Ilmanvaihtokoneen

Mutta tarkoitin sitä että tuloilmaa joutuu lämmittämään silti vaikka se olisi säädetty 10 jos pihalla on pakkasta. Eikös se silti sitä lämmitä. Tarkoitan että se 500W vastus on silti koko ajan päällä?

onkin kirjoitti:

Mutta tarkoitin sitä että tuloilmaa joutuu lämmittämään silti vaikka se olisi säädetty 10 jos pihalla on pakkasta. Eikös se silti sitä lämmitä. Tarkoitan että se 500W vastus on silti koko ajan päällä?

Lue lisää

ole päällä kuin juuri sen verran, että riittää nostamaan lämmöntalteenoton jälkeisen ilman lämpötilan siihen arvoon joka termostaatilla on aseteltu.
Jos esim ilmavirta on 50 l/s ja ilman lämpötila lto:n jälkeen 12 C ja asettelu termostaatissa 15 astetta, laite ottaa tehoa (15-12)*0,05*1,2 = 180W

Tämä teho on tietenkin suoraan poissa rakennuksen muusta lämmitystehosta.

Meillä on talven paukkupakkasilla tuo vallox digit jäätynyt ja pysähtynyt jos huonelämpötilan on säätänyt 20 asteeseen. Jälkilämmitin on välillä lakannut toimimasta ja ilmassa ollut kosteus on jäätynyt koneeseen. Ehkäpä tämän takia joissakin ilmanvaihtokoneissa käytetään jatkuvaa lämmitystä alle 0 asteen lämpötiloissa.

vallox digit se kirjoitti:

Meillä on talven paukkupakkasilla tuo vallox digit jäätynyt ja pysähtynyt jos huonelämpötilan on säätänyt 20 asteeseen. Jälkilämmitin on välillä lakannut toimimasta ja ilmassa ollut kosteus on jäätynyt koneeseen. Ehkäpä tämän takia joissakin ilmanvaihtokoneissa käytetään jatkuvaa lämmitystä alle 0 asteen lämpötiloissa.

Lue lisää

Meillä on Enervent LTR 3.
Ei ole etu, eikä taka lämmittimiä, eikä jäädy. Täysin ongelmatonta käyttöä jo kolmatta vuotta.

Hyötysuhde rulettaa

Miten hyötysuhteeseen voi vaikuttaa jälkilämmitys? Tuo n 50% koskee lämmönsiirrintä ja jälkilämmitys on sen jälkeen. Jos laitteeseen ei tarvittaisi lisälämpöä, sen hyötysuhde olisi suuruusluokka 100%. Ei kai sellaista kukaan ole luvannutkaan.

Huijaukseksi nimittelyyn ei oikein tunnu nyt tieto tai ajattelukyky riittävän.

R_oi kirjoitti:

Miten hyötysuhteeseen voi vaikuttaa jälkilämmitys? Tuo n 50% koskee lämmönsiirrintä ja jälkilämmitys on sen jälkeen. Jos laitteeseen ei tarvittaisi lisälämpöä, sen hyötysuhde olisi suuruusluokka 100%. Ei kai sellaista kukaan ole luvannutkaan.

Huijaukseksi nimittelyyn ei oikein tunnu nyt tieto tai ajattelukyky riittävän.

Lue lisää

pyöriväkennoiseen ei tarvita välttämättä lisälämpöä se pystyy ottamaan poistoilmasta tarpeeksi. On tietysti jokunen pakkaspäivä jolloin tuloilman lämpötila saattaa laskea epämiellyttävän kylmäksi alle 10 c. Hyötysuhde ei silti ole 100% vaan jotakin yli 70%.

ilman lisälämpöä kirjoitti:

pyöriväkennoiseen ei tarvita välttämättä lisälämpöä se pystyy ottamaan poistoilmasta tarpeeksi. On tietysti jokunen pakkaspäivä jolloin tuloilman lämpötila saattaa laskea epämiellyttävän kylmäksi alle 10 c. Hyötysuhde ei silti ole 100% vaan jotakin yli 70%.

Lue lisää

tuossa yllä vain esitettiin lukua 50%.
Rahalla se lämpiää roottorinkin jälkeinen alilämpöinen ilma viimeistään huonetilassa, mutta pääasiahan tuossa oli se, että lämmönsiirtimen hyötysuhde on eri asia kuin ilman jälkilämmitys, vaikka peräkkäin prosessissa ovatkin.

R_oi kirjoitti:

tuossa yllä vain esitettiin lukua 50%.
Rahalla se lämpiää roottorinkin jälkeinen alilämpöinen ilma viimeistään huonetilassa, mutta pääasiahan tuossa oli se, että lämmönsiirtimen hyötysuhde on eri asia kuin ilman jälkilämmitys, vaikka peräkkäin prosessissa ovatkin.

Lue lisää

jos tuota lämmitystä käytetään myös estämään koneen jäätymistä niin eikös silloin poistoilman mukana karkaa osa sen tehosta. Kun lasketaan koko laitteen hyötysuhdetta niin se lasketaan laitteen antama teho jaettuna laitteen ottamalla teholla. Lämmitysvastus kuuluu tuohon koneeseen joten mielestäni se pitää ottaa mukaan laskuihin. Sitä miten paljon tuota tehoa karkaa ulos on hankala arvioida. Valmistajilla tuskin on mielenkiintoa sitä ilmoittaa eikä sitä varmaan kukaan ole oikeasti tutkinutkaan. Näyttäisi siltä että pyöriväkennoisen hyötysuhde voi olla lähellä sitä mitä ilmoitetaan mutta levysiirtimen hyösuhde on jonkinlainen kysymysmerkki. Pyöriväkennoisen alilämpöinen ilma lämpiää kyllä rahalla sekin mutta paljon pienemmällä jos lämpö tuotettu yösähköllä.

laskentaan kirjoitti:

jos tuota lämmitystä käytetään myös estämään koneen jäätymistä niin eikös silloin poistoilman mukana karkaa osa sen tehosta. Kun lasketaan koko laitteen hyötysuhdetta niin se lasketaan laitteen antama teho jaettuna laitteen ottamalla teholla. Lämmitysvastus kuuluu tuohon koneeseen joten mielestäni se pitää ottaa mukaan laskuihin. Sitä miten paljon tuota tehoa karkaa ulos on hankala arvioida. Valmistajilla tuskin on mielenkiintoa sitä ilmoittaa eikä sitä varmaan kukaan ole oikeasti tutkinutkaan. Näyttäisi siltä että pyöriväkennoisen hyötysuhde voi olla lähellä sitä mitä ilmoitetaan mutta levysiirtimen hyösuhde on jonkinlainen kysymysmerkki. Pyöriväkennoisen alilämpöinen ilma lämpiää kyllä rahalla sekin mutta paljon pienemmällä jos lämpö tuotettu yösähköllä.

Lue lisää

jos vastusta käytetään estämään laitteen jäätyminen, mutta onko jossain vielä niin hölmö systeemi? Järkevästi sijoitettunahan lisälämpöä tuodaan lto:n jälkeen, ei ennen.

Ne 50%:t ovat lämmönsiirtimen lämpötilahyötysuhteita, ei kojeen eli levysiirtimen hyötysuhde on varmasti tiedossa, mutta sellaisen kokonaisuuden, jossa ilmaa esilämmitetään huurtumisen estämiseksi, lämpötilahyötysuhdetta ei ole järkevää edes esittää, vaan energiansäästöä on tarkasteltava vuositasolla.

Hyötysuhde antama teho/ottama teho ei istu ilmanvaihtokojeeseen.

R_oi kirjoitti:

jos vastusta käytetään estämään laitteen jäätyminen, mutta onko jossain vielä niin hölmö systeemi? Järkevästi sijoitettunahan lisälämpöä tuodaan lto:n jälkeen, ei ennen.

Ne 50%:t ovat lämmönsiirtimen lämpötilahyötysuhteita, ei kojeen eli levysiirtimen hyötysuhde on varmasti tiedossa, mutta sellaisen kokonaisuuden, jossa ilmaa esilämmitetään huurtumisen estämiseksi, lämpötilahyötysuhdetta ei ole järkevää edes esittää, vaan energiansäästöä on tarkasteltava vuositasolla.

Hyötysuhde antama teho/ottama teho ei istu ilmanvaihtokojeeseen.

Lue lisää

kyllä hyötysuhteen laskenta pitää tehdä fysiikan lakien mukaan samalla tavalla kaikille laitteille. Jos jäätymistä ei estetä vastuksella niin miten se on hoidettu? Pätkitäänkö tuloilmaa? Jos näin tehdään
niin hyötysuhde laskee kyllä silloinkin kun laite muuttuu huippuimuriksi. Eräs valmistaja muuten ilmoittaa noiden levysiirtimien hyötysuhteeksi parhaimmillaan jopa 70%, mitenköhän sekin laskettu
?

lait kaikille kirjoitti:

kyllä hyötysuhteen laskenta pitää tehdä fysiikan lakien mukaan samalla tavalla kaikille laitteille. Jos jäätymistä ei estetä vastuksella niin miten se on hoidettu? Pätkitäänkö tuloilmaa? Jos näin tehdään
niin hyötysuhde laskee kyllä silloinkin kun laite muuttuu huippuimuriksi. Eräs valmistaja muuten ilmoittaa noiden levysiirtimien hyötysuhteeksi parhaimmillaan jopa 70%, mitenköhän sekin laskettu
?

Lue lisää

sotkea asioita enempää. Kuten jo aikaisemmin totesin, levylämmönsiirtimen kuten esim roottorin lämpötilahyötysuhteet on tarkasti tiedossa. Se energia mikä menee sulatukseen on eri asia samoin kuin se energia, mikä menee ilman siirtämiseen. Jostain syystä roottorin pyörittämiseen menevää energiaakaan ei huomioida hyötysuhteissa mitenkään. Jälkimmäinenhän on riipuvainen aivan muista asioista kuten kojeen muusta mitoituksesta tarkoittaen lähinnä suodatinpainhäviöitä ja toisaalta laitoksesta eli kanaviston painehäviöistä. Miten nyt näihin käytettyä tehoa pitää ottaa huomioon, eihän se ole laitteen vika jos laitos on tehty päin seiniä?!

