Ei kovin tärkeetä, mutta mielenkiinnosta kysyn.

..taisi olla se sana jota me käytimme.

Ongelma vaan että vaikka lapset olivat ihan ok silloin, niin voivat selvästi paremmin kun ovat vain yhden luona ja tapaavat toista säännöllisesti. Lapset kuitenkin kaipaavat sitä pysyvyyttä. Kaikkea hyvää.

Kutsu vaan isäksi sillä sehän sinä olet lapsellesi. Noi tyhmät tittelit kuuluu vaan tonne virkakoneistolle, jotka ajattelee kaikkea rahana ja lakipykälinä. Meillä tapaamiset järjestyi niin, että lapset ovat saaneet olla molemmilla vanhemmilla niin paljon kuin mahdollista. Lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan eikä silloin pitäisi tiukalla aikataululla miettiä kumman luona milloinkin. Pitäkää kiinni siitä, että ette anna lapsen tuntea niin, että jompikumpi vanhemmista on hänet hylännyt. Osoittakaa se hänestä välittämällä ja viettämällä paljon aikaa hänen kanssaan. Surullisinta itselle oli eron hetkellä nähdä lapsien suru, mutta onneksi jaksoimme tiukkoinakin hetkinä ajatella ensisijaisesti lapsien hyvinvointia, annoimme molemmat aikaa hvyin paljon heille ja he huomasivat että ei äiti ja isä ole heitä hylännyt. Pysyvyys ei tarkoita sitä, että lapsen pitäisi olla enmmän aikaa vain yhdessä kodissa, pysyvyyttä on se, että lapsen ympäriltä ei katoa ne hänelle tärkeät ja rakkaat ihmiset.