Kone Ilto 400. Katsoin sähkökaaviota ja mikäli oikein ymmärsin niin voiko olla mahdollista että 500 W vastus on koko ajan päällä kun pihalla on 0 tai kylmempi. Tuohan on ihan valtava sähkösyöppö jos noin on? Esim tammikuu jos oletetaan että koko ajan on alle nollan lämpötila niin: 0,5kW*(24h*31päivää)=372kWh. Tuohon päälle vielä osa joulukuusta, helmikuu osa maaliskuusta. Pitääkö paikkansa? Eihän sähköpatterikaan ole koko aikaa päällä.
Ilmanvaihtokoneen
jälkilämmitys
6014895
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
tuloilmatermostaatin asettelu 14...20 asteeseen?
Mutta tarkoitin sitä että tuloilmaa joutuu lämmittämään silti vaikka se olisi säädetty 10 jos pihalla on pakkasta. Eikös se silti sitä lämmitä. Tarkoitan että se 500W vastus on silti koko ajan päällä?
ole päällä kuin juuri sen verran, että riittää nostamaan lämmöntalteenoton jälkeisen ilman lämpötilan siihen arvoon joka termostaatilla on aseteltu.
Jos esim ilmavirta on 50 l/s ja ilman lämpötila lto:n jälkeen 12 C ja asettelu termostaatissa 15 astetta, laite ottaa tehoa (15-12)*0,05*1,2 = 180W
Tämä teho on tietenkin suoraan poissa rakennuksen muusta lämmitystehosta.
ollut aikaisemminkin puhetta ja totta se on jos termostaatti liian isolla niin ei pakkasilla koskaan saavuta sitä lämpötilaa ja on aina päällä, kokemusta on , olen kokeillut ja paljon syö virtaa....
Meillä on talven paukkupakkasilla tuo vallox digit jäätynyt ja pysähtynyt jos huonelämpötilan on säätänyt 20 asteeseen. Jälkilämmitin on välillä lakannut toimimasta ja ilmassa ollut kosteus on jäätynyt koneeseen. Ehkäpä tämän takia joissakin ilmanvaihtokoneissa käytetään jatkuvaa lämmitystä alle 0 asteen lämpötiloissa.
Meillä on Enervent LTR 3.
Ei ole etu, eikä taka lämmittimiä, eikä jäädy. Täysin ongelmatonta käyttöä jo kolmatta vuotta.
Hyötysuhde rulettaa
sähköpatteri sisällä ei ole kokoaikaa päällä, koska kun termostaattiin asetettu lämpötila saavutetaan niin termostaatti katkaisee lämmityksen ja ympäristöön varastoitunut lämpö alkaa sitten hiljaa laskea kunnes laskee lämpötilaan jolloin termostaatti taas laittaa lämmityksen päälle. Ilmanvaihtokoneessa tuota varastoitumista ei tapahdu kun ulkoa tulee kokoajan kylmää ilmaa.
Jos on suorasähkölämmitys ilman yö/kausisähköä niin samahan se missä kohtaa lämmitys tehdään, muuten kyllä kallista lämmittää päiväsähköllä.
Valmistajat mainostavat hyötysuhteeksi 50%, mutta se voi olla tuo vain kun lämmitysvastus ei ole päällä. Olisikohan todellinen hyötysuhde pakkasella n. ± 0% Valmistajan ilmoittamat hyötysuhteet mitattu aina ihanneoloissa, niihin ei kannata uskoa. Mielestäni tuo on melkoinen huijaus
kun asiakkaille mainostetaan kuinka laite ottaa hyvällä hyötysuhteella lämmön talteen ja esitetään vain kuinka se tapahtuu ihanneoloissa. Kun käytännössä talvella sitten kuitenkin joutuu käyttämään kokoajan lisäenergiaa tuohon lämmöntalteenottoon jotta kone ylipäätänsä toimisi
Miten hyötysuhteeseen voi vaikuttaa jälkilämmitys? Tuo n 50% koskee lämmönsiirrintä ja jälkilämmitys on sen jälkeen. Jos laitteeseen ei tarvittaisi lisälämpöä, sen hyötysuhde olisi suuruusluokka 100%. Ei kai sellaista kukaan ole luvannutkaan.
Huijaukseksi nimittelyyn ei oikein tunnu nyt tieto tai ajattelukyky riittävän.
pyöriväkennoiseen ei tarvita välttämättä lisälämpöä se pystyy ottamaan poistoilmasta tarpeeksi. On tietysti jokunen pakkaspäivä jolloin tuloilman lämpötila saattaa laskea epämiellyttävän kylmäksi alle 10 c. Hyötysuhde ei silti ole 100% vaan jotakin yli 70%.
tuossa yllä vain esitettiin lukua 50%.
