselleni kävi juuri niin, iltatähden syntymän myötä jäivät nuo ylikilot, ennen sitä olin hoikka. Kyllä ne kannattaakin ottaa heti pois, iän myötä on aina vaikeampaa. Suurin osa naisista varmaan laihduttaa ulkonäön takia, mutta näin viisikymppisenä alkavat terveysriskitkin jo mietityttää.
Ei muuta kuin tsemppiä. Käyttekö yleensä päivittäin täällä tuntojanne purkamassa?
ja sitten vielä päivälläkin saatan piipahtaa, joskus illallakin. Yleensä kotiaskareiden lomassa tulee ohimennen käytyä katsomassa, mitä muille kuuluu;)
Mutta päivittäin joka tapauksessa, toisinaan kiirettä ja ei kerkeä;)
Kuinka paljon tässä "porukassa" on kilonkadottajia ja minkä "nimisiä"?
Minä, Bertta ja Mäyris taidettiin olla se "ydinjoukko", joiden mukana on porukkaa tullut (ja tainnut osa poistuakin) lisää sitten pikkuhiljaa. Mäyrikseltä terkkuja, juuri soiteltiin ja kertoi olevansa edelleen kevenevällä linjalla, nettipimennosta huolimatta;).
Juu takaisin asiaan; Wilma, Pulla, Ritan on ainakin tällä viikolla olleet ketjussa mukana. Katsonpa vielä edellisviikon listaa, tiedän jonkun unohtaneeni, sorry...
mutta viime viikolla onkin ollut hiljainen hän;), huhuu!!!
Ja olihan meillä vielä mukana jossakin vaiheessa Pelastusrengaskin, jonnekin hän hukkunut on...
Joten saiskohan siis luvuksi 7 aktiivista kirjoittelijaa, jos der Seidenspinner ei ole enää joukossamme mukana. Tietty ketjuun saa aina osallistua kuka vaan, ei ainakaan minua haittaa, on vain mukavaa kuulla välillä muidenkin mielipiteitä.
Ikä kohta 44v, pituutta 170, painoa nyt 80.6.
Paino on yli 8 kiloa tippunut vuoden sisällä. Mutta perin on takkuista tämä pudottaminen.
Tavoitteena on pysyväisluonteinen painon pudottaminen, mutta eihän tämä taistelu koskaan lopu...
Kun on tätä pituutta siunaantunut näinkin paljon, niin kilot kätkeytyy aika hyvin. Mutta kyllä sen tuntee, kun vatsamakkarat on tiellä ...
Joten tarttee tehdä jotain, ennen kuin paino vaan koko ajan nousee. Pikku hiljaa parin kilon vuosivauhtia se nimittäin on noussut. Ihan huomaamatta.
Mutta jälleen yritetään. Repsahteluista huolimatta.
.. itsekin huijaan itseäni, kun kannan kaupasta kiloittain hedelmiä ja kaaleja ja sitten olen olevinani dieetillä kun niitä kasaan lautaselleni. Ja sitten toisella kädellä otan palasen mustikkapiirakkaa ja sitten vielä toisen palasen ja vielä kolmannenkin. Koska tottahan toki hyvä vaimo leipoo ja lihottaa myös perheensäkin???
Suklaasta olen jotenkin päässyt eroon, sitä ei tule juuri ostettua, irtokarkkeja ostan joskus pienen pussin. Mutta jos töissä kahvihuoneessa on lautasella dominokeksejä tai jotain muuta suklaaseen vivahtavaa, niin minähän otan. ja toisellekin jalalle. Varsinkin, jos kiukuttaa ja väsyttää. Ja leivottua tulee aina välillä; yritän kyllä piilottaa leipomukset nopeasti pakkaseen, mutta kyllä tulee yleensä jotain tuoreena syötyä.
