Eli...
Elämäni ja Suhteeni mieheni kanssa parantui hänen petettyään minua. Suhde vahvistui ja vahvistuu entisestään koko ajan. Olen lukenut paljon pettämiseen liittyneitä keskusteluita joissa suhde on päättynyt heti petoksen jälkeen. Onko kohtalotovereita joilla suhde on jatkunut onnellisempana pettämisen jälkeen?
Elämäni ja Suhteeni mieheni kanssa parantui hänen petettyään minua. Suhde vahvistui ja vahvistuu entisestään koko ajan. Olen lukenut paljon pettämiseen liittyneitä keskusteluita joissa suhde on päättynyt heti petoksen jälkeen. Onko kohtalotovereita joilla suhde on jatkunut onnellisempana pettämisen jälkeen?
Vastaukset 20
Vanhimmat
kuules sun suhteen vahvistuminen on varmaan perustunu siihen että oot lopettanu miehelle jäkättämisen , annat sille useammin ja tteet kuten hän tahtoo-ettei pettäisi toista kertaa. mutta ootappa vaan kun se aika tulee ettet jaksa enää mielistellä, miehes menee ja pettää uusiks!!MITÄ JÄRKEÄ ROIKKUA TOLLASESSA PETTÄJÄSSÄ!!! KUNNOLLISIAKIN MIEHIÄ LÖYTYY. kerran pettäjä on aina pettäjä.. uutta petosta saa vaan odotella- tiedä vaikka sitä olis just nyt tekemässäkin!!
olen ollut avomieheni kans n. 8 vuotta ja ensimmäinen pettäminen tapahtui silleen, että minä lähdin baarista erään miehen luokse ja meinasi tapahtua "se", mutta lopetin homman kesken, kun en sitten voinutkaan. avomieheni järkyttyi tästä ja kosti niin, että läksi toiselle paikkakunnalle, iski sieltä naisen ja menivät sänkyyn (ja ihan loppuun asti). no tämän jälkeen yritimme kyllä korjata suhdettamme ja menikin ihan hyvin, ei kuitenkaan ehkä paremmin kuin ennen.. no nyt sain taas kuulla hänén pettäneen minua, itse kertoi. nyt en enää tiedä mitä tehdä. mutta kyllä ymmärrän, että jossain tapauksessa pettämisen jälkeen voi suhde parantua jos käydään asia läpi, ja kumpikin ehkä tajuaa että mitä on meinannut menettää.. se riippuu niin ihmisistä ja millaista on ollut ennen sitä pettämistä..
tuntuu että meillä menee paremmin kuin vuosiin. Pettämisen paljastumisesta tosin on vasta 2kk aikaa. Rakkaus tuntuu syttyneen uudelleen puolin ja toisin. Vielä keväällä luulin että suhteemme oli tuhoon tuomittu.
On tullut puhuttua paljon asioita joista ei ole keskusteltu koskaan suoraan, tuntuu että tämä juttu tuuletti kummasti väljähtynyttä avioliittoa.
Se että kestääkö suhde tulevaisuudessa on tietysti vielä avoin, mutta tätä nykyä olemme molemmat tyytyväisiä suhteeseemme.(molemmat tsemppaavat suhteen eteen enemmän)
Siis sitkö se rakkaus vasta taas leimahtaa kun oma kumppani menee vieraisiin naimaan jotain muita naisia!?!? ei tsiisus mitä tekstiä täällä saa lukee! Muka suhde vahvistuu..ja paskan marjat! Ja sä joka mietit sitä miestäs joka on taas pettäny:JÄTÄ SE!!!!!!!!!!
Pitäkää naiset silmät auki, olkaa rakastavaisia vaimoja, JOS SUHTEESSA ON KAIKKI HYVIN, EI KUMMANKAAN OSAPUOLEN TARVITSE PETTÄÄ!!!! Pitäkää miehet tyytyväisinä joka suhteessa ja vaatikaa että mies pitää teidät tyytyväisinä!!!
Mä en ikimaailmassa katselis pettäjää enää sekunttiakaan,se olis samantien kenkää!!!
VÄHENTÄKÄÄ sitä ryyppäämistä ja baareissa notkumista, sillä viina saa ihmiset tekemään hulluja asioita! Ottakaa rennosti, viettäkää vaikka yhteinen koti-ilta ennemmin kun lähdette baariin!