Hyötysuhdelaskenta ei siis käy semmoisenaan siksi, että eihän se mitään kuvaa jos levysiirrinkojeessa saadaa lämmitystehoa 1 kW ja puhallinenergiaa kuluu 200W. Onko hyötysuhde nyt 500%?

Eli näissä katsotaan lämpötila/ilmavirta-asioita ja lämpötilahyötysuhteita.


(Itse olen ehdottomasti roottorin kannalla ja olisin valmis kieltämään levysiirtiemien käytön kokonaan, ellei sulatusta hoideta kunnolla, ilmavirran pysäyttely ja pienentäminen ovat aivan naurettavia keinoja asian hoitamiseksi)

R_oi kirjoitti:

sotkea asioita enempää. Kuten jo aikaisemmin totesin, levylämmönsiirtimen kuten esim roottorin lämpötilahyötysuhteet on tarkasti tiedossa. Se energia mikä menee sulatukseen on eri asia samoin kuin se energia, mikä menee ilman siirtämiseen. Jostain syystä roottorin pyörittämiseen menevää energiaakaan ei huomioida hyötysuhteissa mitenkään. Jälkimmäinenhän on riipuvainen aivan muista asioista kuten kojeen muusta mitoituksesta tarkoittaen lähinnä suodatinpainhäviöitä ja toisaalta laitoksesta eli kanaviston painehäviöistä. Miten nyt näihin käytettyä tehoa pitää ottaa huomioon, eihän se ole laitteen vika jos laitos on tehty päin seiniä?!

Hyötysuhdelaskenta ei siis käy semmoisenaan siksi, että eihän se mitään kuvaa jos levysiirrinkojeessa saadaa lämmitystehoa 1 kW ja puhallinenergiaa kuluu 200W. Onko hyötysuhde nyt 500%?

Eli näissä katsotaan lämpötila/ilmavirta-asioita ja lämpötilahyötysuhteita.


(Itse olen ehdottomasti roottorin kannalla ja olisin valmis kieltämään levysiirtiemien käytön kokonaan, ellei sulatusta hoideta kunnolla, ilmavirran pysäyttely ja pienentäminen ovat aivan naurettavia keinoja asian hoitamiseksi)

Lue lisää

Olisi mielenkiintoista jos joku oikeasti mittaisi ja tutkisi tuon hyötysuhteen. Kyllä kai tuo todellinen hyötysuhteen mittaus onnistuisi jos pystyttäisiin mittaamaan se lämpöenergia joka saadaan talteen ja joka poistuu pihalle. Lisättäisiin tuohon sitten vastuksen ja sulatuksen vaatimat enegiat niin voitaisiin laskea sille oikea hyötysuhde. Kuluttajana en ole kiinnostunut laitteen yksittäisten osien hyötysuhteesta vaan nimenomaan mitä laite kokonaisuudessaan merkitsee energiankulutuksessa. Toivottovasti joku puolueeton taho ottaa näitä laitteita testiin ja tutkii minkälainen niiden oikea energiataloudellisuus on. Vertailu olisi varmasti mielenkiintoinen jos mukana olisi PILP, ILP, levy-LTO ja pyörivä-LTO.

pitäisi tutkia kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista jos joku oikeasti mittaisi ja tutkisi tuon hyötysuhteen. Kyllä kai tuo todellinen hyötysuhteen mittaus onnistuisi jos pystyttäisiin mittaamaan se lämpöenergia joka saadaan talteen ja joka poistuu pihalle. Lisättäisiin tuohon sitten vastuksen ja sulatuksen vaatimat enegiat niin voitaisiin laskea sille oikea hyötysuhde. Kuluttajana en ole kiinnostunut laitteen yksittäisten osien hyötysuhteesta vaan nimenomaan mitä laite kokonaisuudessaan merkitsee energiankulutuksessa. Toivottovasti joku puolueeton taho ottaa näitä laitteita testiin ja tutkii minkälainen niiden oikea energiataloudellisuus on. Vertailu olisi varmasti mielenkiintoinen jos mukana olisi PILP, ILP, levy-LTO ja pyörivä-LTO.

Lue lisää

Joku oli tehnyt vertailuja aiemmissa keskusteluissa.
En vaan sitä enää löydä.

pitäisi tutkia kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista jos joku oikeasti mittaisi ja tutkisi tuon hyötysuhteen. Kyllä kai tuo todellinen hyötysuhteen mittaus onnistuisi jos pystyttäisiin mittaamaan se lämpöenergia joka saadaan talteen ja joka poistuu pihalle. Lisättäisiin tuohon sitten vastuksen ja sulatuksen vaatimat enegiat niin voitaisiin laskea sille oikea hyötysuhde. Kuluttajana en ole kiinnostunut laitteen yksittäisten osien hyötysuhteesta vaan nimenomaan mitä laite kokonaisuudessaan merkitsee energiankulutuksessa. Toivottovasti joku puolueeton taho ottaa näitä laitteita testiin ja tutkii minkälainen niiden oikea energiataloudellisuus on. Vertailu olisi varmasti mielenkiintoinen jos mukana olisi PILP, ILP, levy-LTO ja pyörivä-LTO.

Lue lisää

ovat tässä kohta sekaisin. esim pilpin vertailu levy-tai roottorikojeen kanssa on tyyliä kuin vertailisi henkilöautoa pakettiautoon.
Saati sitten jos aletaan lisätä jäähdytysominaisuuden omaavia laitteita.
Testi sinänsä varmastikin on helppo suorittaa, mutta kuka on se viisas, joka määrittelee olosuhteet, jossa kojeita testataan. Eri olosuhteissa kojeiden edullisuus saattaa vaihdella, ajatellaan esim aikaisemmin mainittua Liperin tapausta, jossa kahdella kostuttimella pidettiin kosteutta yllä. Monet ltolaitteet jäätyvät umpeen, koska sellaiseen niitä ei ole suunniteltu.

Pitää muistaa, että hyötysuhteita tärkeämpää on alhainen enrgiankulutus. Siihen vaikuttaa koko laitoksen suunnittelu ja oikean kojekoon valinta. Taloudellisesti edullisin kojekokohan ei aina ole hyötysuhteiltaan paras.

R_oi kirjoitti:

ovat tässä kohta sekaisin. esim pilpin vertailu levy-tai roottorikojeen kanssa on tyyliä kuin vertailisi henkilöautoa pakettiautoon.
Saati sitten jos aletaan lisätä jäähdytysominaisuuden omaavia laitteita.
Testi sinänsä varmastikin on helppo suorittaa, mutta kuka on se viisas, joka määrittelee olosuhteet, jossa kojeita testataan. Eri olosuhteissa kojeiden edullisuus saattaa vaihdella, ajatellaan esim aikaisemmin mainittua Liperin tapausta, jossa kahdella kostuttimella pidettiin kosteutta yllä. Monet ltolaitteet jäätyvät umpeen, koska sellaiseen niitä ei ole suunniteltu.

Pitää muistaa, että hyötysuhteita tärkeämpää on alhainen enrgiankulutus. Siihen vaikuttaa koko laitoksen suunnittelu ja oikean kojekoon valinta. Taloudellisesti edullisin kojekokohan ei aina ole hyötysuhteiltaan paras.

Lue lisää

Ei ole sekaisin, juuri tuollaisen testin perusteella
tietäisi minkä hyödyn saa maksamalla enemmän jostakin laitteesta. Osaisi valita juuri taloudellisesti edullisimman vaihtoehdon itselleen. Olosuhteina voisi simuloida talvikuukausien keskilämpötiloja muutamalla eri ilmankosteudella, kun nuo olosuhteet kaikille samat näkyvät erot kyllä testissä.

sekaisin kirjoitti:

Ei ole sekaisin, juuri tuollaisen testin perusteella
tietäisi minkä hyödyn saa maksamalla enemmän jostakin laitteesta. Osaisi valita juuri taloudellisesti edullisimman vaihtoehdon itselleen. Olosuhteina voisi simuloida talvikuukausien keskilämpötiloja muutamalla eri ilmankosteudella, kun nuo olosuhteet kaikille samat näkyvät erot kyllä testissä.

Lue lisää

oleva ongelma ei näköjään tunnu aukeavan.

Koetetaan kerran vielä: PILP pelkästään poistoilmasta lämpöä talteenottavana laitteena ei sisällä tuloilman käsittelyä lainkaan. Miten verrataan tasoeroja? Puhumattakaan laitteista joissa on jäähdytys.

Halvin vaihtoehto on, että jättää kaikki koneet pois, jos sisäilman olosuhteilla ei ole mitään väliä.
Säästää vielä asennuksessakin ...

Laitteiden tarkoituksesta:
Tulo-poistokojeen tarkoitus on ainoastaan tuoda puhdasta ja poistaa likaista/kosteata ilmaa.
Taloudellisista syistä siihen on lisätty jonkintyyppinen lto-siirrin.

Pilpin tarkoitus on vain niputta seteleitä ja sen taloudellisuutta pitää verrata huippariin, ei tulo/poisto/ltokojeeseen. Seurauksena ulkoilmaventtiilit huurteisina sienillä.

Jos on ilp jossa on jäähdytys, on taas aivan eri tason laitteesta kyse. Sen lämmöntalteenottoarvoja ei voi verrrata muihin, koska mitoitukseen on vaikuttanut jäähdytyspuolen huomioonotto.

R_oi kirjoitti:

oleva ongelma ei näköjään tunnu aukeavan.

Koetetaan kerran vielä: PILP pelkästään poistoilmasta lämpöä talteenottavana laitteena ei sisällä tuloilman käsittelyä lainkaan. Miten verrataan tasoeroja? Puhumattakaan laitteista joissa on jäähdytys.

Halvin vaihtoehto on, että jättää kaikki koneet pois, jos sisäilman olosuhteilla ei ole mitään väliä.
Säästää vielä asennuksessakin ...

Laitteiden tarkoituksesta:
Tulo-poistokojeen tarkoitus on ainoastaan tuoda puhdasta ja poistaa likaista/kosteata ilmaa.
Taloudellisista syistä siihen on lisätty jonkintyyppinen lto-siirrin.

Pilpin tarkoitus on vain niputta seteleitä ja sen taloudellisuutta pitää verrata huippariin, ei tulo/poisto/ltokojeeseen. Seurauksena ulkoilmaventtiilit huurteisina sienillä.