Rahalla se lämpiää roottorinkin jälkeinen alilämpöinen ilma viimeistään huonetilassa, mutta pääasiahan tuossa oli se, että lämmönsiirtimen hyötysuhde on eri asia kuin ilman jälkilämmitys, vaikka peräkkäin prosessissa ovatkin.
jos tuota lämmitystä käytetään myös estämään koneen jäätymistä niin eikös silloin poistoilman mukana karkaa osa sen tehosta. Kun lasketaan koko laitteen hyötysuhdetta niin se lasketaan laitteen antama teho jaettuna laitteen ottamalla teholla. Lämmitysvastus kuuluu tuohon koneeseen joten mielestäni se pitää ottaa mukaan laskuihin. Sitä miten paljon tuota tehoa karkaa ulos on hankala arvioida. Valmistajilla tuskin on mielenkiintoa sitä ilmoittaa eikä sitä varmaan kukaan ole oikeasti tutkinutkaan. Näyttäisi siltä että pyöriväkennoisen hyötysuhde voi olla lähellä sitä mitä ilmoitetaan mutta levysiirtimen hyösuhde on jonkinlainen kysymysmerkki. Pyöriväkennoisen alilämpöinen ilma lämpiää kyllä rahalla sekin mutta paljon pienemmällä jos lämpö tuotettu yösähköllä.
jos vastusta käytetään estämään laitteen jäätyminen, mutta onko jossain vielä niin hölmö systeemi? Järkevästi sijoitettunahan lisälämpöä tuodaan lto:n jälkeen, ei ennen.
Ne 50%:t ovat lämmönsiirtimen lämpötilahyötysuhteita, ei kojeen eli levysiirtimen hyötysuhde on varmasti tiedossa, mutta sellaisen kokonaisuuden, jossa ilmaa esilämmitetään huurtumisen estämiseksi, lämpötilahyötysuhdetta ei ole järkevää edes esittää, vaan energiansäästöä on tarkasteltava vuositasolla.
Hyötysuhde antama teho/ottama teho ei istu ilmanvaihtokojeeseen.
kyllä hyötysuhteen laskenta pitää tehdä fysiikan lakien mukaan samalla tavalla kaikille laitteille. Jos jäätymistä ei estetä vastuksella niin miten se on hoidettu? Pätkitäänkö tuloilmaa? Jos näin tehdään
niin hyötysuhde laskee kyllä silloinkin kun laite muuttuu huippuimuriksi. Eräs valmistaja muuten ilmoittaa noiden levysiirtimien hyötysuhteeksi parhaimmillaan jopa 70%, mitenköhän sekin laskettu
?
sotkea asioita enempää. Kuten jo aikaisemmin totesin, levylämmönsiirtimen kuten esim roottorin lämpötilahyötysuhteet on tarkasti tiedossa. Se energia mikä menee sulatukseen on eri asia samoin kuin se energia, mikä menee ilman siirtämiseen. Jostain syystä roottorin pyörittämiseen menevää energiaakaan ei huomioida hyötysuhteissa mitenkään. Jälkimmäinenhän on riipuvainen aivan muista asioista kuten kojeen muusta mitoituksesta tarkoittaen lähinnä suodatinpainhäviöitä ja toisaalta laitoksesta eli kanaviston painehäviöistä. Miten nyt näihin käytettyä tehoa pitää ottaa huomioon, eihän se ole laitteen vika jos laitos on tehty päin seiniä?!
Hyötysuhdelaskenta ei siis käy semmoisenaan siksi, että eihän se mitään kuvaa jos levysiirrinkojeessa saadaa lämmitystehoa 1 kW ja puhallinenergiaa kuluu 200W. Onko hyötysuhde nyt 500%?
Eli näissä katsotaan lämpötila/ilmavirta-asioita ja lämpötilahyötysuhteita.
(Itse olen ehdottomasti roottorin kannalla ja olisin valmis kieltämään levysiirtiemien käytön kokonaan, ellei sulatusta hoideta kunnolla, ilmavirran pysäyttely ja pienentäminen ovat aivan naurettavia keinoja asian hoitamiseksi)
Olisi mielenkiintoista jos joku oikeasti mittaisi ja tutkisi tuon hyötysuhteen. Kyllä kai tuo todellinen hyötysuhteen mittaus onnistuisi jos pystyttäisiin mittaamaan se lämpöenergia joka saadaan talteen ja joka poistuu pihalle. Lisättäisiin tuohon sitten vastuksen ja sulatuksen vaatimat enegiat niin voitaisiin laskea sille oikea hyötysuhde. Kuluttajana en ole kiinnostunut laitteen yksittäisten osien hyötysuhteesta vaan nimenomaan mitä laite kokonaisuudessaan merkitsee energiankulutuksessa. Toivottovasti joku puolueeton taho ottaa näitä laitteita testiin ja tutkii minkälainen niiden oikea energiataloudellisuus on. Vertailu olisi varmasti mielenkiintoinen jos mukana olisi PILP, ILP, levy-LTO ja pyörivä-LTO.