Pettämiskierteeseen en ainakaan itse lähtis mukaan ikinä. En ikinä antais anteeks sitä. Suhteessa pitää rakastaa ja kunnioittaa toista, mies ei ole yhtikäs mitään jos pitää käydä vieraissa. Mä ainakin pitäisin sellasta miestä täysin nollana joka ei musta välitä paskaakaan vaan käy omahyväsesti nussimassa muita. TÖRKEETÄ!! kenenkää n pettävän ei kuuluis saada edes toista mahdollisuutta!! hulluja naisia kun antaa uuden mahdollisuuden.......
"JOS SUHTEESSA ON KAIKKI HYVIN, EI KUMMANKAAN OSAPUOLEN TARVITSE PETTÄÄ!!!!"
Kiitos tiedosta, ihan itsekö keksit? Tiedoksi sinulle, että jokaisessa pitkäaikaisessa suhteessa on ongelmia. Sellaista suhdetta ei olekaan, että kaikki olisi koko ajan hyvin.
Pettäminen on usein oire. Se on oire siitä, että jotain menee pieleen. Pettäminen voi kuitenkin olla myös se ratkaiseva askel, josta alkaa suhteen parantaminen. Se herättää kummatkin osapuolet ajattelemaan suhdetta ja sitä, mikä siinä on pielessä.
Joillekin puolison pettäminen tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta. He ovat luulleet kaiken olevan hyvin, mutta sitten puoliso on pettänyt. Onko siis kaikki ollut hyvin? Ei tosiaankaan, mutta se pettänyt puoliso ei ole jostain syystä halunnut tai osannut lähteä ratkomaan ongelmia. Sen vuoksi hän on pettänyt. Se herättää molemmat ajattelemaan. Ajattelun seurauksena puolestaan voidaan päätyä siihen, että ongelmat saadaan ratkaistua ja suhdetta parannettua.
On siis hyvin mahdollista, että pettäminen toimii sysäyksenä tapahtumaketjulle, jonka seurauksena suhde paranee. Eri asia onkin, voivatko osapuolet ajatella asiasta noin. Monille pettäminen on kuin punainen vaate härällw. Mies saa ryypätä, juosta kavereiden kanssa baareissa, jopa hakatakin, kunhan ei petä. Kerta pettäminen onkin sitten se kaikkein pahin teko.
Sinä olet vielä nuori, joten ei sinulla ole pitkää suhdetta vielä ollutkaan. Suosittelen, ettet tuomitse kokeneempia liian jyrkästi. Huomaat ehkä joskus olevasi juuri samassa tilanteessa, jonka nuorena idealistina tuomitset.
On helppo sanoa, että antaisi itse pettäjälle kenkää heti. Tilanne muuttuu, kun mukana on yhteinen unelmatalo, pari lasta ja syvällinen rakkaus, joka on kehittynyt vuosien yhdessä elämisen tuloksena. Silloin sen yhden pettämiskerran osaa suhteuttaa oikein. Jos suhde on muuten ollut käytännössä juuri sellainen kuin haluaa, kannattaako se yhden virheen vuoksi heittää heti romukoppaan?
Ei, minäkään en ole koskaan pettänyt.
Valitettavasti jotkut pettäjät kun ovat saaneet temppunsa anteeksi pettävät taas, koska he ajattelevat näin "kun sitä vähän vetistelee nii kyl se taas huolii takas.....". Tuon tilanteen olen nähnyt vierestä. Eihän tota voi yleistää, mutta mun ois vaikea luottaa henkilöön joka ois pettänyt mua. Jokainen tyylillään.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Mä en kans kattois tosiaan sekuntiakaan miestäni, jos kuulisin, että olis pettänyt minua, mutta eipä hänkään katsoisi minua...Silloin emme olisi toistemme arvoisia!!! Miten sitä voisi ikinä luottaa toiseen, jos se pystyy siihen kerran, mikä estää seuraavaa kerran...ei ainakaan rakkaus ja kunnioitus!!
En ymmärrä ihmisiä muutenkaan jotka pettää, eikö voisi olla reilu, jättää ensin ja hakea sitten uutta pantavaa...?
Se on raukkamaisinta mitä tiedän.
Jos suhteessa on ja kun niitä on välillä, ongelma niin ne selvitetään yhdessä, eikä todellakaan hypätä vieraaseen sänkyyn!!!
Nykyään tuntuu ettei mikäään ole pyhää, kun jopa PETTÄJÄT hyväksytään!!!
Ottakaa nyt järki käteen...!!!