Jos on ilp jossa on jäähdytys, on taas aivan eri tason laitteesta kyse. Sen lämmöntalteenottoarvoja ei voi verrrata muihin, koska mitoitukseen on vaikuttanut jäähdytyspuolen huomioonotto.

Lue lisää

Mitenkähän näissä on hoidettu tuloilma?

http://www.haato.fi/fi/produkter/fvp/F410a.htm

http://www.nilansuomi.com/fi/products/1/2/

http://www.ivtlampopumput.fi/pdf/790TF_FI2.pdf

Pitäisköhän päivittää laitetietämystä?

piti laittaa tähän kirjoitti:

Joku oli tehnyt vertailuja aiemmissa keskusteluissa.
En vaan sitä enää löydä.

Talteenottoenergiamäärien laskeminen:
Lähde: Julkaisu 122 Ympäristöministeriön moniste:
Laskettu 150 ha-rakennukseen, jonka tilavuus on 385m3
Ilmanvaihdon määrä 0,5 kertaa tunnissa= 193 m3/h =0,0535 m3/s
Lämmityskaudeksi otaksun 12 C alle menevät päivät.
Pyöriväkennoinen 80% tuloilmanhyötysuhteella, (122 antaa arvoksi 60-80%)
Ulosvirtaava energia ilman LTO:ta: 0,0535 m3/s*1,2kg/m3*1006 j/kgK*5505 Kd=8.533kWh.
Vuotoilmassa käytetään keskimääräistä vuotolukua, joka on 0,85.
Poistoilmanhyötysuhde on tällöin jossain 68 ja 74 % välissä, josta saadaan talteenotetun energian määräksi 5800kWh…6300kWh.

Pilpin talteenottama energian määrä: (Lasketaan pilpin vuotuinen käyntituntimäärä ja se kerrotaan hyödyllä)
Pilp (Nibe fighter 410 P) kompuran nimellisteho on 550 W jolloin 2,8:n (RET) hyötysuhteella tuotto on 0,99 kWh.
Pilp tuottaa kesässä (ulkolämpötila yli 12 C) n. 710kWh:n hyödyn lämpimään käyttöveteen.
(Oletetaan käyttöveden vuotuiseksi kokonaistarpeeksi 4000kWh, eli 11 kWh/päivä jolla pilpillä (k=2,8) tehdään 7,1kWh/päivä. Päivien määrä on n. 101.)
Pilp käy kokoajan kun ulkolämpötila laskee alle 3…4 C, sellaisia päiviä on em. julkaisun mukaan keskimäärin 180, eli 180d*0,99*24h/d= 4280 kWh n näiden aikojen väliin jää 84 päivää ( 12... 3,5) jolloin hyöty on 7,1kWh…23,8 kWh.
Eli suunnilleen (23,8 kWh 7,1kWh)/2/d*84d=1300kWh.
Yht. 4280 kWh 1300kWh 710kWh= n. 6300 kWh.

Huomioitavaa on, että vähemmän energiatehokkaalla rakennuksella Pilp on jonkun verran tässä laskettua parempi.
Myös nuo Ret- hyötysuhteet taitavat olla yleensäkin vähän varovaisia.

Eli ei ole mainittavia eroja ei normaalina Etelä-Suomen talvena, jos ilmastoinnin määrää pienennetään kylmällä, pilpillä on etu kiinteän tehon luonteensa vuoksi. Taloudellinen merkitys jäi tässä teoreettisessa tarkastelussa pieneksi (6300-6050)kWh/a*,072 €/kWh=18 euroa vuodessa.

Ilmanvaihtolaitteena pyöriväkennoinen on kehittyneempi ja talouspuolen ero muuttuu suoraan tilavuuden suhteessa isommilla taloilla.

Kummatkin ovat ihan hyviä pelejä, en tiedä nyt kumman itse tällä hetkellä valitsisin.

Lisäksi pilp on ”naimisissa” vesikiertoisen lämmityssysteemin kanssa.

Pyörivä on yksinkertaisempi, pilpillä ja maapiirin lämmönvaihtimella tuloilman lämmityksellä/jäähdytyksellä olisi puolensa.

Verrokkina moniste 122:ssa laskettu levylämmönsiirtimen (63% tiiviissä talossa) vuosihyötysuhde on 56%.
=>0,56*8.533kWh=4.780kWh, euroissa eroa pilppiin tulee jo 110 € vuodessa

nää kirjoitti:

Mitenkähän näissä on hoidettu tuloilma?

http://www.haato.fi/fi/produkter/fvp/F410a.htm

http://www.nilansuomi.com/fi/products/1/2/

http://www.ivtlampopumput.fi/pdf/790TF_FI2.pdf

Pitäisköhän päivittää laitetietämystä?

Lue lisää

jos sellaiseen tuntuu olevan tarvetta, siittä vaan.

Lämpöpumppuratkaisuissa lämpöä tungetaan moniin kohteisiin, kaikille on yhteistä se, että tarkoitus on vain tehdä rahaa. Siksi niiden osalta taloudellisuus on ykkösasia. Paitsi niiden lämpökertoimet, vaikuttaa taloudellisuuteen oleellisesti käyttöaika ja se, että voidaanko saatavilla olevaa energiaa hyödyntää. Siten niiden testitulosten perusteella arvioiminen oman kulutuksen tai säästön määrään ei helpolla onnistu.

Tulo/poistokojeellahan tehtävänäoli vaihtaa ilmaa.

Raksu kirjoitti:

Talteenottoenergiamäärien laskeminen:
Lähde: Julkaisu 122 Ympäristöministeriön moniste:
Laskettu 150 ha-rakennukseen, jonka tilavuus on 385m3
Ilmanvaihdon määrä 0,5 kertaa tunnissa= 193 m3/h =0,0535 m3/s
Lämmityskaudeksi otaksun 12 C alle menevät päivät.
Pyöriväkennoinen 80% tuloilmanhyötysuhteella, (122 antaa arvoksi 60-80%)
Ulosvirtaava energia ilman LTO:ta: 0,0535 m3/s*1,2kg/m3*1006 j/kgK*5505 Kd=8.533kWh.
Vuotoilmassa käytetään keskimääräistä vuotolukua, joka on 0,85.
Poistoilmanhyötysuhde on tällöin jossain 68 ja 74 % välissä, josta saadaan talteenotetun energian määräksi 5800kWh…6300kWh.

Pilpin talteenottama energian määrä: (Lasketaan pilpin vuotuinen käyntituntimäärä ja se kerrotaan hyödyllä)
Pilp (Nibe fighter 410 P) kompuran nimellisteho on 550 W jolloin 2,8:n (RET) hyötysuhteella tuotto on 0,99 kWh.
Pilp tuottaa kesässä (ulkolämpötila yli 12 C) n. 710kWh:n hyödyn lämpimään käyttöveteen.
(Oletetaan käyttöveden vuotuiseksi kokonaistarpeeksi 4000kWh, eli 11 kWh/päivä jolla pilpillä (k=2,8) tehdään 7,1kWh/päivä. Päivien määrä on n. 101.)
Pilp käy kokoajan kun ulkolämpötila laskee alle 3…4 C, sellaisia päiviä on em. julkaisun mukaan keskimäärin 180, eli 180d*0,99*24h/d= 4280 kWh n näiden aikojen väliin jää 84 päivää ( 12... 3,5) jolloin hyöty on 7,1kWh…23,8 kWh.
Eli suunnilleen (23,8 kWh 7,1kWh)/2/d*84d=1300kWh.
Yht. 4280 kWh 1300kWh 710kWh= n. 6300 kWh.

Huomioitavaa on, että vähemmän energiatehokkaalla rakennuksella Pilp on jonkun verran tässä laskettua parempi.
Myös nuo Ret- hyötysuhteet taitavat olla yleensäkin vähän varovaisia.

Eli ei ole mainittavia eroja ei normaalina Etelä-Suomen talvena, jos ilmastoinnin määrää pienennetään kylmällä, pilpillä on etu kiinteän tehon luonteensa vuoksi. Taloudellinen merkitys jäi tässä teoreettisessa tarkastelussa pieneksi (6300-6050)kWh/a*,072 €/kWh=18 euroa vuodessa.

Ilmanvaihtolaitteena pyöriväkennoinen on kehittyneempi ja talouspuolen ero muuttuu suoraan tilavuuden suhteessa isommilla taloilla.

Kummatkin ovat ihan hyviä pelejä, en tiedä nyt kumman itse tällä hetkellä valitsisin.

Lisäksi pilp on ”naimisissa” vesikiertoisen lämmityssysteemin kanssa.

Pyörivä on yksinkertaisempi, pilpillä ja maapiirin lämmönvaihtimella tuloilman lämmityksellä/jäähdytyksellä olisi puolensa.

Verrokkina moniste 122:ssa laskettu levylämmönsiirtimen (63% tiiviissä talossa) vuosihyötysuhde on 56%.
=>0,56*8.533kWh=4.780kWh, euroissa eroa pilppiin tulee jo 110 € vuodessa

Lue lisää

kesälomaa mökillä, menee pilppi kannattamattomaksi kun seisoo tyhjän panttina

Raksu kirjoitti:

Talteenottoenergiamäärien laskeminen:
Lähde: Julkaisu 122 Ympäristöministeriön moniste:
Laskettu 150 ha-rakennukseen, jonka tilavuus on 385m3
Ilmanvaihdon määrä 0,5 kertaa tunnissa= 193 m3/h =0,0535 m3/s
Lämmityskaudeksi otaksun 12 C alle menevät päivät.
Pyöriväkennoinen 80% tuloilmanhyötysuhteella, (122 antaa arvoksi 60-80%)
Ulosvirtaava energia ilman LTO:ta: 0,0535 m3/s*1,2kg/m3*1006 j/kgK*5505 Kd=8.533kWh.
Vuotoilmassa käytetään keskimääräistä vuotolukua, joka on 0,85.
Poistoilmanhyötysuhde on tällöin jossain 68 ja 74 % välissä, josta saadaan talteenotetun energian määräksi 5800kWh…6300kWh.

