Kun olen itkenyt seksuaalista kokemattomuuttani täällä suomikaksnelosessa, niin minulle on varmaankin kolme kertaa ehdotettu huorissa käymistä.
"Seksi ei ole mikään elämää suurempi asia, mutta jos sitä ei saa ollenkaan, siitä tulee elämää suurempi ongelma." -Tuntematon
Ainakaan toistaiseksi en todellakaan näe tarpeellisena tällaista "poisto-operaatiota"; sanotaan, että se lisäisi itsevarmuutta mutta sitä minulla on mielestäni ihan tarpeeksi. Toisena vaihtoehtona olisi asettaa rima niin alas, että varmasti irtoaisi; en näe mitä tarkoitusta tällainen palvelisi, poikuuden menetys itsessään tuskin riittäisi tekemään minusta "hyvää".
Olen ulkoisesti ihan miehekäs, ainoana ulkonäöllisenä "heikkoutena" silmälasit. Olen tietoinen, että "tuolla toisaalla" käydään keskustelua rilleistä baarissa; itse en aio ostaa piilolinssejä vain tätä tarkoitusta varten ja olen niin likinäköinen että ilman pleksejä olisin liikkeellä aivan käsikopelomeiningillä..
Syyni edelleenkin-voimassaolevaan poikuuteeni on sosiaalinen; olen liikkunut "huonoissa porukoissa"(kaverini ovat nörttejä). Ennen tätä vuotta en ole suhtautunut "ongelmaani" erityisen vakavasti(stressiä on ollut muutenkin ihan tarpeeksi).
Näen tämän kuitenkin mielenkiintoisana keskustelunaiheena. Miten on miehet(ja miksei naisetkin), vaikuttiko neitsyyden menettäminen jotenkin ratkaisevasti psyykeenne?
"Seksi ei ole mikään elämää suurempi asia, mutta jos sitä ei saa ollenkaan, siitä tulee elämää suurempi ongelma." -Tuntematon
Ainakaan toistaiseksi en todellakaan näe tarpeellisena tällaista "poisto-operaatiota"; sanotaan, että se lisäisi itsevarmuutta mutta sitä minulla on mielestäni ihan tarpeeksi. Toisena vaihtoehtona olisi asettaa rima niin alas, että varmasti irtoaisi; en näe mitä tarkoitusta tällainen palvelisi, poikuuden menetys itsessään tuskin riittäisi tekemään minusta "hyvää".
Olen ulkoisesti ihan miehekäs, ainoana ulkonäöllisenä "heikkoutena" silmälasit. Olen tietoinen, että "tuolla toisaalla" käydään keskustelua rilleistä baarissa; itse en aio ostaa piilolinssejä vain tätä tarkoitusta varten ja olen niin likinäköinen että ilman pleksejä olisin liikkeellä aivan käsikopelomeiningillä..
Syyni edelleenkin-voimassaolevaan poikuuteeni on sosiaalinen; olen liikkunut "huonoissa porukoissa"(kaverini ovat nörttejä). Ennen tätä vuotta en ole suhtautunut "ongelmaani" erityisen vakavasti(stressiä on ollut muutenkin ihan tarpeeksi).
Näen tämän kuitenkin mielenkiintoisana keskustelunaiheena. Miten on miehet(ja miksei naisetkin), vaikuttiko neitsyyden menettäminen jotenkin ratkaisevasti psyykeenne?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Täh? Mulle ainakin miehessä on plussaa jos sillä on silmälasit, jos on ulkonäkö muuten kiinnostava. En tarkota mitään hollywood-lookkia.
Neitsyyden menettäminene vaikutti niin, että elämässä aukesi uusi ihana juttu - seksi. Onnea matkaan!
ei vaikuttanut kovin mukavalta kokemukselta, mutta olin niin vapautunut, koska vihdoin tiesin mistä on kyse :) Maailma ei valaistunut enkä nähnyt uusia värejä, mutta ainakin olin tooosi kokenut..Seksielämä sinällään on nykyisin kivaa ja aktiivista, mutta voisin olla ilmankin, turhaan siitä niin vouhotetaan.
"mutta voisin olla ilmankin, turhaan siitä niin vouhotetaan."