Joku oli tehnyt vertailuja aiemmissa keskusteluissa.
En vaan sitä enää löydä.
ovat tässä kohta sekaisin. esim pilpin vertailu levy-tai roottorikojeen kanssa on tyyliä kuin vertailisi henkilöautoa pakettiautoon.
Saati sitten jos aletaan lisätä jäähdytysominaisuuden omaavia laitteita.
Testi sinänsä varmastikin on helppo suorittaa, mutta kuka on se viisas, joka määrittelee olosuhteet, jossa kojeita testataan. Eri olosuhteissa kojeiden edullisuus saattaa vaihdella, ajatellaan esim aikaisemmin mainittua Liperin tapausta, jossa kahdella kostuttimella pidettiin kosteutta yllä. Monet ltolaitteet jäätyvät umpeen, koska sellaiseen niitä ei ole suunniteltu.
Pitää muistaa, että hyötysuhteita tärkeämpää on alhainen enrgiankulutus. Siihen vaikuttaa koko laitoksen suunnittelu ja oikean kojekoon valinta. Taloudellisesti edullisin kojekokohan ei aina ole hyötysuhteiltaan paras.
Ei ole sekaisin, juuri tuollaisen testin perusteella
tietäisi minkä hyödyn saa maksamalla enemmän jostakin laitteesta. Osaisi valita juuri taloudellisesti edullisimman vaihtoehdon itselleen. Olosuhteina voisi simuloida talvikuukausien keskilämpötiloja muutamalla eri ilmankosteudella, kun nuo olosuhteet kaikille samat näkyvät erot kyllä testissä.
oleva ongelma ei näköjään tunnu aukeavan.
Koetetaan kerran vielä: PILP pelkästään poistoilmasta lämpöä talteenottavana laitteena ei sisällä tuloilman käsittelyä lainkaan. Miten verrataan tasoeroja? Puhumattakaan laitteista joissa on jäähdytys.
Halvin vaihtoehto on, että jättää kaikki koneet pois, jos sisäilman olosuhteilla ei ole mitään väliä.
Säästää vielä asennuksessakin ...
Laitteiden tarkoituksesta:
Tulo-poistokojeen tarkoitus on ainoastaan tuoda puhdasta ja poistaa likaista/kosteata ilmaa.
Taloudellisista syistä siihen on lisätty jonkintyyppinen lto-siirrin.
Pilpin tarkoitus on vain niputta seteleitä ja sen taloudellisuutta pitää verrata huippariin, ei tulo/poisto/ltokojeeseen. Seurauksena ulkoilmaventtiilit huurteisina sienillä.
Jos on ilp jossa on jäähdytys, on taas aivan eri tason laitteesta kyse. Sen lämmöntalteenottoarvoja ei voi verrrata muihin, koska mitoitukseen on vaikuttanut jäähdytyspuolen huomioonotto.
Mitenkähän näissä on hoidettu tuloilma?
http://www.haato.fi/fi/produkter/fvp/F410a.htm
http://www.nilansuomi.com/fi/products/1/2/
http://www.ivtlampopumput.fi/pdf/790TF_FI2.pdf
Pitäisköhän päivittää laitetietämystä?
Talteenottoenergiamäärien laskeminen:
Lähde: Julkaisu 122 Ympäristöministeriön moniste:
Laskettu 150 ha-rakennukseen, jonka tilavuus on 385m3
Ilmanvaihdon määrä 0,5 kertaa tunnissa= 193 m3/h =0,0535 m3/s
Lämmityskaudeksi otaksun +12 C alle menevät päivät.
Pyöriväkennoinen 80% tuloilmanhyötysuhteella, (122 antaa arvoksi 60-80%)
Ulosvirtaava energia ilman LTO:ta: 0,0535 m3/s*1,2kg/m3*1006 j/kgK*5505 Kd=8.533kWh.
Vuotoilmassa käytetään keskimääräistä vuotolukua, joka on 0,85.
Poistoilmanhyötysuhde on tällöin jossain 68 ja 74 % välissä, josta saadaan talteenotetun energian määräksi 5800kWh…6300kWh.
Pilpin talteenottama energian määrä: (Lasketaan pilpin vuotuinen käyntituntimäärä ja se kerrotaan hyödyllä)
Pilp (Nibe fighter 410 P) kompuran nimellisteho on 550 W jolloin 2,8:n (RET) hyötysuhteella tuotto on 0,99 kWh.
Pilp tuottaa kesässä (ulkolämpötila yli 12 C) n. 710kWh:n hyödyn lämpimään käyttöveteen.
(Oletetaan käyttöveden vuotuiseksi kokonaistarpeeksi 4000kWh, eli 11 kWh/päivä jolla pilpillä (k=2,8) tehdään 7,1kWh/päivä. Päivien määrä on n. 101.)