Terveiset pettämätön_nuori :)
hyvä et joku muukin osaa täällä ajatella JÄRJELLÄ...
joillain sitä on perhettä ja yhteisiä taloja, ja pettäminen ehkä onnistutaan "hautaamaan" mutta entäs kun lapset kasvaa aikuseks ja tajuaa asioista enemmän?? luulisin lasten olevan onnellisempia asuessaan sellaisessa kodissa, jossa ei ole pettämsitä tapahtunut,eikä tapahdu. Vaikka luulette että pienet lapset ja koti olisi se asia minkä takia kannattaa antaa anteeks, niin ei se pidemmänpäälle kannata.ennemmin eroaa, muuttaa uuteen kotiin,etsii uuden kumppanin, uskoisin että lapset on onnellisempia näin, jos niitä nyt ajattelisi, ja varmasti olis itsekkin onnellinen..
JA ON SE MUUTEN KUMMA KUN LAPSIA JA KOTIA AJATELLAAN SIINÄ VAIHEESSA KUN PETTÄNYT-OTETAAN TAKAS, MUT EI SIINÄ VAIHEESSA KUN LÄHDETÄÄN PETTÄMÄÄN!!!!!!
EI omaa elämää saa pilata, eikä jäädä roikkumaan suhteeseen josta on idea menny kun toinen on pettänyt...
ei tosiaan kuulu suhteeseen pettäminen, ei minkään lainen, eikä edes sellanen että lähtee toisen matkaan,vaikkei mitään tekisikään. Jos suhde on siinä jamassa,että pettämistä suunnitellaan niin sillon kannattas kyllä miettiä pari kertaa kannattaako suhdetta edes jatkaa! Ei sais päästää sellaseen tilanteeseen koko hommaa,että pitäsi vieraisiin menoa alkaa edes ajattelemaan.
Suhteessa pitää vaalia rakkautta, olla kunnioittava, arvostaa toista.. onko toisen pettäminen rakastamista tai arvostusta?? ei todelllakaan.... koittakaa pitää se suhde hyvänä..PUHUKAA olkaa SE TÄYDELLISIN ihminen sille kumppanillenne,niin ei tarvitse vieraisiin mennä...
itse olen seurustellut vuosia ja meillä ei vieraista haaveilla.. Ollaan puhuttu asiat läpi, ja tiedetään kumpikin saavamme samantien kenkää jos menee vieraisiin. Hoidamme suhdettamme puhumalla..tietysti jokaiseen suhteeseen kuuluu alamäet ja ylämäet, mutta EI PETTÄMINEN OLE RATKAISU!!! ei sillä päästä vaikeista asioista ylitse.. aino keino on puhuminen...
ottakaa ennemmin ero,kun lähdette vieraisiin.
Mulla ainakin itsetunto menis pahasti miinuksenpuolle jos ukko kävis vieraissa. tulis sellanen olo "enkö minä riitä" "enkö ole tarpeeksi hyvä.."?
mut jos joku haluaa semmosen pettäjä miehen/naisen kanssa lopun elämäänsä olla, ja haluaa elää jatkuvasti epävarmana siitä,millon kumppani taaas menee pettämään,niin siitä vaan. itse en elämääni jaksais pilata tuollaisella.....enkä pilaakkaan!
myös oman itsetunnon pönkittämistä. pakko todistaa että vielä vetovoima toimii....
mieletään pettäjä on kuitenkin ikuinen kakara. ei tunnu hirveen aikuiselta touhulta vaarantaa oma suhde (mahdollinen perhe,koti yms..) hyppäämällä vieraaseen petiin.josta hän löytää itsensä aivan varmasti uudestaankin vielä....
ei parane olla niin hyväuskonen ja luottaa että se jäisi vain siihen yhteen kertaan..avatkaa silmät ja kohdatkaa totuus.
Jos tarkemmin miettisit omaa kirjoitustasi, huomaisit, että kirjoitat liiankin idealistisesti ja ristiriitaisesti. Esimerkkejä:
"ennemmin eroaa, muuttaa uuteen kotiin,etsii uuden kumppanin, uskoisin että lapset on onnellisempia näin, jos niitä nyt ajattelisi, ja varmasti olis itsekkin onnellinen..
JA ON SE MUUTEN KUMMA KUN LAPSIA JA KOTIA AJATELLAAN SIINÄ VAIHEESSA KUN PETTÄNYT-OTETAAN TAKAS, MUT EI SIINÄ VAIHEESSA KUN LÄHDETÄÄN PETTÄMÄÄN!!!!!!"