Noin luulin minäkin mutta kokeile olla vuosi ilman niin saattaa mieli muutta...
ei se silmälaseista oo kiinni. mä laitan usein silmälasit baariin mennessäni. ei se musta ole vaikeuttanut naisen iskemistä, päinvastoin.
on ehkä enemmän kiinni siitä kokonaisuudesta. panosta pukeutumiseen ja muutenkin ulkoiseen olemukseen. uskon nimittäin vahvasti siihen, että paljon on kiinni siitä "pinnallisesta" ensi-vaikutelmasta. tyylikäs ulkokuori helpottaa ainakin sen ensimmäisen kontaktin saamista.
ja muista itsevarmuus ja pilke silmäkulmassa.
en mä tiedä. meidän jengissä oli niin, että kilpailtiin vaan, kuka saa ensin...
mun ensimmäinen kerta oli festareilla jossain pusikoissa. kaatokännissä, joten sain kyrvän hädin tuskin seisomaan. onneksi olin kokeneen tytön käsissä ja se kokemus antoi lisämakua. :)
olin 17v, joten tottakai olin ylpeä ja iloinen siitä että "sain". Mut en mä tiedä vaikuttiko se psyykkeen niin paljon. ehkä hetkeksi.
en suosittele huorissa käymistä. Se on niin mekaanista ja tylsää, varsinkin kun tiedetään että se nainen ei nauti siitä vaan tekee sitä rahojen takia. mun mielestäni puolet ilosta on se että saat "hurmattua" naista sen verran että se haluaa seksiä sun kaa. myös se, että saat naisen nauttimaan oikein kunnolla tuo lisäiloa.
Ei niitä naisia kavereilla saa. Mieluummin niin päin, että kavereitten pitäis olla juuri näitä nörttejä, jotta sä saisit korjata potin. Kyllä se itestä lähtee naisen saanti.
ja mene hänen kanssaan sänkyyn vasta kun molemmat olette ehtineet tutustua kunnolla, ja ihan kihisette kaipauksesta ja halusta!
Itseäni harmittaa, että nuoruudessa tuli mentyä sänkyyn yhdentekevien tyyppien kanssa, onneksi olen viisastunut aikoja sitten.
Pakko sanoa kyllä myös omasta puolesta, ettei ole minun mielestä silmälasit ole "ulkonäkömiinus". Mutta luultavasti, riippuen siitä missä päin naispuolisia ihmisiä haluaa tavata, joillekin tämä on niin sanottu miinus.
Mutta juu, alkuperäiseen kysymykseen vastaten, itse menetin 13-vuotiaana neitsyyden, eli suht koht nuorena. Silloin se oli jännää ja hienoa ja uskaliasta. Paha sanoa, vaikutti se silloin psyykkeeseen, muuten kuin että hieman vanhempana sitten hetkellisesti halut vähenivät. Onneksi nyt ne ovat tulleet takaisin, moninkertaisesti. ^^; Mutta ymmärrän hyvin kyllä sen tarpeen päästä neitsyydestä irti, ainakin nykymaailmassa. Sen verran mainostetaan koko ajan seksin pohjalle kaikkea.
Toivotan parasta onnea, että törmäät johonkuhun, jonka kanssa synkkaa. =)
Prostituoidun luona olet anonyymis ja tuntematon tytölle. Mr nobody.
Tuntemattomuus ja nimettömyys voivat tuoda vapautta ja estojen häviämistä. Tätähän tytöt hyödyntävät, kun matkaavat etelän lomakohteisiin. Kukaan ei tunne sinua, ja kukaan ei välitä vaikka mokaat.
Matkusta toiselle paikkakunnalle, esiinny väärällä nimellä, ja ota tehtäväksi yrittää iskeä mahdollismman montaa naista, joita et kuitenkaan tule koskaan enää tapaamaan elämässäsi.
..käytännössä katsoen se "tuntematon", koska asun pääkaupunkiseudulla.
Mä menetin neitsyyteni 18-vuotiaana ihan mukavalle poitsulle. Oltiin tapailtu muutama kerta, mutta ei koskaan päädytty seurustelemaan vakavasti. Ollaan kavereita (okei okei, fuck buddyja:)) vieläkin. En ole ikinä kertonut hänelle enkä kenellekään, että hän oli ensimmäiseni. Kaikki kaverini luulivat että olin kokenut edes pikkuisen. En valehdellut, mutta annoin ymmärtää, että olen. Pian tämän kaverin jälkeen tutustuin toiseen mieheen, jonka kanssa seurustelin yli vuoden ja siis harrastin seksiä. Siinäpä olivat elämäni miehet. Kohta olen 21-vuotias.