Pilp käy kokoajan kun ulkolämpötila laskee alle 3…4 C, sellaisia päiviä on em. julkaisun mukaan keskimäärin 180, eli 180d*0,99*24h/d= 4280 kWh n näiden aikojen väliin jää 84 päivää (+12...+3,5) jolloin hyöty on 7,1kWh…23,8 kWh.
Eli suunnilleen (23,8 kWh+7,1kWh)/2/d*84d=1300kWh.
Yht. 4280 kWh+1300kWh+710kWh= n. 6300 kWh.
Huomioitavaa on, että vähemmän energiatehokkaalla rakennuksella Pilp on jonkun verran tässä laskettua parempi.
Myös nuo Ret- hyötysuhteet taitavat olla yleensäkin vähän varovaisia.
Eli ei ole mainittavia eroja ei normaalina Etelä-Suomen talvena, jos ilmastoinnin määrää pienennetään kylmällä, pilpillä on etu kiinteän tehon luonteensa vuoksi. Taloudellinen merkitys jäi tässä teoreettisessa tarkastelussa pieneksi (6300-6050)kWh/a*,072 €/kWh=18 euroa vuodessa.
Ilmanvaihtolaitteena pyöriväkennoinen on kehittyneempi ja talouspuolen ero muuttuu suoraan tilavuuden suhteessa isommilla taloilla.
Kummatkin ovat ihan hyviä pelejä, en tiedä nyt kumman itse tällä hetkellä valitsisin.
Lisäksi pilp on ”naimisissa” vesikiertoisen lämmityssysteemin kanssa.
Pyörivä on yksinkertaisempi, pilpillä ja maapiirin lämmönvaihtimella tuloilman lämmityksellä/jäähdytyksellä olisi puolensa.
Verrokkina moniste 122:ssa laskettu levylämmönsiirtimen (63% tiiviissä talossa) vuosihyötysuhde on 56%.
=>0,56*8.533kWh=4.780kWh, euroissa eroa pilppiin tulee jo 110 € vuodessa
jos sellaiseen tuntuu olevan tarvetta, siittä vaan.
Lämpöpumppuratkaisuissa lämpöä tungetaan moniin kohteisiin, kaikille on yhteistä se, että tarkoitus on vain tehdä rahaa. Siksi niiden osalta taloudellisuus on ykkösasia. Paitsi niiden lämpökertoimet, vaikuttaa taloudellisuuteen oleellisesti käyttöaika ja se, että voidaanko saatavilla olevaa energiaa hyödyntää. Siten niiden testitulosten perusteella arvioiminen oman kulutuksen tai säästön määrään ei helpolla onnistu.
Tulo/poistokojeellahan tehtävänäoli vaihtaa ilmaa.
kesälomaa mökillä, menee pilppi kannattamattomaksi kun seisoo tyhjän panttina
Miksi käytetään sisäilman ja ulkoilman välistä lämmöntarvelukua eikä LTO:n jälkeistä tuloilman ja ulkoilman lämmöntarvelukua? Ja miksi PILPistä ei oteta mukaan kompuran käyttämää energiaa sillä myös sehän siirtyy lämmöksi?
”Miksi käytetään sisäilman ja ulkoilman välistä lämmöntarvelukua eikä LTO:n jälkeistä tuloilman ja ulkoilman lämmöntarvelukua?”
Käytetyn sisäilman poiston lämmöntalteenottomäärien laskennasta on kyse, eikös se ollut se tehtävän anto?
LTO:n läpi tulevan tuloilman määrä on muuten pienempi kuin poistoilman. Normaali ilmanvaihto on alipaineinen, siitä johtuu tuo määrien ero. (Ja myös poistoilman- ja tuloilmanhyötysuhteen ero)
Osa sisäilmasta tulee ohi LTO:n ja sehän tulee silloin tietenkin ”raakana”.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=49872&lan=FI
”Ja miksi PILPistä ei oteta mukaan kompuran käyttämää energiaa sillä myös sehän siirtyy lämmöksi?”
Vertaus ääripäästä: Samaan tulokseen päästäisiin myös sähkövastuksella ilman LTO:ta. Silloin sähköä kuluu tietyssä tilanteessa vastaavasti 1540 W ja hyötysuhde on 1,0 ja tuloilmaan siirtyy 1540 W lämpöä, hyöty pilppiin ja LTO:hon verrattuna on 0kWh.
Pilpillä ostosähköä kuluu 550 W ja hyötysuhde on 2,8 ja talteenottoon siirtyy 1540 W, hyöty on 990 W.
150 m2 talossa normi-ilmanvaihtotilanteessa n. -1 C ulkolämpötilassa siirtyy poistoilmasta tuloilmaan myös 990 W teho, 0W ostosähköpanoksella.
Hyötysuhteella lasketaan 550W*2,8=1540 W. ”Ilmaisteho” ja ero sähkövastuksista pilpin hyväksi on=(2,8-1,0)*550W=990W.