Olet toisaalta hyvin huolestunut lapsien kohtalosta, mutta siitä huolimatta olet valmis repäisemään onnellisen kodin lasten alta heti, kun toinen puolisoista tekee yhden virheen. Luulosi on väärä. Lapsi on onnellisempi silloin, kun hänellä on molemmat vanhemmat ja ehjä koti. Miten voit kuvitella, että kodin rikkominen, eli eroaminen, tekisi lapsesta jotenkin onnellisemman. Jos petetty puoliso voi aidosti antaa pettämisen anteeksi, ei pettäminen edes koskaan tule lapsen tietoon.
Lisäksi sinulla on tuossa kumma ajatus:
"JA ON SE MUUTEN KUMMA KUN LAPSIA JA KOTIA AJATELLAAN SIINÄ VAIHEESSA KUN PETTÄNYT-OTETAAN TAKAS,..."
Onko siis mielestäsi niin, että heti, kun toinen pettää, lasten ja kodin ajatteleminen pitäisi lopettaa siihen paikkaan? Kun siis on jo kertaalleen petetty, voidaan lasten hyvinvointi unohtaa heti? Näinkö sinä ajattelet?
"Ollaan puhuttu asiat läpi, ja tiedetään kumpikin saavamme samantien kenkää jos menee vieraisiin. Hoidamme suhdettamme puhumalla.."
Jälleen kirjoitat ristiriitaisesti. Väität, että hoidatte suhdettanne puhumalla. Siitä huolimatta pettämisestä seuraa heti kenkää. Ettehän te silloin hoida suhdettanne puhumalla vaan kenkää antamalla. Jos poikaystäväsi pettää (äläkä väitä, ettei petä koskaan, koska et sitä voi tietää), hän ei sitä sinulla koskaan tunnusta, jos haluaa jatkaa kanssasi. Te siis ette hoida asiaa puhumalla, vaan se hoidetaan piilottelemalla ja salaamalla.
Vertaapa omaa suhtautumistasi vaikka siihen, että joku lopettaa tupakanpolttoa. Hän päättää, ettei polta enää koskaan. Viikon päästä hän on baarissa, ja humalapäissään polttaa yhden savukkeen. Aamulla hän toteaa tilanteen, ja häntä kaduttaa. Kannattaako ennemmin a) tunnustaa tapahtunut ja jatkaa tupakattomasti tuosta eteenpäin vai b) todeta, että paskaksi meni ja jatkaa tupakoimista.
Minulla on sellainen periaate, että kun asiat ovat päin helvettiä, on turha etsiä syyllistä ja hokea "olisi pitänyt tehdä näin ja olisi pitänyt tehdä noin". Kun on ns. tilanne päällä, se pyritään ratkaisemaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sen jälkeen pyritään siihen, ettei tilanne toistu. "Ei olisi pitänyt" -hokeminen ei johda mihinkään eikä se ratkaise mitään.
Täytyy tosin suoraan sanoa, että ehdottomuutesi parin vuoden seurustelun jälkeen lähinnä hymyilyttää. Sinulla on juuri sellaista ehdotonta fanaattisuutta, jota nuorilla ihmisillä monesti on. Kyllä se siitä ajan mittaan tasaantuu. Katso vaikka Halosta ja Tuomiojaa ;)
tupakanpolton lopettaminen ja pettäminen ei ole verrattavissa toisiinsa xD ajattele säkin niillä aivoilla jos sulle sellaset on suotu ;)
"Olet toisaalta hyvin huolestunut lapsien kohtalosta, mutta siitä huolimatta olet valmis repäisemään onnellisen kodin lasten alta heti, kun toinen puolisoista tekee yhden virheen"
onko pettävien aikuisten antama koti se paras mahollinen mitä lapsi voi saada, vai? Onko paras vaieta asiasta ja hyssytellä?Tuskin se toinen ikinä antaa aidosti anteeksi,mikäli vähääkään on itsekunnioitusta.
Tunnut olevan oikein pettämisen asiantuntija. Perustuuko se omiin tai puolison kokemuksiin? Eipä voi kuin sanoa hoh, hoh. Taas siellä yksi nuori kokematon mustavalkoinen ajattelija haluaa saada muut toimimaan omien lapsellisten mielikuviensa mukaan.