Pilpin talteenottama energian määrä: (Lasketaan pilpin vuotuinen käyntituntimäärä ja se kerrotaan hyödyllä)
Pilp (Nibe fighter 410 P) kompuran nimellisteho on 550 W jolloin 2,8:n (RET) hyötysuhteella tuotto on 0,99 kWh.
Pilp tuottaa kesässä (ulkolämpötila yli 12 C) n. 710kWh:n hyödyn lämpimään käyttöveteen.
(Oletetaan käyttöveden vuotuiseksi kokonaistarpeeksi 4000kWh, eli 11 kWh/päivä jolla pilpillä (k=2,8) tehdään 7,1kWh/päivä. Päivien määrä on n. 101.)
Pilp käy kokoajan kun ulkolämpötila laskee alle 3…4 C, sellaisia päiviä on em. julkaisun mukaan keskimäärin 180, eli 180d*0,99*24h/d= 4280 kWh n näiden aikojen väliin jää 84 päivää ( 12... 3,5) jolloin hyöty on 7,1kWh…23,8 kWh.
Eli suunnilleen (23,8 kWh 7,1kWh)/2/d*84d=1300kWh.
Yht. 4280 kWh 1300kWh 710kWh= n. 6300 kWh.

Huomioitavaa on, että vähemmän energiatehokkaalla rakennuksella Pilp on jonkun verran tässä laskettua parempi.
Myös nuo Ret- hyötysuhteet taitavat olla yleensäkin vähän varovaisia.

Eli ei ole mainittavia eroja ei normaalina Etelä-Suomen talvena, jos ilmastoinnin määrää pienennetään kylmällä, pilpillä on etu kiinteän tehon luonteensa vuoksi. Taloudellinen merkitys jäi tässä teoreettisessa tarkastelussa pieneksi (6300-6050)kWh/a*,072 €/kWh=18 euroa vuodessa.

Ilmanvaihtolaitteena pyöriväkennoinen on kehittyneempi ja talouspuolen ero muuttuu suoraan tilavuuden suhteessa isommilla taloilla.

Kummatkin ovat ihan hyviä pelejä, en tiedä nyt kumman itse tällä hetkellä valitsisin.

Lisäksi pilp on ”naimisissa” vesikiertoisen lämmityssysteemin kanssa.

Pyörivä on yksinkertaisempi, pilpillä ja maapiirin lämmönvaihtimella tuloilman lämmityksellä/jäähdytyksellä olisi puolensa.

Verrokkina moniste 122:ssa laskettu levylämmönsiirtimen (63% tiiviissä talossa) vuosihyötysuhde on 56%.
=>0,56*8.533kWh=4.780kWh, euroissa eroa pilppiin tulee jo 110 € vuodessa

Lue lisää

Miksi käytetään sisäilman ja ulkoilman välistä lämmöntarvelukua eikä LTO:n jälkeistä tuloilman ja ulkoilman lämmöntarvelukua? Ja miksi PILPistä ei oteta mukaan kompuran käyttämää energiaa sillä myös sehän siirtyy lämmöksi?

laskennasta kirjoitti:

Miksi käytetään sisäilman ja ulkoilman välistä lämmöntarvelukua eikä LTO:n jälkeistä tuloilman ja ulkoilman lämmöntarvelukua? Ja miksi PILPistä ei oteta mukaan kompuran käyttämää energiaa sillä myös sehän siirtyy lämmöksi?

Lue lisää

”Miksi käytetään sisäilman ja ulkoilman välistä lämmöntarvelukua eikä LTO:n jälkeistä tuloilman ja ulkoilman lämmöntarvelukua?”
Käytetyn sisäilman poiston lämmöntalteenottomäärien laskennasta on kyse, eikös se ollut se tehtävän anto?
LTO:n läpi tulevan tuloilman määrä on muuten pienempi kuin poistoilman. Normaali ilmanvaihto on alipaineinen, siitä johtuu tuo määrien ero. (Ja myös poistoilman- ja tuloilmanhyötysuhteen ero)
Osa sisäilmasta tulee ohi LTO:n ja sehän tulee silloin tietenkin ”raakana”.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=49872&lan=FI


”Ja miksi PILPistä ei oteta mukaan kompuran käyttämää energiaa sillä myös sehän siirtyy lämmöksi?”
Vertaus ääripäästä: Samaan tulokseen päästäisiin myös sähkövastuksella ilman LTO:ta. Silloin sähköä kuluu tietyssä tilanteessa vastaavasti 1540 W ja hyötysuhde on 1,0 ja tuloilmaan siirtyy 1540 W lämpöä, hyöty pilppiin ja LTO:hon verrattuna on 0kWh.
Pilpillä ostosähköä kuluu 550 W ja hyötysuhde on 2,8 ja talteenottoon siirtyy 1540 W, hyöty on 990 W.
150 m2 talossa normi-ilmanvaihtotilanteessa n. -1 C ulkolämpötilassa siirtyy poistoilmasta tuloilmaan myös 990 W teho, 0W ostosähköpanoksella.

Hyötysuhteella lasketaan 550W*2,8=1540 W. ”Ilmaisteho” ja ero sähkövastuksista pilpin hyväksi on=(2,8-1,0)*550W=990W.
Pitäisi vielä ottaa puhaltimien yms. sähköt huomioon, mutta niiden erot lienevät kokolailla pieniä.

Eli pilppi ja tuo toinen LTO ovat samoissa, mutta sähkövastukset eivät. Siis aidon vertailun vuoksi tuo laitteeseen tuotu teho on laskettava pois vaikka se siirtyykin lämmitykseen. Como?

Raksu kirjoitti:

”Miksi käytetään sisäilman ja ulkoilman välistä lämmöntarvelukua eikä LTO:n jälkeistä tuloilman ja ulkoilman lämmöntarvelukua?”
Käytetyn sisäilman poiston lämmöntalteenottomäärien laskennasta on kyse, eikös se ollut se tehtävän anto?
LTO:n läpi tulevan tuloilman määrä on muuten pienempi kuin poistoilman. Normaali ilmanvaihto on alipaineinen, siitä johtuu tuo määrien ero. (Ja myös poistoilman- ja tuloilmanhyötysuhteen ero)
Osa sisäilmasta tulee ohi LTO:n ja sehän tulee silloin tietenkin ”raakana”.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=49872&lan=FI


”Ja miksi PILPistä ei oteta mukaan kompuran käyttämää energiaa sillä myös sehän siirtyy lämmöksi?”
Vertaus ääripäästä: Samaan tulokseen päästäisiin myös sähkövastuksella ilman LTO:ta. Silloin sähköä kuluu tietyssä tilanteessa vastaavasti 1540 W ja hyötysuhde on 1,0 ja tuloilmaan siirtyy 1540 W lämpöä, hyöty pilppiin ja LTO:hon verrattuna on 0kWh.
Pilpillä ostosähköä kuluu 550 W ja hyötysuhde on 2,8 ja talteenottoon siirtyy 1540 W, hyöty on 990 W.
150 m2 talossa normi-ilmanvaihtotilanteessa n. -1 C ulkolämpötilassa siirtyy poistoilmasta tuloilmaan myös 990 W teho, 0W ostosähköpanoksella.

Hyötysuhteella lasketaan 550W*2,8=1540 W. ”Ilmaisteho” ja ero sähkövastuksista pilpin hyväksi on=(2,8-1,0)*550W=990W.
Pitäisi vielä ottaa puhaltimien yms. sähköt huomioon, mutta niiden erot lienevät kokolailla pieniä.

Eli pilppi ja tuo toinen LTO ovat samoissa, mutta sähkövastukset eivät. Siis aidon vertailun vuoksi tuo laitteeseen tuotu teho on laskettava pois vaikka se siirtyykin lämmitykseen. Como?

Lue lisää

kulutusta tuo vaatii?

käyttöveden kirjoitti:

kulutusta tuo vaatii?

Kulutus suunnilleen 4000 kWh vuodessa.
Kuopion Energian laskuri antaa 3700 kWh ja Ret 4300 kWh 4:lle henkilölle.

Raksu kirjoitti:

Talteenottoenergiamäärien laskeminen:
Lähde: Julkaisu 122 Ympäristöministeriön moniste:
Laskettu 150 ha-rakennukseen, jonka tilavuus on 385m3
Ilmanvaihdon määrä 0,5 kertaa tunnissa= 193 m3/h =0,0535 m3/s
Lämmityskaudeksi otaksun 12 C alle menevät päivät.
Pyöriväkennoinen 80% tuloilmanhyötysuhteella, (122 antaa arvoksi 60-80%)
Ulosvirtaava energia ilman LTO:ta: 0,0535 m3/s*1,2kg/m3*1006 j/kgK*5505 Kd=8.533kWh.
Vuotoilmassa käytetään keskimääräistä vuotolukua, joka on 0,85.
Poistoilmanhyötysuhde on tällöin jossain 68 ja 74 % välissä, josta saadaan talteenotetun energian määräksi 5800kWh…6300kWh.

Pilpin talteenottama energian määrä: (Lasketaan pilpin vuotuinen käyntituntimäärä ja se kerrotaan hyödyllä)
Pilp (Nibe fighter 410 P) kompuran nimellisteho on 550 W jolloin 2,8:n (RET) hyötysuhteella tuotto on 0,99 kWh.
Pilp tuottaa kesässä (ulkolämpötila yli 12 C) n. 710kWh:n hyödyn lämpimään käyttöveteen.
(Oletetaan käyttöveden vuotuiseksi kokonaistarpeeksi 4000kWh, eli 11 kWh/päivä jolla pilpillä (k=2,8) tehdään 7,1kWh/päivä. Päivien määrä on n. 101.)
Pilp käy kokoajan kun ulkolämpötila laskee alle 3…4 C, sellaisia päiviä on em. julkaisun mukaan keskimäärin 180, eli 180d*0,99*24h/d= 4280 kWh n näiden aikojen väliin jää 84 päivää ( 12... 3,5) jolloin hyöty on 7,1kWh…23,8 kWh.
Eli suunnilleen (23,8 kWh 7,1kWh)/2/d*84d=1300kWh.
Yht. 4280 kWh 1300kWh 710kWh= n. 6300 kWh.

Huomioitavaa on, että vähemmän energiatehokkaalla rakennuksella Pilp on jonkun verran tässä laskettua parempi.
Myös nuo Ret- hyötysuhteet taitavat olla yleensäkin vähän varovaisia.