Pitäisi vielä ottaa puhaltimien yms. sähköt huomioon, mutta niiden erot lienevät kokolailla pieniä.
Eli pilppi ja tuo toinen LTO ovat samoissa, mutta sähkövastukset eivät. Siis aidon vertailun vuoksi tuo laitteeseen tuotu teho on laskettava pois vaikka se siirtyykin lämmitykseen. Como?
kulutusta tuo vaatii?
Kulutus suunnilleen 4000 kWh vuodessa.
Kuopion Energian laskuri antaa 3700 kWh ja Ret 4300 kWh 4:lle henkilölle.
74% poistoilmalle esimerkissäsi?
"Vuotoilmassa käytetään keskimääräistä vuotolukua, joka on 0,85.
Poistoilmanhyötysuhde on tällöin jossain 68 ja 74 % välissä, josta saadaan talteenotetun energian määräksi 5800kWh…6300kWh."
Eikös se poistoilman lämpötilahyötysuhde ole 68% - tasan. Kyselee Mikko.
tähän väliin, että lähtöarvona on ollut 75-80%. Vuotokertoimella 0,85 tulee poiston hyötysuhteiksi
etaP = 2*0,85/(1+0,85)*75 = 68% (68,9%)
etaP = 2*0,85/(1+0,85)*80 = 74%
Enkä oikein ole vieläkään.
Joku viisaampi voisi ottaa kantaa, ongelma on:
Jos osa sisään tulevasta ilmasta tulee muualta kuin LTO:sta, niin poistoilmahan sitä ei lämmitä eikä sillä ole vaikutusta poistoilmanhyötysuhteeseen.
Mutta miten sitten kun poistoilman virtaus on suurempi kuin tuloilmavirtaus, lämpiääkö tuloilma korkeampaan lämpötilaan suuremman poistoilman massavirran vuoksi? Mielestäni kyllä. Paljonko? Enpä tiedä.
"Jos osa sisään tulevasta ilmasta tulee muualta kuin LTO:sta, niin poistoilmahan sitä ei lämmitä eikä sillä ole vaikutusta poistoilmanhyötysuhteeseen.
Mutta miten sitten kun poistoilman virtaus on suurempi kuin tuloilmavirtaus,"
Jos talo imetään alipaineiseksi niin voiko olla että se "lisä" tulee siitä ilman harventumisesta talossa? Eli vuotojen kautta ei tarvitse tulla mitään?
" lämpiääkö tuloilma korkeampaan lämpötilaan suuremman poistoilman massavirran vuoksi? Mielestäni kyllä."
Vuan jos se ilma on ohentunutta kun se on matalammassa paineessa niin massavirta ei olekaan suurempi?
Mutta jos ajattelis että se ilma poistuu ikäänkuin venytettynä pihalle, niin se ikäänkuin viipyy pidemmän aikaa LTO:ssa?
(joo, semmosia teorioita nakkelen joiden takana en etes itte tohi seistä, mutta heitinpäs kuitenkin)
ilmavirroilla 80%:n hyötysuhde muuttuu kun tulo/poisto =0,85
etaT = 2*1,00/(1+0,85)*80 = 86,5% :ksi,
Oikein hyvällä hyötysuhteella ja pienellä tulo/poisto suhteella tuo antaa järjettömiä lukuja.
Esim. 2*1/(1+0,65)*85=103 %
Eli totuus lienee jostain sieltä väliltä.
Eihän tuloilman lämpötila voi LTO:n jälkeen voi olla korkeampi sisäilman lämpötila?
Kaava istuu hyvin alempiin hyötysuhteisiin, pienehköihin massavirtaeroihin ja kuivaan lämmönsiirtoon. Kun toista massavirtaa aletaan pienentämään tapahtuu siirtimessä myös lämmönsiirtymisen heikkenemistä, jota tietenkään tuollainen yksinkertaistus ei ota huomioon.
esim 75% hyötysuhde tasavirroilla ja alueella tasavirroista -> 100/70% tai 70/100% virhe n 1%-yksikkö.
Siis aivan riittävän tarkka esim jälkilämmitystarpeen tai energian määrittämiseen.
Muistettava on, että mahdollinen poistoilman kosteuden kondensoituminen muuttaa tilannetta tuloilman lämpötilahyötysuhdetta nostavasti ja sulattaminen väinpastoin.
"Kun toista massavirtaa aletaan pienentämään tapahtuu siirtimessä myös lämmönsiirtymisen heikkenemistä, jota tietenkään tuollainen yksinkertaistus ei ota huomioon."
pitää olla
"Kun toista massavirtaa aletaan pienentämään tapahtuu siirtimessä myös lämmönsiirtymisen heikkenemistä tai paranemista, jota tietenkään tuollainen yksinkertaistus ei ota huomioon."
