Tulen hulluksi

katso peiliin ja mieti oletko itse osasyyllinen?

uskon, että näin on

Teet oikein kun lähdet! Tiedän että se on vaikea päätös, ei ole helppo tehdä sitä ratkaisua...
On oikein ajatella itseään ja lapsiaan.
Toivottavasti elämäsi järjestyy, pidän sinulle peukkuja!

mitä halusit saada mitä tänne kirjoittaessasi? halusit kai myötätuntoa ja ymmärrystä sille miten paha sinulla on, miten mies sinut väsyttää. miten sinä olet kaikkesi tehnyt? miten sinä olet oikeassa ja mies väärässä?

mutta ei se niin ole. ei ole oikeata ja väärää. voit olla oikeassa ja väittää toisen olevan väärässä, mutta auttaako se onneen?

tai voit ajatella, että kaikki ovat oikeassa. sillä se mitä sinä tunnet ja koet on totta. mutta myös se mitä mies tuntee ja kokee on myös totta. ja se mitä lapset tuntevat ja kokevat on myöskin totta. että näin! pitää vain nämä todellisuuden saada toimimaan yhdessä niin, että jokainen kokisi ja tuntisi olonsa hyväksi ja se olisi totta kaikille.

syytät miestä kaikesta. se on helppo siirtää vastuu toiselle omasta huonosta olosta. kirjoituksessasi ei ollut mitään mitä sinä voisit asian parantamiseksi tehdä paitsi pakeneminen, pois muutto. sen sijaan että syytät mieti mitä sinä voisit tilanteen parantamiseksi tehdä?

ehkä sen syyttelyn voisit kääntä sellaiseksi puheeksi mistä voisit nähdä mitä et saa jota kuitenkin tarvitset mieheltäsi. ja myös ennen kaikkea mitä lapsesi tarvitsevat sinulta ja isäpuoleleta mitä eivät saa. tilanne on varmasti viattomille lapsille käsittämätön.

ja syytä on myös kysyä mitä miehesi ei saa sinulta ja lapsilta mitä hän tarvitsee ja toivoo.

elikä tässä olisi kasvun paikka, jos molemmat aikuiset haluatte vain kasvaa ja tehdä työtä itsenne ja suhteenne eteen. jos ette halua on paras kyllä muutta pois ja saada lapset turvaan, olettaen että osaat lopettaa sen mitä teit miehesi kanssa. ettet lapsiin pura tiedostamattasi vaikket tahtoisikaan niitä kolhuja mitä sait.

eli lue tuo juttusi ja kirjoita siihen miestäsi syyttelemättä miltä sinusta tuntuu ja mitä tarvitsent mitä et saa. se ei ole ihan helppoa!

esim. "Olemme täällä vain alivuokralaisasemassa ja kuulemme siitä viikottain."

josko voisit tämän sanoa jotenkin näin ehkäpä:

haluaisin kokea meidät perheenä. haluaisin mieheni huolehtivan minusta ja lapsistani kuin omistaan. haluaisin tuntea miehen pitävän minua erityisenä ja arvokkaana. haluaisin myös hänen rakastavan lapsiani.
ja sitten sinun tulisi keroa miten tunnet itsesi arvokkaaksi ja erityiseksi!

aivan konkreettisesti sanot esim. haluan sinun kehuvan minua silloin kun katsot minua ihailevasti, sano se minulle! ym. haluan sinun auttavan minua kerran viikossa siivouksen kanssa, koska silloin kokisin että jaamme yhdessä kodin ja haluat osallistua sen hoitamiseen.

ja mies: hän muistuttaa, että olette täällä vain alivuokralaisina. mitä hän oikeasti sillä tarkoittaa?

ehkä hän tarkoittaa tätä. haluaisin, että sinä kumppanini arvostat minua ja sitä mitä yritän teidän eteenne tehdä.(miehen harteille tässä kulttuurissa laitetaan leivän hankkiminen ja se on tärkeää että mies pystyy näin perhettään auttamaan.) haluaisin lasten myös ymmärtävän ja olevan kiitollisia.
ja sitten tulisi kysyä tarkkaan mitä hän tarkoittaa kiitollisuudella. milloin hän kokee että joku on kiitollinen hänen yrityksistään?

ja mitä lapset ajattelevat?
en voi tehdä mitään.. minulla on paha olo.. aikuiset riitelevät.. haluan pois. se on minun vikani kun ne riitelee ja huutaa vaan.. ne ei viihdy yhdessä koska minä olen tiellä..
lapset ottavat syyn itseensä oli, miten oli!

ok! pointtini on se että teilllä on kommunikointi ongelma! ette osaa kertoi toisillenne mitä tarvitsette niin, että toinen ymmärtää.
käy ihmeessä tekstisi läpi ja pue se "minä muotoon" esimerkin mukaisesti. en tiedä nyt justiinsa mitä haluat, mutta jotain voi lukea noitten rivien takaa kyllä..

sen voin kertoa että miehen vaihtaminen ei auta jos et opi omia tarpeittasi hänelle kertomaan ja ottamaan ennenkaikkea lastesi tarpeita huomioon! ja kumppanin tarpeita!

eläminen on taito laji!

Sinä olet ratkaisusi tehnyt. Pidän ehdottomasti peukkuja pystyssä, että saat pian oman kodin ja että sinä lastesi äitinä j a k s a t taistella.

Niin täälläkin, mies juo (sammuu) joka PV. En enää jaksa. Tiedän että pitäis erota mut hän auttaa minua paljon päivisin, olen monisairas en pärjää yksin

Minulla on täsnälleen sama tilanne ja olen samaa mieltä, uskon että olette onnellisempia omissa asunnoissa. Tsemppiä!