Eli ei ole mainittavia eroja ei normaalina Etelä-Suomen talvena, jos ilmastoinnin määrää pienennetään kylmällä, pilpillä on etu kiinteän tehon luonteensa vuoksi. Taloudellinen merkitys jäi tässä teoreettisessa tarkastelussa pieneksi (6300-6050)kWh/a*,072 €/kWh=18 euroa vuodessa.

Ilmanvaihtolaitteena pyöriväkennoinen on kehittyneempi ja talouspuolen ero muuttuu suoraan tilavuuden suhteessa isommilla taloilla.

Kummatkin ovat ihan hyviä pelejä, en tiedä nyt kumman itse tällä hetkellä valitsisin.

Lisäksi pilp on ”naimisissa” vesikiertoisen lämmityssysteemin kanssa.

Pyörivä on yksinkertaisempi, pilpillä ja maapiirin lämmönvaihtimella tuloilman lämmityksellä/jäähdytyksellä olisi puolensa.

Verrokkina moniste 122:ssa laskettu levylämmönsiirtimen (63% tiiviissä talossa) vuosihyötysuhde on 56%.
=>0,56*8.533kWh=4.780kWh, euroissa eroa pilppiin tulee jo 110 € vuodessa

Lue lisää

74% poistoilmalle esimerkissäsi?

"Vuotoilmassa käytetään keskimääräistä vuotolukua, joka on 0,85.
Poistoilmanhyötysuhde on tällöin jossain 68 ja 74 % välissä, josta saadaan talteenotetun energian määräksi 5800kWh…6300kWh."

Eikös se poistoilman lämpötilahyötysuhde ole 68% - tasan. Kyselee Mikko.

hyötysuhde kirjoitti:

74% poistoilmalle esimerkissäsi?

"Vuotoilmassa käytetään keskimääräistä vuotolukua, joka on 0,85.
Poistoilmanhyötysuhde on tällöin jossain 68 ja 74 % välissä, josta saadaan talteenotetun energian määräksi 5800kWh…6300kWh."

Eikös se poistoilman lämpötilahyötysuhde ole 68% - tasan. Kyselee Mikko.

Lue lisää

tähän väliin, että lähtöarvona on ollut 75-80%. Vuotokertoimella 0,85 tulee poiston hyötysuhteiksi
etaP = 2*0,85/(1 0,85)*75 = 68% (68,9%)
etaP = 2*0,85/(1 0,85)*80 = 74%

hyötysuhde kirjoitti:

74% poistoilmalle esimerkissäsi?

"Vuotoilmassa käytetään keskimääräistä vuotolukua, joka on 0,85.
Poistoilmanhyötysuhde on tällöin jossain 68 ja 74 % välissä, josta saadaan talteenotetun energian määräksi 5800kWh…6300kWh."

Eikös se poistoilman lämpötilahyötysuhde ole 68% - tasan. Kyselee Mikko.

Lue lisää

Enkä oikein ole vieläkään.

Joku viisaampi voisi ottaa kantaa, ongelma on:

Jos osa sisään tulevasta ilmasta tulee muualta kuin LTO:sta, niin poistoilmahan sitä ei lämmitä eikä sillä ole vaikutusta poistoilmanhyötysuhteeseen.
Mutta miten sitten kun poistoilman virtaus on suurempi kuin tuloilmavirtaus, lämpiääkö tuloilma korkeampaan lämpötilaan suuremman poistoilman massavirran vuoksi? Mielestäni kyllä. Paljonko? Enpä tiedä.

Raksu kirjoitti:

Enkä oikein ole vieläkään.

Joku viisaampi voisi ottaa kantaa, ongelma on:

Jos osa sisään tulevasta ilmasta tulee muualta kuin LTO:sta, niin poistoilmahan sitä ei lämmitä eikä sillä ole vaikutusta poistoilmanhyötysuhteeseen.
Mutta miten sitten kun poistoilman virtaus on suurempi kuin tuloilmavirtaus, lämpiääkö tuloilma korkeampaan lämpötilaan suuremman poistoilman massavirran vuoksi? Mielestäni kyllä. Paljonko? Enpä tiedä.

Lue lisää

"Jos osa sisään tulevasta ilmasta tulee muualta kuin LTO:sta, niin poistoilmahan sitä ei lämmitä eikä sillä ole vaikutusta poistoilmanhyötysuhteeseen.
Mutta miten sitten kun poistoilman virtaus on suurempi kuin tuloilmavirtaus,"

Jos talo imetään alipaineiseksi niin voiko olla että se "lisä" tulee siitä ilman harventumisesta talossa? Eli vuotojen kautta ei tarvitse tulla mitään?

" lämpiääkö tuloilma korkeampaan lämpötilaan suuremman poistoilman massavirran vuoksi? Mielestäni kyllä."

Vuan jos se ilma on ohentunutta kun se on matalammassa paineessa niin massavirta ei olekaan suurempi?

Mutta jos ajattelis että se ilma poistuu ikäänkuin venytettynä pihalle, niin se ikäänkuin viipyy pidemmän aikaa LTO:ssa?


(joo, semmosia teorioita nakkelen joiden takana en etes itte tohi seistä, mutta heitinpäs kuitenkin)

Raksu kirjoitti:

Enkä oikein ole vieläkään.

Joku viisaampi voisi ottaa kantaa, ongelma on:

Jos osa sisään tulevasta ilmasta tulee muualta kuin LTO:sta, niin poistoilmahan sitä ei lämmitä eikä sillä ole vaikutusta poistoilmanhyötysuhteeseen.
Mutta miten sitten kun poistoilman virtaus on suurempi kuin tuloilmavirtaus, lämpiääkö tuloilma korkeampaan lämpötilaan suuremman poistoilman massavirran vuoksi? Mielestäni kyllä. Paljonko? Enpä tiedä.

Lue lisää

ilmavirroilla 80%:n hyötysuhde muuttuu kun tulo/poisto =0,85

etaT = 2*1,00/(1 0,85)*80 = 86,5% :ksi,

R_oi kirjoitti:

ilmavirroilla 80%:n hyötysuhde muuttuu kun tulo/poisto =0,85

etaT = 2*1,00/(1 0,85)*80 = 86,5% :ksi,

Oikein hyvällä hyötysuhteella ja pienellä tulo/poisto suhteella tuo antaa järjettömiä lukuja.
Esim. 2*1/(1 0,65)*85=103 %
Eli totuus lienee jostain sieltä väliltä.
Eihän tuloilman lämpötila voi LTO:n jälkeen voi olla korkeampi sisäilman lämpötila?

Raksu kirjoitti:

Oikein hyvällä hyötysuhteella ja pienellä tulo/poisto suhteella tuo antaa järjettömiä lukuja.
Esim. 2*1/(1 0,65)*85=103 %
Eli totuus lienee jostain sieltä väliltä.
Eihän tuloilman lämpötila voi LTO:n jälkeen voi olla korkeampi sisäilman lämpötila?

Lue lisää

Kaava istuu hyvin alempiin hyötysuhteisiin, pienehköihin massavirtaeroihin ja kuivaan lämmönsiirtoon. Kun toista massavirtaa aletaan pienentämään tapahtuu siirtimessä myös lämmönsiirtymisen heikkenemistä, jota tietenkään tuollainen yksinkertaistus ei ota huomioon.

esim 75% hyötysuhde tasavirroilla ja alueella tasavirroista -> 100/70% tai 70/100% virhe n 1%-yksikkö.
Siis aivan riittävän tarkka esim jälkilämmitystarpeen tai energian määrittämiseen.

Muistettava on, että mahdollinen poistoilman kosteuden kondensoituminen muuttaa tilannetta tuloilman lämpötilahyötysuhdetta nostavasti ja sulattaminen väinpastoin.

Raksu kirjoitti:

Oikein hyvällä hyötysuhteella ja pienellä tulo/poisto suhteella tuo antaa järjettömiä lukuja.
Esim. 2*1/(1 0,65)*85=103 %
Eli totuus lienee jostain sieltä väliltä.
Eihän tuloilman lämpötila voi LTO:n jälkeen voi olla korkeampi sisäilman lämpötila?

Lue lisää

"Kun toista massavirtaa aletaan pienentämään tapahtuu siirtimessä myös lämmönsiirtymisen heikkenemistä, jota tietenkään tuollainen yksinkertaistus ei ota huomioon."

pitää olla
"Kun toista massavirtaa aletaan pienentämään tapahtuu siirtimessä myös lämmönsiirtymisen heikkenemistä tai paranemista, jota tietenkään tuollainen yksinkertaistus ei ota huomioon."

laskentaan kirjoitti:

jos tuota lämmitystä käytetään myös estämään koneen jäätymistä niin eikös silloin poistoilman mukana karkaa osa sen tehosta. Kun lasketaan koko laitteen hyötysuhdetta niin se lasketaan laitteen antama teho jaettuna laitteen ottamalla teholla. Lämmitysvastus kuuluu tuohon koneeseen joten mielestäni se pitää ottaa mukaan laskuihin. Sitä miten paljon tuota tehoa karkaa ulos on hankala arvioida. Valmistajilla tuskin on mielenkiintoa sitä ilmoittaa eikä sitä varmaan kukaan ole oikeasti tutkinutkaan. Näyttäisi siltä että pyöriväkennoisen hyötysuhde voi olla lähellä sitä mitä ilmoitetaan mutta levysiirtimen hyösuhde on jonkinlainen kysymysmerkki. Pyöriväkennoisen alilämpöinen ilma lämpiää kyllä rahalla sekin mutta paljon pienemmällä jos lämpö tuotettu yösähköllä.

Lue lisää

Pyöriväkennoisessa ei välttämättä tarvita lämmitintä. Mikäli sellainen valinnaisena otetaan, se on asennettu lämmönsiirtimen jälkeen. eli se lämmittää lämmönsiirtimen lämmittämää ilmaa, eikä vaikuta hyötysuhteeseen, koska se ilma lämmitettäisiin joka tapauksessa asunnon sisällä.

Pyöriväkennoisen hyötysuhteeseen ei lämpötilalla ole ratkaisevaa merkitystä. Enerventissä hyötysuhde mainostetaan olevan jopa 85%. Tämä ei paljon muutu eri lämpötiloissa. puhutaan joistakin prosenteista.

Levylämmönsiirtimen hyötysuhde jää vuositasolla 30% juuri näiden jäätymisongelmien vuoksi, vaikka parhaat pääsisivät optimiolosuhteissa jopa 60% hyötysuhteisiin.