Pyöriväkennoisessa ei välttämättä tarvita lämmitintä. Mikäli sellainen valinnaisena otetaan, se on asennettu lämmönsiirtimen jälkeen. eli se lämmittää lämmönsiirtimen lämmittämää ilmaa, eikä vaikuta hyötysuhteeseen, koska se ilma lämmitettäisiin joka tapauksessa asunnon sisällä.
Pyöriväkennoisen hyötysuhteeseen ei lämpötilalla ole ratkaisevaa merkitystä. Enerventissä hyötysuhde mainostetaan olevan jopa 85%. Tämä ei paljon muutu eri lämpötiloissa. puhutaan joistakin prosenteista.
Levylämmönsiirtimen hyötysuhde jää vuositasolla 30% juuri näiden jäätymisongelmien vuoksi, vaikka parhaat pääsisivät optimiolosuhteissa jopa 60% hyötysuhteisiin.
"Levylämmönsiirtimen hyötysuhde jää vuositasolla 30% juuri näiden jäätymisongelmien vuoksi, vaikka parhaat pääsisivät optimiolosuhteissa jopa 60% hyötysuhteisiin."
Tulikohan nyt vähän liioiteltua?
Tää oli hieno teoria. Eli jos imetään taloon kunnon alipaine, jonka seurauksena ilma ohenee niin vesikin kiehuu alhaisemmassa lämpötilassa. Tällöin saadaan merkittäviä säästöjä energiakustannuksissa kun perunat keitään 80 asteisessa vedessä.
Jaksaakohan kiivetä rappusia toiseen kerrokseen ilman lisähappea.
Hauskaa tää ilmastoinnin suunnittelu
Voihan se vesi kiehua, mutta perunat ei kypsy...
Ei siis ollut tästäkään ideasta säästöjä revittävissä. Tai sit pitää syödä kovia perunoita.
t. uuno
En vain löytänyt vaikka hain.
Olisiko ollut lämmitys-palstalla?
Miten sisääntulevan ilman esälämmitys maakierrolla (ts. samaa nestettä patterin sisällä kuin kiertää maalämpöpumpussa)?
Samalla tavalla saisi halvan jäähdytyksen kesällä?
JOssain oli joskus juttua mutten löydä enää mistään?
Itsekkin olen kiinostunut tuosta vaihtoehdosta. Tosin itsellä ei ole maalämpö, vaan puukeskuslämitys. Mutta jäähdytyksen takia tuo olisi kiinostava. Olen ymmärtänyt että putke ei tarvitsisi pistää niin paljoa maaha kuin oikeassa maalämmössä. Minkälainen laiteisto tuohon tarvitaa ja kuinka pitkä kiepin pitää olla. Soitelin tuosta asiasta Sunairiin. Sielä ei oltu tosin asiasta kovin tietoisia.
Jälkilämmitys.LTO-kone toimii niin, että sen poistoilma lämmittää tuloilman lämmönvaihtimessa.
Normaalin omakotitalon LTO-koneessa tämän toiminnan hyötysuhde on n. 50%. Karkeasti ottaen kun ulkona on 25 oC pakkanen ja poistoilman lämpötila on 20oC ja tulo-ja poistoilmamäärät ovat yhtäsuuret poistoilma lämmittää tuloilman noin -3 oC. Kun tämä ilmamäärä lämmitetään huoneilman lämpötilaan, tarvitaan lämpöä. Aina.
Se voi olla LTO-koneen esilämmittimestä saatua tai huoneen lämmityslaitteista saatua, mutta sitä tarvitaan. Aina. Muuten huone jäähtyy.
Kun lämpötilaa osoittavassa merkinnässä on - se tarkoittaa, että siinä lämpötilassa vesi jäätyy.
Siksi on järkevää lämmittää LTO-koneen jälkeinen ilma koneessa, jolloin jäätymistä ei tapahdu.
Turvallisimmin se tapahtuu sähköllä.
Jos lämmön talteenottoa varten on ns. ristiin virtauskenno, josta käytetään näemmä nimitystä levylämmönsiirrin, niin silloin pitää estää poistoilman jäähtyminen alle nollan. Muuten poistoilmassa oleva kosteus jäätyy kennoon ja ukkiin sen. Silloin tuloilman lämpötilaa pitää kovilla pakkasilla nostaa sen verran, että se ei jäähdytä tuloilmaa alle nollan. Näppärästi se käy sähköllä.
Itse aikoinaan valitsin kahden vaihtoehdon väliltä ristiinvirtauskennon siksi, että se ei palauta kosteutta takaisin sisäilmaan. Ajatus kosteudesta tuloiömaputkistossa ei innostanut. Tein valintani tietäen, että ns. rekuperatiivinen systeemi, jota myös pyöriväkennoinen edustaa, on hyötysuhteeltaan parempi. Valinta aikoina ei tosin pyöriväkennoisia ollut, vaan vaihtoehtoinen järjestelmä oli toisenlainen.