Jos satut joskus asumaan saman ihmisen kanssa vaikkapa parikymmentä vuotta ja saamaan vielä pari kolme lasta, saatat huomata, että parisuhde ei ole vain kahdenkeskisiä keskusteluja, seksiä, kumppanin palvelua, "minä, minä, minä" -ajattelua jne. Pettämistapauksia on tosi monenlaisia ja on erittäin vaarallista antaa yleispäteviä neuvoja tyyliin "jätä se". Pettäminen voi olla pettäjälle esimerkiksi todella pieni osa elämää ja pettäminen ei välttämättä johdu siitä, että suhde toimisi erityisen huonosti. Kuten joku kirjoittikin, jokaisessa suhteessa on aika ajoin ongelmia ja joku siinä tilanteessa saattaa käydä vieraissa ja joku toinen ei. Vieraissa käymättömyyskään ei valitettavasti todista, että suhde toimisi hyvin. Joku ihminen ei pääse pettämisen yli, joku toinen pääsee. Jonkun suhde kariutuu pettämiseen, jonkun toisen ei.
Olen samaa mieltä, että pettäminen ei parisuhteen ongelmia ratkaise. Mutta ongelmiin ei auta myöskään anteeksiantamattomuus ja "kerrasta poikki ajattelu".
Jos pettäminen ei tarkoita jatkuvaa kotoa poissaoloa ja aikuiset saavat suhteensa toimimaan pettämisen jälkeen, lapset eivät edes huomaa pettämistä ja kukaan aikuinen sitä tuskin lapsille kertoo. Eri asia on, jos ulkopuolinen suhde vaikuttaa kotikuvioihin esimerkiksi poissaoloina. Moni pettäminen on kuitenkin pikapanoja kerran kuussa ja ne hoituu työ- ja harrastusaikoina.
Kunnioitan sukupuoleen katsomatta kaikkia ihmisiä, jotka pystyvät antamaan pettämisen anteeksi. Itse en siihen pystynyt ja se johtuu juuri itsetunnon ja -kunnioituksen romahtamisesta. Jos olisin voinut uskoa mieheni vakuutteluja toisen naisen vähäisestä asemasta hänen elämässään, olisimme varmaan vieläkin yhdessä. Luulen, että anteeksi antavat nimenomaan uskovat omaan paremmuuteensa salarakkaaseen verrattuna.
Olin kerran jonkinlaisessa suhteessa erään miehen kanssa, joka paljastui lopulta varatuksi. Epäilinkin asiaa erinäisistä merkeistä johtuen, mutta mies kielsi, ettei ole muita. Kun kerran baari-illan jälkeen miehen puhelin soi monta kertaa, hän meni vaikeaksi eikä vastannut siihen, ihmettelin asiaa ja lopulta vastasin itse, joku nainenhan siellä oli. Annoin luurin miehelle ja käskin selvittää asiansa. Silloinkin mies vain väitti, ettei pääse siitä naisesta millään eroon, eikä halua naista, jolla on lapsia. Sitten jonkin ajan päästä satuin näkemään heidät ravintolassa yhdessä, mutta silloinkin tämä mies vähätteli asiaa ja totesi että hänellä on myös muita naisia meidän lisäksemme. Siihen jäi se tyyppi. Olivat sen jälkeen jonkin aikaa yhdessä, kunnes taas tuli minun luo, kun oli tullut ero. Oli sen jälkeen kerennyt tapailla muitakin naisia. Lupasi olla rehellinen. Luulin, että olisi muuttunut ja ajattelin antaa mahdollisuuden. Aikansa oli taas minun kanssa, kunnes tämä ex otti takaisin, eikä sitäkään olisi kertonut minulle, ellen taas olisi nähnyt heitä sattumalta yhdessä ja ottanut asiaa puheeksi.
Ei ne vakuuttelut toisen naisen vähäisestä asemasta aina pidä paikkaansa, epäilen, että sitä vakuuttelua tehdään kaikille sen hetkisille vaihtoehdoille. Minua ainakin harmittaa, kun luotin ja annoin anteeksi, kaukana on itsekunnioitus tällaisen jälkeen.
kuinka suhde jossa jompi kumpi on pettänyt, saadaaan ikinä toimimaan 'täydellisesti'? aivan varmasti siitä jää ikuinen muisto ja pelko tonne takaraivoon jyskyttään,millon se tapahtuu uusiks. Ei sitä suhdetta saa enää ikinä korjattua sellaiseksi, mitä se olis ollu ennen syrjähyppyä..Tuskimpa se ainakaan mitenkään suhdetta vahvistaa!