Ei tarvitse kirjoitti:

Pyöriväkennoisessa ei välttämättä tarvita lämmitintä. Mikäli sellainen valinnaisena otetaan, se on asennettu lämmönsiirtimen jälkeen. eli se lämmittää lämmönsiirtimen lämmittämää ilmaa, eikä vaikuta hyötysuhteeseen, koska se ilma lämmitettäisiin joka tapauksessa asunnon sisällä.

Pyöriväkennoisen hyötysuhteeseen ei lämpötilalla ole ratkaisevaa merkitystä. Enerventissä hyötysuhde mainostetaan olevan jopa 85%. Tämä ei paljon muutu eri lämpötiloissa. puhutaan joistakin prosenteista.

Levylämmönsiirtimen hyötysuhde jää vuositasolla 30% juuri näiden jäätymisongelmien vuoksi, vaikka parhaat pääsisivät optimiolosuhteissa jopa 60% hyötysuhteisiin.

Lue lisää

"Levylämmönsiirtimen hyötysuhde jää vuositasolla 30% juuri näiden jäätymisongelmien vuoksi, vaikka parhaat pääsisivät optimiolosuhteissa jopa 60% hyötysuhteisiin."
Tulikohan nyt vähän liioiteltua?

raksaaja--sh kirjoitti:

"Jos osa sisään tulevasta ilmasta tulee muualta kuin LTO:sta, niin poistoilmahan sitä ei lämmitä eikä sillä ole vaikutusta poistoilmanhyötysuhteeseen.
Mutta miten sitten kun poistoilman virtaus on suurempi kuin tuloilmavirtaus,"

Jos talo imetään alipaineiseksi niin voiko olla että se "lisä" tulee siitä ilman harventumisesta talossa? Eli vuotojen kautta ei tarvitse tulla mitään?

" lämpiääkö tuloilma korkeampaan lämpötilaan suuremman poistoilman massavirran vuoksi? Mielestäni kyllä."

Vuan jos se ilma on ohentunutta kun se on matalammassa paineessa niin massavirta ei olekaan suurempi?

Mutta jos ajattelis että se ilma poistuu ikäänkuin venytettynä pihalle, niin se ikäänkuin viipyy pidemmän aikaa LTO:ssa?


(joo, semmosia teorioita nakkelen joiden takana en etes itte tohi seistä, mutta heitinpäs kuitenkin)

Lue lisää

Tää oli hieno teoria. Eli jos imetään taloon kunnon alipaine, jonka seurauksena ilma ohenee niin vesikin kiehuu alhaisemmassa lämpötilassa. Tällöin saadaan merkittäviä säästöjä energiakustannuksissa kun perunat keitään 80 asteisessa vedessä.

Jaksaakohan kiivetä rappusia toiseen kerrokseen ilman lisähappea.

Hauskaa tää ilmastoinnin suunnittelu

joo kirjoitti:

Tää oli hieno teoria. Eli jos imetään taloon kunnon alipaine, jonka seurauksena ilma ohenee niin vesikin kiehuu alhaisemmassa lämpötilassa. Tällöin saadaan merkittäviä säästöjä energiakustannuksissa kun perunat keitään 80 asteisessa vedessä.

Jaksaakohan kiivetä rappusia toiseen kerrokseen ilman lisähappea.

Hauskaa tää ilmastoinnin suunnittelu

Lue lisää

Voihan se vesi kiehua, mutta perunat ei kypsy...

Kva kirjoitti:

Voihan se vesi kiehua, mutta perunat ei kypsy...

Ei siis ollut tästäkään ideasta säästöjä revittävissä. Tai sit pitää syödä kovia perunoita.

t. uuno

Itsekkin olen kiinostunut tuosta vaihtoehdosta. Tosin itsellä ei ole maalämpö, vaan puukeskuslämitys. Mutta jäähdytyksen takia tuo olisi kiinostava. Olen ymmärtänyt että putke ei tarvitsisi pistää niin paljoa maaha kuin oikeassa maalämmössä. Minkälainen laiteisto tuohon tarvitaa ja kuinka pitkä kiepin pitää olla. Soitelin tuosta asiasta Sunairiin. Sielä ei oltu tosin asiasta kovin tietoisia.

Jos lämmön talteenottoa varten on ns. ristiin virtauskenno, josta käytetään näemmä nimitystä levylämmönsiirrin, niin silloin pitää estää poistoilman jäähtyminen alle nollan. Muuten poistoilmassa oleva kosteus jäätyy kennoon ja ukkiin sen. Silloin tuloilman lämpötilaa pitää kovilla pakkasilla nostaa sen verran, että se ei jäähdytä tuloilmaa alle nollan. Näppärästi se käy sähköllä.
Itse aikoinaan valitsin kahden vaihtoehdon väliltä ristiinvirtauskennon siksi, että se ei palauta kosteutta takaisin sisäilmaan. Ajatus kosteudesta tuloiömaputkistossa ei innostanut. Tein valintani tietäen, että ns. rekuperatiivinen systeemi, jota myös pyöriväkennoinen edustaa, on hyötysuhteeltaan parempi. Valinta aikoina ei tosin pyöriväkennoisia ollut, vaan vaihtoehtoinen järjestelmä oli toisenlainen.
Itse olen ollut tyytyväinen Rexoventin toimintaan, vaikka huolto ullakolla ei aina herkkua olekaan.

jälkeen? kirjoitti:

Jos lämmön talteenottoa varten on ns. ristiin virtauskenno, josta käytetään näemmä nimitystä levylämmönsiirrin, niin silloin pitää estää poistoilman jäähtyminen alle nollan. Muuten poistoilmassa oleva kosteus jäätyy kennoon ja ukkiin sen. Silloin tuloilman lämpötilaa pitää kovilla pakkasilla nostaa sen verran, että se ei jäähdytä tuloilmaa alle nollan. Näppärästi se käy sähköllä.
Itse aikoinaan valitsin kahden vaihtoehdon väliltä ristiinvirtauskennon siksi, että se ei palauta kosteutta takaisin sisäilmaan. Ajatus kosteudesta tuloiömaputkistossa ei innostanut. Tein valintani tietäen, että ns. rekuperatiivinen systeemi, jota myös pyöriväkennoinen edustaa, on hyötysuhteeltaan parempi. Valinta aikoina ei tosin pyöriväkennoisia ollut, vaan vaihtoehtoinen järjestelmä oli toisenlainen.
Itse olen ollut tyytyväinen Rexoventin toimintaan, vaikka huolto ullakolla ei aina herkkua olekaan.

Lue lisää

on rekuperatiivinen, roottori on regeneratiivinen.
Esilämmitys sähköllä on toiminnallisesti varmin, mutta energiataloudellisesti huonoin.
Kosteudesta tuloilmassa tuskin voi olla harmia, kun talvisaikaan ilma menee muutenkin liian kuivaksi. Kuivempaa se edelleen on kuin sisäilma.

jälkeen? kirjoitti:

Jos lämmön talteenottoa varten on ns. ristiin virtauskenno, josta käytetään näemmä nimitystä levylämmönsiirrin, niin silloin pitää estää poistoilman jäähtyminen alle nollan. Muuten poistoilmassa oleva kosteus jäätyy kennoon ja ukkiin sen. Silloin tuloilman lämpötilaa pitää kovilla pakkasilla nostaa sen verran, että se ei jäähdytä tuloilmaa alle nollan. Näppärästi se käy sähköllä.
Itse aikoinaan valitsin kahden vaihtoehdon väliltä ristiinvirtauskennon siksi, että se ei palauta kosteutta takaisin sisäilmaan. Ajatus kosteudesta tuloiömaputkistossa ei innostanut. Tein valintani tietäen, että ns. rekuperatiivinen systeemi, jota myös pyöriväkennoinen edustaa, on hyötysuhteeltaan parempi. Valinta aikoina ei tosin pyöriväkennoisia ollut, vaan vaihtoehtoinen järjestelmä oli toisenlainen.
Itse olen ollut tyytyväinen Rexoventin toimintaan, vaikka huolto ullakolla ei aina herkkua olekaan.

Lue lisää

Meille tärkein kriteeri ilmanvaihtokoneen valinnassa oli nimenomaan kyky palauttaa kosteutta takaisin tuloilmaan. Asuttiin aiemmin asunnossa jossa oli tavallinen levylämmönsiirrin, niin talvisin oli tosi
epämiellyttävää kun ilmankosteus oli talvisin n20% ja jopa alle, hengitys alkoi vinkumaan ja iho kuivui. Harkinnassa oli uuteen taloon erillisen ilmankostuttimen laitto ilmanvaihtoon mutta pyöriväkennoinen on osoittautunut hyvin toimivaksi ratkaisuksi, ilmankosteus pysyy talvella n,35-50% välillä. Bonuksena on tullut laitteen hyvä hyötysuhde.

R_oi kirjoitti:

on rekuperatiivinen, roottori on regeneratiivinen.
Esilämmitys sähköllä on toiminnallisesti varmin, mutta energiataloudellisesti huonoin.
Kosteudesta tuloilmassa tuskin voi olla harmia, kun talvisaikaan ilma menee muutenkin liian kuivaksi. Kuivempaa se edelleen on kuin sisäilma.

Lue lisää

Siis päässä oli pari kaljaa liikaa ja termit hieman sekosivat.
Ja jostain syystä meillä kosteutta riittää hyvin talvellakin.
Ja kuten sanoin, silloin pari vuosikymmentä sitten, ei pieniä kompakteja pyöriviä ollut. Vaihtoehtona oli laite, jossa läppä ohjaa ilman toisen kennon kautta ulos ja toisen kautta sisään ja suuntaa vaihdetaan n. kerran minuutissa. Tulo ja poistoaukko olisivat olleet seinällä vierekäin vajaan metrin välein.

tärkeää kirjoitti:

Meille tärkein kriteeri ilmanvaihtokoneen valinnassa oli nimenomaan kyky palauttaa kosteutta takaisin tuloilmaan. Asuttiin aiemmin asunnossa jossa oli tavallinen levylämmönsiirrin, niin talvisin oli tosi
epämiellyttävää kun ilmankosteus oli talvisin n20% ja jopa alle, hengitys alkoi vinkumaan ja iho kuivui. Harkinnassa oli uuteen taloon erillisen ilmankostuttimen laitto ilmanvaihtoon mutta pyöriväkennoinen on osoittautunut hyvin toimivaksi ratkaisuksi, ilmankosteus pysyy talvella n,35-50% välillä. Bonuksena on tullut laitteen hyvä hyötysuhde.