Jos herkkujen syönnin lopettaisin, niin paino kyllä tippuisi, sen verran terveellisesti muuten syödään. (toki välillä tulee syötyä hampurilainen tai käytyä pizzalla...)
ja jätski on toki heikkous myös.
Joten kokonaisuudessan ei tuo ruokavalioni nyt niin kovin terveellinen olekaan.
Mutta yritys on ,välillä ainakin, hyvä.
...tuttavalta sain painonvartijoiden cd-rompun; hän kun kyllästyi koko hommaan. Välillä lasken pisteitä, välillä en.
Koska loppuikää ei kuitenkaan pisteitä viitsi laskea, järkevämpää olis tietenkin yrittää vaan muuten kevennellä, jotta oppis pysyvästi syömään terveesti...
Minä liityin tähän porukkaan juhannukselta, Painoa lähtenyt 6 kg, vielä ainakin 8 edessä, tavoittelen alle 70kg painoa.Pituutta on 167 ja ikää 26. Kilot on tulleet n. 5 vuoden aikana, työ muuttui jatkuvasta jalkeillaolosta istumiseen ja kun mies on kokki... No juu, syitä on monia, mutta nyt on tosi kyseessä. Ukkelikin on alkanut kiinnittää enemmän huomiota ravintoarvoihin. Kävin alkuun hakemassa paikkareitten pisteoppaat, mutten käy ryhmässä. Pisteitä lasken nykyään aika summittaisesti, eli oikeastaan kyse on enenmmän yleisestä keventämisestä.
Mulla ei oo viikonloppu mennyt ihan tuubiin, käytiin Tallinnassa, jossa tuli syötyä varsin rasvaisesti, ja paluumatkalla menin sitten ostamaan Wienernougatia ihan vaan sen kunniaks, että se on laktoositonta. (olen totaalilakt. vammainen, siis). Aika huono tekosyy. No, n. 1/3 tuli siitä tuhottua, loput vein äidille tuliaisiksi, niin ei tule totaalirepsahdusta. Mokomassa on melkein yhtä paljon energiaa kuin voissa!
Toivo on taas alkuviikossa ja arjen terveellisemmässä rutiinissa. Vaa'alla yritän olla käymättä keskiviikkoon asti, jos saisi viikonlopun synnit siihen mennessä tasattua. Ei tulisi niin paha mieli plussasta.
siinä mielessä on hassua noiden pisteiden muodostuminen, eikös se niin mennyt että 60 kcal on 1 piste ja sitten rasvasta rokotetaan vielä pisteitä lisää.
Siis kun kaloreita laskeskelee, niin rasvasta (jota tosin esim. itse käytän vähän) ei niin paljon "rokoteta". Siis eilenkin jopa söin kaksi palaa tavallista edamia (40 %).
No joka tapauksessa en tiedä mikä ihme käännekohta on tapahtunut, kun minulla on makeanhimo (siis se pahin, josta kärsi vaikka makeaa ei ollut mailla halmeilla=) mennyt ohi. Tietty vieläkin jos meidän pojat syö jotain makeaa, rupeaa sitä tekemään mieli, mutta siitä on helpompi kieltäytyä. Jatkuisipa tämä tilanne tällaisena niin laihtuminen olisi paljon helpompaa:)
kannustaa!!! Jotenkin henki on niin positiivinen - siitä minä tykkään. Tiedän, ettei uusi elämäntapani ole ruusuilla tanssimista, niinkuin ei elämä yleensäkään!
koska poppakonsteja laihtumiselle ei ole olemassa.
Positiivinen asenne tietty auttaa asiaan ja toisaalta, jos ei ole pilkettä silmäkulmassa niin ryppyotsaisena se laihtuminen ei ainakaan helpompaa ole. Joten iloinen asenne peliin ja jo se, että on tukiryhmä takana auttaa monessa asiassa:)
Nyt syömään isännän leipomaa hiivaleipää. Eihän se toki ole niin terveellistä kuin ruisleipä, mutta ah niin hyvää lämpimänä...