En oikein edes ymmärrä mikä ihmiset ajaa siihen pisteeseen,että niin alkaa vierasta tekemään mieli.Kannattais sitten nuorena "sekoilla" ja harrastaa kaikki seksit pois alta niin monen eri kumppanin kans ku tarve vaatii ja sitten sitoutua ja olla USKOLLINEN sille toiselle ja RAKASTAA sitä.
EI ole rakkautta nähnykkään sellanen tyyppi joka muita käy nussimassa, paitsi ehkä itseään kohtaan...
Monesta muustakin asiasta kuin pettämisestä jää ikuinen muisto ja niidenkin yli on päästävä tai annettava periksi. Tottakai pettämisen yli ei helposti tai heti yli pääse, mutta se on käytännössä yksi vakava vaikeus muiden joukossa.
Jos elämä olisi niin helppoa, että ihmisten nuorena sekoilusta seuraisi vieraissa käymättömyys vanhenpana, niin kaikkihan niin tekisi. Elämä varaa yllätyksiä itse kullekin ja niiden yllätysten kanssa on vain elettävä tavalla tai toisella.
Jos sinun kohdallasi pätee, että vieraissa käymisestä automaattisesti seuraa rakkaudettomuus, ei sitäkään kannata yleistää kaikkiin muihin.
Sitä paitsi aika harva tyyppi loppujen lopuksi "käy vieraita nussimassa". Onhan seksiaddikteja, mutta aika moni hairahtaa vieraisiin kerran tai kaksi ja siitä voi seurata niin kova morkkis ja katumus, että vieraissa käyminen loppuu siihen.
Niin meillä tosiaan jatkui :)
Rakkauteni mieheeni oli niin suuri etten voinut häntä petoksesta hylätä. Suhde tosiaan vahvistui :)
Suhde voi jatkua ja jopa parantua, jos valheen tilalle tulee tulee rehellisyys. Ainakin minua kulutti epäily, joka sitten osoittautuikin oikeaksi. Asian paljastumisen jälkeen kävimme sen perin pohjin läpi ja pohdimme suhdettamme. Tärkeintä oli, että rakastimme edelleen aidosti toisiamme ja halusimme olla yhdessä. Suhde ulkopuoliseen oli jo päättynyt, mikä myös helpotti tilannetta. Vieläkin (vuosi paljastumisen jälkeen) välillä iskee riittämättömyyden tunne, mutta siitä selviää keskustellen. Olen päättänyt luottaa ja uskon kumppanini olevan luottamuksen arvoinen. Luulen myös tunnistavani merkit, jos hän hairahtuisi uudelleen.
Tiedän useita pareja, joilla on samankaltaisia kokemuksia.
"Jokainen ansaitsee toisen tilaisuuden, kolmatta ei kukaan."
Uskon kyllä ihan täysillä tohon juttuun...kun ajelee suhteessa "puolivaloilla" kaikki on ok, mutta viimeinen silaus tulee, kun huomaa ettei toinen ole itsestäänselvyys. Kun on VUOSIA oltu yhdessä ja pyöritetty perhettä jotenkin sitä "hukkaa" toisen ja kai se aina tarttee jonkun pienen "kriisin poikasen", että herää. Meillä ei tapahtunut pettämistä, mutta muuten miehen mielestä kuuluin kalustoon ja kaikki oli ihan hyvin (ei viinaa, turpakäräjiä tai muuta)mutta toinen vaan "oli niin kaukana" vaikka oli lähellä. Vuoden se meni ja yritin kysyä välillä ja puhua...kaikui kun kuuroille seinille. Yksi viikonloppu melkein kuin taikaiskusta lähti sujumaan ja puhuttiin ja itkettiin yhdessä. Jos ite pettää haluaisi vrmaan että saisi anteeksi edes kerran??!! Toivotan kyllä jatkoja teille! Vaihtamalla miestä tilanne voi pahentua ja tulla myös muita ongelmia, niin mitä hyötyä jos muuten kaikki menee hyvin??!!
Hyvä Tiina
Ettei vaan pelko aja sinua tuudittautumaan siihen että parisuhde on nyt parempi kuin ennen. Meillä kävi taas niin että minä vaimo olen masentunut KOSKA MIEHEN KAIKKI TYÖKAVERIT TIESI MUTTA MINÄ EN TIENNYT PETTÄMISESTÄ. SAIN TIETÄÄ VIIMEISENÄ. JÄRJESTIN HÄITÄ JA UKKO NUSSI FIRMA-ANNIA. REVI SIITÄ ONNELLINEN ELÄMÄ JA NYT MYÖS RASKAUS.