Lue lisää

Olen itse harkinnut pyöriväkennoista LTO vehjettä (80% hyötysuhde?) ILPpiä. Hyvät ILPit toimivat hyvällä hyötysuhteella vielä esim. -15 asteessa (COP 2.3).

http://www.radron.se/upload/tabeller/2004/nr_10/041203_10_varmepumpar.pdf
Lisäksi aioin laittaa patterisähkölämmityksen (halvin), talon koko 121m2. Onko kustannustehokkaampaa säästää ILP rahat?

Tuossa testissä Luleå varmaan paikkana kuvastaisi suomen oloja parhaiten (keskilämpötila 1.3). 15300 Kwh vuosilämmitystarpeella säästetty energia testissä oli 8300 Kwh Toshiballa.

ILPin voisi tietysti kuvitella olevan täysin erillinen "lämmityslaite" jota ei kannata lisätä LTO/PILP taisteluun, mutta eikös LTO kuitenkin sovi paremmin ILPin kaveriksi? LTO tarvitsee kylmällä aina lisälämmitystä ja ILP tarjoaa sitä. Syksyllä pitäisi myös tulla Toshibalta ILP joka lämmittää käyttövettä (poistuu se PILPin ässä hihasta). Synergiaetuja myös mm viilennyksessä. Noilla hoitaa varmaan suuren osan vuotta lämpimän veden tarvittavan lämmityksen täysin.

Raksu vaikka (tai ihan kuka vaan taitaa) kun lisäisit tuohon laskelmaan tuon LTO (pyöriväkennoinen) ILP (vaikka tuollaisen testin Toshiban) vaihtoehdon niin moni hyppäisi onnesta minun lisäksi. ILP energian käyttö myös käyttöveden lämmitykseen tietysti laskuihin mukaan. Em testistä saa COP arvoihin hyvät pohjat. Tuolta (http://web.quick.cz/karuna/prospekty/productcatalog.pdf) löytyi Toshiban virrankulutukselle lämmityksessä arvo 0.75 kW.

Äkkiä mutu-tuntumalla tuo tuntuu ILP LTO voittamattomalta yhdistelmältäverrattuna pelkkään PILPpiin. Hankkimiskustannuksetkin lienevät samanlaiset. Olenko harhateillä?
ILPin huonoja puolia on varmaan lämmön/viileyden levittäminen koko taloon, jota LTO koneellinen ilmanvaihto kuitenkin helpottaa, sekä ääntä pitävä sisäyksikkö. Bonuksena taas jäähdytys kesäpäiville.

jokerikysymys:
Ihmettelen sitä miten PILP on jo turha vehje -15 asteessa ja ILP vielä toimii tehokkaasti. selvennystä?

lonelystar kirjoitti:

Olen itse harkinnut pyöriväkennoista LTO vehjettä (80% hyötysuhde?) ILPpiä. Hyvät ILPit toimivat hyvällä hyötysuhteella vielä esim. -15 asteessa (COP 2.3).

http://www.radron.se/upload/tabeller/2004/nr_10/041203_10_varmepumpar.pdf
Lisäksi aioin laittaa patterisähkölämmityksen (halvin), talon koko 121m2. Onko kustannustehokkaampaa säästää ILP rahat?

Tuossa testissä Luleå varmaan paikkana kuvastaisi suomen oloja parhaiten (keskilämpötila 1.3). 15300 Kwh vuosilämmitystarpeella säästetty energia testissä oli 8300 Kwh Toshiballa.

ILPin voisi tietysti kuvitella olevan täysin erillinen "lämmityslaite" jota ei kannata lisätä LTO/PILP taisteluun, mutta eikös LTO kuitenkin sovi paremmin ILPin kaveriksi? LTO tarvitsee kylmällä aina lisälämmitystä ja ILP tarjoaa sitä. Syksyllä pitäisi myös tulla Toshibalta ILP joka lämmittää käyttövettä (poistuu se PILPin ässä hihasta). Synergiaetuja myös mm viilennyksessä. Noilla hoitaa varmaan suuren osan vuotta lämpimän veden tarvittavan lämmityksen täysin.

Raksu vaikka (tai ihan kuka vaan taitaa) kun lisäisit tuohon laskelmaan tuon LTO (pyöriväkennoinen) ILP (vaikka tuollaisen testin Toshiban) vaihtoehdon niin moni hyppäisi onnesta minun lisäksi. ILP energian käyttö myös käyttöveden lämmitykseen tietysti laskuihin mukaan. Em testistä saa COP arvoihin hyvät pohjat. Tuolta (http://web.quick.cz/karuna/prospekty/productcatalog.pdf) löytyi Toshiban virrankulutukselle lämmityksessä arvo 0.75 kW.

Äkkiä mutu-tuntumalla tuo tuntuu ILP LTO voittamattomalta yhdistelmältäverrattuna pelkkään PILPpiin. Hankkimiskustannuksetkin lienevät samanlaiset. Olenko harhateillä?
ILPin huonoja puolia on varmaan lämmön/viileyden levittäminen koko taloon, jota LTO koneellinen ilmanvaihto kuitenkin helpottaa, sekä ääntä pitävä sisäyksikkö. Bonuksena taas jäähdytys kesäpäiville.

jokerikysymys:
Ihmettelen sitä miten PILP on jo turha vehje -15 asteessa ja ILP vielä toimii tehokkaasti. selvennystä?

Lue lisää

"Äkkiä mutu-tuntumalla tuo tuntuu ILP LTO voittamattomalta yhdistelmältäverrattuna pelkkään PILPpiin. Hankkimiskustannuksetkin lienevät samanlaiset. Olenko harhateillä?"

Niin miten sen ottaa. www.motiva.fi ... Lämmitystapavertailustakin voi jotain tietenkin pähkäillä. Eli jos vertaa PILPpiä lattiavesikierrolla sähkö ILP lämmitykseen ero sähkö ILPin hyväksi 30v 6000€ joskin jos lisätään LTOn kustannukset ero kääntyy jo PILPin hyväksi. Sitten on vielä PILPit jotka eivät lämmitä vesikiertoa vaan lattiaan laitetaan sähkökaapelit eli investointikustannukset tippuvat ja PILP yhä kannattavampi.

Vastaus lisäkysymykseen: PILPin toiminta ei perustu ulkolämpötilaan vaan sisälämpötilaan (ja kosteuteen) tällöin PILPin hyötysuhde (COP) on vakio koska sisälämpötila on vakio.

ELi erona mitä kylmempää ulkona sitä vähemmän energiaa ILP siirtää ja toisaalta mitä kylmempää ulkona sitä enemmän energiaa PILP tarvitsee tuloilman lämmittämiseen.

vOIttajA kirjoitti:

"Äkkiä mutu-tuntumalla tuo tuntuu ILP LTO voittamattomalta yhdistelmältäverrattuna pelkkään PILPpiin. Hankkimiskustannuksetkin lienevät samanlaiset. Olenko harhateillä?"

Niin miten sen ottaa. www.motiva.fi ... Lämmitystapavertailustakin voi jotain tietenkin pähkäillä. Eli jos vertaa PILPpiä lattiavesikierrolla sähkö ILP lämmitykseen ero sähkö ILPin hyväksi 30v 6000€ joskin jos lisätään LTOn kustannukset ero kääntyy jo PILPin hyväksi. Sitten on vielä PILPit jotka eivät lämmitä vesikiertoa vaan lattiaan laitetaan sähkökaapelit eli investointikustannukset tippuvat ja PILP yhä kannattavampi.

Vastaus lisäkysymykseen: PILPin toiminta ei perustu ulkolämpötilaan vaan sisälämpötilaan (ja kosteuteen) tällöin PILPin hyötysuhde (COP) on vakio koska sisälämpötila on vakio.

ELi erona mitä kylmempää ulkona sitä vähemmän energiaa ILP siirtää ja toisaalta mitä kylmempää ulkona sitä enemmän energiaa PILP tarvitsee tuloilman lämmittämiseen.

Lue lisää

Mitä tapahtuu kun tuohon testin 15300kwh taloon josta ilp säästää 8300kwh lisätään pyöriväkennoinen LTO?

vOIttajA kirjoitti:

"Äkkiä mutu-tuntumalla tuo tuntuu ILP LTO voittamattomalta yhdistelmältäverrattuna pelkkään PILPpiin. Hankkimiskustannuksetkin lienevät samanlaiset. Olenko harhateillä?"

Niin miten sen ottaa. www.motiva.fi ... Lämmitystapavertailustakin voi jotain tietenkin pähkäillä. Eli jos vertaa PILPpiä lattiavesikierrolla sähkö ILP lämmitykseen ero sähkö ILPin hyväksi 30v 6000€ joskin jos lisätään LTOn kustannukset ero kääntyy jo PILPin hyväksi. Sitten on vielä PILPit jotka eivät lämmitä vesikiertoa vaan lattiaan laitetaan sähkökaapelit eli investointikustannukset tippuvat ja PILP yhä kannattavampi.

Vastaus lisäkysymykseen: PILPin toiminta ei perustu ulkolämpötilaan vaan sisälämpötilaan (ja kosteuteen) tällöin PILPin hyötysuhde (COP) on vakio koska sisälämpötila on vakio.

ELi erona mitä kylmempää ulkona sitä vähemmän energiaa ILP siirtää ja toisaalta mitä kylmempää ulkona sitä enemmän energiaa PILP tarvitsee tuloilman lämmittämiseen.

Lue lisää

"Sitten on vielä PILPit jotka eivät lämmitä vesikiertoa vaan lattiaan laitetaan sähkökaapelit eli investointikustannukset tippuvat ja PILP yhä kannattavampi."

Mutta mihin se PILP sitä vettä pystyy talvella puskemaan jos kuumaa vettä ei käytetä? Ainoastaan tuloilman lämmitykseen? Pätkäkäyntiä? Hyötysuhteen putoamista?

"kannattavuudesta" vois olla monta mieltä...