Itse olen ollut tyytyväinen Rexoventin toimintaan, vaikka huolto ullakolla ei aina herkkua olekaan.
on rekuperatiivinen, roottori on regeneratiivinen.
Esilämmitys sähköllä on toiminnallisesti varmin, mutta energiataloudellisesti huonoin.
Kosteudesta tuloilmassa tuskin voi olla harmia, kun talvisaikaan ilma menee muutenkin liian kuivaksi. Kuivempaa se edelleen on kuin sisäilma.
Meille tärkein kriteeri ilmanvaihtokoneen valinnassa oli nimenomaan kyky palauttaa kosteutta takaisin tuloilmaan. Asuttiin aiemmin asunnossa jossa oli tavallinen levylämmönsiirrin, niin talvisin oli tosi
epämiellyttävää kun ilmankosteus oli talvisin n20% ja jopa alle, hengitys alkoi vinkumaan ja iho kuivui. Harkinnassa oli uuteen taloon erillisen ilmankostuttimen laitto ilmanvaihtoon mutta pyöriväkennoinen on osoittautunut hyvin toimivaksi ratkaisuksi, ilmankosteus pysyy talvella n,35-50% välillä. Bonuksena on tullut laitteen hyvä hyötysuhde.
Siis päässä oli pari kaljaa liikaa ja termit hieman sekosivat.
Ja jostain syystä meillä kosteutta riittää hyvin talvellakin.
Ja kuten sanoin, silloin pari vuosikymmentä sitten, ei pieniä kompakteja pyöriviä ollut. Vaihtoehtona oli laite, jossa läppä ohjaa ilman toisen kennon kautta ulos ja toisen kautta sisään ja suuntaa vaihdetaan n. kerran minuutissa. Tulo ja poistoaukko olisivat olleet seinällä vierekäin vajaan metrin välein.
Olen itse harkinnut pyöriväkennoista LTO vehjettä (80% hyötysuhde?) + ILPpiä. Hyvät ILPit toimivat hyvällä hyötysuhteella vielä esim. -15 asteessa (COP 2.3).
http://www.radron.se/upload/tabeller/2004/nr_10/041203_10_varmepumpar.pdf
Lisäksi aioin laittaa patterisähkölämmityksen (halvin), talon koko 121m2. Onko kustannustehokkaampaa säästää ILP rahat?
Tuossa testissä Luleå varmaan paikkana kuvastaisi suomen oloja parhaiten (keskilämpötila +1.3). 15300 Kwh vuosilämmitystarpeella säästetty energia testissä oli 8300 Kwh Toshiballa.
ILPin voisi tietysti kuvitella olevan täysin erillinen "lämmityslaite" jota ei kannata lisätä LTO/PILP taisteluun, mutta eikös LTO kuitenkin sovi paremmin ILPin kaveriksi? LTO tarvitsee kylmällä aina lisälämmitystä ja ILP tarjoaa sitä. Syksyllä pitäisi myös tulla Toshibalta ILP joka lämmittää käyttövettä (poistuu se PILPin ässä hihasta). Synergiaetuja myös mm viilennyksessä. Noilla hoitaa varmaan suuren osan vuotta lämpimän veden + tarvittavan lämmityksen täysin.
Raksu vaikka (tai ihan kuka vaan taitaa) kun lisäisit tuohon laskelmaan tuon LTO (pyöriväkennoinen) + ILP (vaikka tuollaisen testin Toshiban) vaihtoehdon niin moni hyppäisi onnesta minun lisäksi. ILP energian käyttö myös käyttöveden lämmitykseen tietysti laskuihin mukaan. Em testistä saa COP arvoihin hyvät pohjat. Tuolta (http://web.quick.cz/karuna/prospekty/productcatalog.pdf) löytyi Toshiban virrankulutukselle lämmityksessä arvo 0.75 kW.
Äkkiä mutu-tuntumalla tuo tuntuu ILP+LTO voittamattomalta yhdistelmältäverrattuna pelkkään PILPpiin. Hankkimiskustannuksetkin lienevät samanlaiset. Olenko harhateillä?
ILPin huonoja puolia on varmaan lämmön/viileyden levittäminen koko taloon, jota LTO + koneellinen ilmanvaihto kuitenkin helpottaa, sekä ääntä pitävä sisäyksikkö. Bonuksena taas jäähdytys kesäpäiville.
jokerikysymys:
Ihmettelen sitä miten PILP on jo turha vehje -15 asteessa ja ILP vielä toimii tehokkaasti. selvennystä?
"Äkkiä mutu-tuntumalla tuo tuntuu ILP LTO voittamattomalta yhdistelmältäverrattuna pelkkään PILPpiin. Hankkimiskustannuksetkin lienevät samanlaiset. Olenko harhateillä?"
