Kylläpä nyt v..tuttaa... Menin sitte panee exäni kaa ku pitkästä aikaa juteltiin menneistä ja kaikesta... Seukkaan ihanan tyypin kaa jota rakastan, suhde melko alussa.
Jotenki tosi oudosti tilanne johti siihen et exä sai mut vieteltyä ja hetkeksi järki hävisi. Kyllä nyt on niin syyllinen olo ettei mitään rajaa. En rakasta ees exääni enää, jotenki vaa oli koettava vielä tuo hänen kanssa.
Nyt vaan ymmärrän niin hyvin pettäjiä, ja sitä kun sanotaan et "tilanne vaan meni tähän..." Vaikken pettämistä edelleenkään hyväksy, mutta kummasti nyt sen tajuaa, miten järki vaan voi yhtäkkiä hävitä...
Kertositteko omista vastaavista kokemuksista? Ite aion pitää tän salaisuuden ku en tosiaankaan halua menettää nykyistä kultaani. Rakastan häntä tosi paljon, silti vaan hetkeksi annoin itseni tehdä tuhmia... Inhottaa...
Jotenki tosi oudosti tilanne johti siihen et exä sai mut vieteltyä ja hetkeksi järki hävisi. Kyllä nyt on niin syyllinen olo ettei mitään rajaa. En rakasta ees exääni enää, jotenki vaa oli koettava vielä tuo hänen kanssa.
Nyt vaan ymmärrän niin hyvin pettäjiä, ja sitä kun sanotaan et "tilanne vaan meni tähän..." Vaikken pettämistä edelleenkään hyväksy, mutta kummasti nyt sen tajuaa, miten järki vaan voi yhtäkkiä hävitä...
Kertositteko omista vastaavista kokemuksista? Ite aion pitää tän salaisuuden ku en tosiaankaan halua menettää nykyistä kultaani. Rakastan häntä tosi paljon, silti vaan hetkeksi annoin itseni tehdä tuhmia... Inhottaa...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Petin poikaystävääni ja nykyistä aviomiestäni alkuvuodesta 2001. Olimme seurustelleet vajaan vuoden. Päädyin sänkyyn nuoruudenihastukseni kanssa, koska halusin katsoa varmuuden vuoksi senkin "kortin".
En kertonut poikaystävälleni, koska päätin etten tule toistamaan moista temppua. Sen sijaan huonon omantunnon saattelemana menin lörpöttelemään aiheesta liian monelle ystävälle. Riitaannuin yhden "luottohenkilön" kanssa aivan muista syistä, ja niinpä hän meni kertomaan keikkani poikaystävälleni vuoden myöhässä tapahtuneesta.
Ihmeen kaupalla asia selvisi - kiitos miehelleni, jolla on hyvä itsetunto ja halu antaa anteeksi. Helvettiä kesti jonkun aikaa, kunnes tilanne tasaantui. Muutimme yhteen, menimme kihloihin ja naimisiin, ja nyt suunnittelemme perheenlisäystä.
Vinkkini on, että pidä vaan suusi kiinni. Ei ole reilua keventää huonoa omaatuntoaan toisen kustannuksella (nyt varmasti koko palsta hyökkää mun kimppuuni). Sä kadut, olet oppinut jotakin etkä aio toistaa tapahtunutta. Kokemuksesta voin sanoa, että se onnistuu. Muista sekin, että kun et puhu asiasta tytöllesi, ei ole reilua kertoa sitä kenellekään muullekaan!
Hmm.. Olen siis itse nainen... Mutta joo, kadun syvästi enkä missään nimessä toistaisi tekoani.
Jotenki tän exän kanssa oli tehtävä se vielä viimesen kerran, että näkisin,ettei meistä tulisi enää mitään... Tietysti alhainen tapa testata moinen asia, mutta kuten sanoin, enpä sitä mitenkää järjellä suunnitellu enkä suunnitellu muutenkaan. Exäkin sanoi, että halusi vielä kerran tuntea mitä meillä ois. Ja ei itekään nyt haluis enää yhteen.
Tiedän, että moni minut tuomitsee, mutta ihminen on heikko ja jotkin virheet on pakko yrittää antaa anteeksi sekä itelleen että muille...
Itsekkin luulin sinua aluksi pojaksi,heh,no se ei nyt ollut asiani.Vaan.
Itse petin myös pahimmalla mahdollisella tavalla omaa hyvää poikaystävääni,ja en saanut tuosta tilanteesta henkisesti mitään hyvää enkä kovin huonoakaan irti.Kaduin kyllä pahasti,mutta heti kun näin seuraavana päivänä oman kultani,tiesin etten voisi koskaan sanoa asiasta mitään.
En tehnyt tätä myöskään kenenkään vastaantulevan kanssa,vaan ihmisen ketä jahtasin pidemmän aikaan,ja olin hyvinkin ihastunut häneen.En koskaan saanut häntä omakseni,pientä säätöä vain.
Hän on ja oli myöskin varattu,eli kai niitä katkoksia päässä tapahtuu.Nyt en edes tunne mitään tätä tyyppiä kohtaan,eikä tulisi mieleen toistaa hänen eikä kenenkään muunkaan kanssa.
Välillä vain ajattelen että oma rakkaani heittäisi varmaan veivinsä jos tietäisi,uskomattoman tiedottomassa tilassa hän kuitenkin joutuu elämään...