"PILPin hyötysuhde (COP) on vakio koska sisälämpötila on vakio. "

Eikös COP arvoon vaikuta se minkä lämpöistä vettä tuotetaan? Eli kuumaa käyttövettä tehdessä COP arvo huonompi kuin lämmitysvettä tehtäessä?

lonelystar kirjoitti:

Olen itse harkinnut pyöriväkennoista LTO vehjettä (80% hyötysuhde?) ILPpiä. Hyvät ILPit toimivat hyvällä hyötysuhteella vielä esim. -15 asteessa (COP 2.3).

http://www.radron.se/upload/tabeller/2004/nr_10/041203_10_varmepumpar.pdf
Lisäksi aioin laittaa patterisähkölämmityksen (halvin), talon koko 121m2. Onko kustannustehokkaampaa säästää ILP rahat?

Tuossa testissä Luleå varmaan paikkana kuvastaisi suomen oloja parhaiten (keskilämpötila 1.3). 15300 Kwh vuosilämmitystarpeella säästetty energia testissä oli 8300 Kwh Toshiballa.

ILPin voisi tietysti kuvitella olevan täysin erillinen "lämmityslaite" jota ei kannata lisätä LTO/PILP taisteluun, mutta eikös LTO kuitenkin sovi paremmin ILPin kaveriksi? LTO tarvitsee kylmällä aina lisälämmitystä ja ILP tarjoaa sitä. Syksyllä pitäisi myös tulla Toshibalta ILP joka lämmittää käyttövettä (poistuu se PILPin ässä hihasta). Synergiaetuja myös mm viilennyksessä. Noilla hoitaa varmaan suuren osan vuotta lämpimän veden tarvittavan lämmityksen täysin.

Raksu vaikka (tai ihan kuka vaan taitaa) kun lisäisit tuohon laskelmaan tuon LTO (pyöriväkennoinen) ILP (vaikka tuollaisen testin Toshiban) vaihtoehdon niin moni hyppäisi onnesta minun lisäksi. ILP energian käyttö myös käyttöveden lämmitykseen tietysti laskuihin mukaan. Em testistä saa COP arvoihin hyvät pohjat. Tuolta (http://web.quick.cz/karuna/prospekty/productcatalog.pdf) löytyi Toshiban virrankulutukselle lämmityksessä arvo 0.75 kW.

Äkkiä mutu-tuntumalla tuo tuntuu ILP LTO voittamattomalta yhdistelmältäverrattuna pelkkään PILPpiin. Hankkimiskustannuksetkin lienevät samanlaiset. Olenko harhateillä?
ILPin huonoja puolia on varmaan lämmön/viileyden levittäminen koko taloon, jota LTO koneellinen ilmanvaihto kuitenkin helpottaa, sekä ääntä pitävä sisäyksikkö. Bonuksena taas jäähdytys kesäpäiville.

jokerikysymys:
Ihmettelen sitä miten PILP on jo turha vehje -15 asteessa ja ILP vielä toimii tehokkaasti. selvennystä?

Lue lisää

"Syksyllä pitäisi myös tulla Toshibalta ILP joka lämmittää käyttövettä "

Onko tuosta mallista mitään lisätietoa missään? Kuulostaisi meikäläisen tarpeeseen järkevältä, ellei hinta karkaa liian korkeaksi.

Hurrhurr kirjoitti:

Mitä tapahtuu kun tuohon testin 15300kwh taloon josta ilp säästää 8300kwh lisätään pyöriväkennoinen LTO?

eri lämmöntaalottomuodon yhdistely aiheuttaa yleensä sen, että toinen syö toisen kannattavuutta.
Tässä, jos ajatellaan että ILP on jo hankittu, nähdään, että lämmityksen hinta on tippunut 15300->7000 eli 45%:in. Samalla on roottorilla saaatava hyöty tippunut rahallisesti 45%:in.

En löytänyt testisivulta mainintaa ilmanvaihdosta lainkaan, samoin käyttövesi oli jätetty pois maininnalla 5000 kWh. Koska ilmanvaihto joka tapauksessa on laitettava ja jos tulo/poistokojeesta on kysymys, on pelkän lto:n osuus marginaalinen ja kannattaa laittaa monestakin syystä.

Kokeessa oli huomautus siitä, että koerakennuksessa ILP oli avoimessa tilassa, joten lämpö pääsee jakautumaan kaikkiin tiloihin. Normaalisti ei kai näin ole ja joudutaan käyttämään enemmän esim. suoraa sähköä.

Juuso kirjoitti:

"Syksyllä pitäisi myös tulla Toshibalta ILP joka lämmittää käyttövettä "

Onko tuosta mallista mitään lisätietoa missään? Kuulostaisi meikäläisen tarpeeseen järkevältä, ellei hinta karkaa liian korkeaksi.

Lue lisää

Onko tuo se miljoonan kruunun testi mistä puhutaan, joku toinenkin vastaava testi oli jossain mainittu. Muistaakohan kukaan linkkia? Jos siinä olis lisää tietoa.

Hurrhurr kirjoitti:

Mitä tapahtuu kun tuohon testin 15300kwh taloon josta ilp säästää 8300kwh lisätään pyöriväkennoinen LTO?

Siis kyllähän kyseisissä taloissa ilmanvaihto on otettu huomioon mutta niiden sähkönkulutusta ja investointikustannuksia ei ole otettu huomioon.

Jepsisjups kirjoitti:

Onko tuo se miljoonan kruunun testi mistä puhutaan, joku toinenkin vastaava testi oli jossain mainittu. Muistaakohan kukaan linkkia? Jos siinä olis lisää tietoa.

Linkit osiosta www.lampopumput.tk

raksaaja--sh kirjoitti:

"Sitten on vielä PILPit jotka eivät lämmitä vesikiertoa vaan lattiaan laitetaan sähkökaapelit eli investointikustannukset tippuvat ja PILP yhä kannattavampi."

Mutta mihin se PILP sitä vettä pystyy talvella puskemaan jos kuumaa vettä ei käytetä? Ainoastaan tuloilman lämmitykseen? Pätkäkäyntiä? Hyötysuhteen putoamista?

"kannattavuudesta" vois olla monta mieltä...

"PILPin hyötysuhde (COP) on vakio koska sisälämpötila on vakio. "

Eikös COP arvoon vaikuta se minkä lämpöistä vettä tuotetaan? Eli kuumaa käyttövettä tehdessä COP arvo huonompi kuin lämmitysvettä tehtäessä?

Lue lisää

"Mutta mihin se PILP sitä vettä pystyy talvella puskemaan jos kuumaa vettä ei käytetä? Ainoastaan tuloilman lämmitykseen? Pätkäkäyntiä? Hyötysuhteen putoamista?"

Käyttöveteen. Tuloilmaan. Miksi hyötysuhde putoisi jos lähtötilanne sama? Silloin kun käytetään käyttövettä lämmitetään sitä ja silloin kuin ei niin lämmitetään tuloilmaa.

"Eikös COP arvoon vaikuta se minkä lämpöistä vettä tuotetaan? Eli kuumaa käyttövettä tehdessä COP arvo huonompi kuin lämmitysvettä tehtäessä?"

Eihän tuolla ole COP arvon kanssa tekemistä. Ihan sama se on mihin sitä PILPpiä käytetään hyötysuhde ei muutu. Arvollahan kuvataan kuinka paljon energiaa 1kW saadaan se mihin sitä laitetaan on sama.

löytyy kirjoitti:

Linkit osiosta www.lampopumput.tk

Kyllä tuo lto yhdistettynä ilmalämpöpumppuun on yhteyskäytössä selvästi taloudellisempi kuin pelkkä lto tai pilp jotain ääritapauksia lukuunottamatta.

lonelystar kirjoitti:

Olen itse harkinnut pyöriväkennoista LTO vehjettä (80% hyötysuhde?) ILPpiä. Hyvät ILPit toimivat hyvällä hyötysuhteella vielä esim. -15 asteessa (COP 2.3).

http://www.radron.se/upload/tabeller/2004/nr_10/041203_10_varmepumpar.pdf
Lisäksi aioin laittaa patterisähkölämmityksen (halvin), talon koko 121m2. Onko kustannustehokkaampaa säästää ILP rahat?

Tuossa testissä Luleå varmaan paikkana kuvastaisi suomen oloja parhaiten (keskilämpötila 1.3). 15300 Kwh vuosilämmitystarpeella säästetty energia testissä oli 8300 Kwh Toshiballa.

ILPin voisi tietysti kuvitella olevan täysin erillinen "lämmityslaite" jota ei kannata lisätä LTO/PILP taisteluun, mutta eikös LTO kuitenkin sovi paremmin ILPin kaveriksi? LTO tarvitsee kylmällä aina lisälämmitystä ja ILP tarjoaa sitä. Syksyllä pitäisi myös tulla Toshibalta ILP joka lämmittää käyttövettä (poistuu se PILPin ässä hihasta). Synergiaetuja myös mm viilennyksessä. Noilla hoitaa varmaan suuren osan vuotta lämpimän veden tarvittavan lämmityksen täysin.

Raksu vaikka (tai ihan kuka vaan taitaa) kun lisäisit tuohon laskelmaan tuon LTO (pyöriväkennoinen) ILP (vaikka tuollaisen testin Toshiban) vaihtoehdon niin moni hyppäisi onnesta minun lisäksi. ILP energian käyttö myös käyttöveden lämmitykseen tietysti laskuihin mukaan. Em testistä saa COP arvoihin hyvät pohjat. Tuolta (http://web.quick.cz/karuna/prospekty/productcatalog.pdf) löytyi Toshiban virrankulutukselle lämmityksessä arvo 0.75 kW.

Äkkiä mutu-tuntumalla tuo tuntuu ILP LTO voittamattomalta yhdistelmältäverrattuna pelkkään PILPpiin. Hankkimiskustannuksetkin lienevät samanlaiset. Olenko harhateillä?
ILPin huonoja puolia on varmaan lämmön/viileyden levittäminen koko taloon, jota LTO koneellinen ilmanvaihto kuitenkin helpottaa, sekä ääntä pitävä sisäyksikkö. Bonuksena taas jäähdytys kesäpäiville.

jokerikysymys:
Ihmettelen sitä miten PILP on jo turha vehje -15 asteessa ja ILP vielä toimii tehokkaasti. selvennystä?

Lue lisää

tosta pelistä on niin paljon huhuttu. Mistä siitä löytyy tietoa ?