Niin miten sen ottaa. www.motiva.fi ... Lämmitystapavertailustakin voi jotain tietenkin pähkäillä. Eli jos vertaa PILPpiä lattiavesikierrolla sähkö ILP lämmitykseen ero sähkö ILPin hyväksi 30v 6000€ joskin jos lisätään LTOn kustannukset ero kääntyy jo PILPin hyväksi. Sitten on vielä PILPit jotka eivät lämmitä vesikiertoa vaan lattiaan laitetaan sähkökaapelit eli investointikustannukset tippuvat ja PILP yhä kannattavampi.
Vastaus lisäkysymykseen: PILPin toiminta ei perustu ulkolämpötilaan vaan sisälämpötilaan (ja kosteuteen) tällöin PILPin hyötysuhde (COP) on vakio koska sisälämpötila on vakio.
ELi erona mitä kylmempää ulkona sitä vähemmän energiaa ILP siirtää ja toisaalta mitä kylmempää ulkona sitä enemmän energiaa PILP tarvitsee tuloilman lämmittämiseen.
Mitä tapahtuu kun tuohon testin 15300kwh taloon josta ilp säästää 8300kwh lisätään pyöriväkennoinen LTO?
"Sitten on vielä PILPit jotka eivät lämmitä vesikiertoa vaan lattiaan laitetaan sähkökaapelit eli investointikustannukset tippuvat ja PILP yhä kannattavampi."
Mutta mihin se PILP sitä vettä pystyy talvella puskemaan jos kuumaa vettä ei käytetä? Ainoastaan tuloilman lämmitykseen? Pätkäkäyntiä? Hyötysuhteen putoamista?
"kannattavuudesta" vois olla monta mieltä...
"PILPin hyötysuhde (COP) on vakio koska sisälämpötila on vakio. "
Eikös COP arvoon vaikuta se minkä lämpöistä vettä tuotetaan? Eli kuumaa käyttövettä tehdessä COP arvo huonompi kuin lämmitysvettä tehtäessä?
"Syksyllä pitäisi myös tulla Toshibalta ILP joka lämmittää käyttövettä "
Onko tuosta mallista mitään lisätietoa missään? Kuulostaisi meikäläisen tarpeeseen järkevältä, ellei hinta karkaa liian korkeaksi.
eri lämmöntaalottomuodon yhdistely aiheuttaa yleensä sen, että toinen syö toisen kannattavuutta.
Tässä, jos ajatellaan että ILP on jo hankittu, nähdään, että lämmityksen hinta on tippunut 15300->7000 eli 45%:in. Samalla on roottorilla saaatava hyöty tippunut rahallisesti 45%:in.
En löytänyt testisivulta mainintaa ilmanvaihdosta lainkaan, samoin käyttövesi oli jätetty pois maininnalla 5000 kWh. Koska ilmanvaihto joka tapauksessa on laitettava ja jos tulo/poistokojeesta on kysymys, on pelkän lto:n osuus marginaalinen ja kannattaa laittaa monestakin syystä.
Kokeessa oli huomautus siitä, että koerakennuksessa ILP oli avoimessa tilassa, joten lämpö pääsee jakautumaan kaikkiin tiloihin. Normaalisti ei kai näin ole ja joudutaan käyttämään enemmän esim. suoraa sähköä.
Onko tuo se miljoonan kruunun testi mistä puhutaan, joku toinenkin vastaava testi oli jossain mainittu. Muistaakohan kukaan linkkia? Jos siinä olis lisää tietoa.
Siis kyllähän kyseisissä taloissa ilmanvaihto on otettu huomioon mutta niiden sähkönkulutusta ja investointikustannuksia ei ole otettu huomioon.
Linkit osiosta www.lampopumput.tk
"Mutta mihin se PILP sitä vettä pystyy talvella puskemaan jos kuumaa vettä ei käytetä? Ainoastaan tuloilman lämmitykseen? Pätkäkäyntiä? Hyötysuhteen putoamista?"
Käyttöveteen. Tuloilmaan. Miksi hyötysuhde putoisi jos lähtötilanne sama? Silloin kun käytetään käyttövettä lämmitetään sitä ja silloin kuin ei niin lämmitetään tuloilmaa.
"Eikös COP arvoon vaikuta se minkä lämpöistä vettä tuotetaan? Eli kuumaa käyttövettä tehdessä COP arvo huonompi kuin lämmitysvettä tehtäessä?"
Eihän tuolla ole COP arvon kanssa tekemistä. Ihan sama se on mihin sitä PILPpiä käytetään hyötysuhde ei muutu. Arvollahan kuvataan kuinka paljon energiaa 1kW saadaan se mihin sitä laitetaan on sama.
Kyllä tuo lto yhdistettynä ilmalämpöpumppuun on yhteyskäytössä selvästi taloudellisempi kuin pelkkä lto tai pilp jotain ääritapauksia lukuunottamatta.
tosta pelistä on niin paljon huhuttu. Mistä siitä löytyy tietoa ?