Huomenta! Kiireinen viikko tulossa, pakata pitäisi urakalla... Enpä olisi uskonut omistavani näin paljon kaikenlaista tavaraa;)
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille kanssasisarille:)
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille kanssasisarille:)
Bertta, Mäyris ja kumppanit
Pia
1113514
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 111
Vanhimmat
Huomenta kaikille munkin puolestani!
Vietinpä viikonlopun festareilla joraten 13 tuntia putkeen ja jalat on vieläkin kipeät (vanheneminen on kamalaa). Paljonkohan siitä saisi liikuntapisteitä? ;D
Taisi puoli kiloa lähteä siinä hyppimisessä! Muutenkin olen taas melkein ruodussa, mutta ei mikään tiukan kurin dieetti mulle sovikaan.
Pia, jos haluat vinkkejä pakkaukseen, olen muuttanut 17 kertaa!
aina voi oppia jotain uutta. Me ollaan isännän kanssa muutettu seitsemän vuoden aikana kaiken kaikkiaan seitsemän kertaa. Kokemusta on kyllä, mutta hyviä vinkkejä otetaan vastaan:)
on: laita rohkeasti kiertoon kaikki tarpeeton, jos sellaista on ehtinyt kertyä. Turha tavara vie paljon energiaa!! Perheen pienentyessä muutimme vuosi sitten kolmensadan neliön omakotitalosta puolta pienempään rivitaloasuntoon ja varmaan ymmärrät, että paljon tavaraa jäi seinien ulkopuolelle. Kesäasunnolle vein toki paljon säilytettäväksi. Mutta hävitin (annoin pois) kaikki parittomat kupit, vuosien aikana kaappeihin säilötyt lakanat ja pöytäliinat... Nykyaikana ihminen tulee kyllä toimeen melko pienellä tarvikevarastolla, kun on esim. pesukoneet. Kyllä oli muuton jälkeen freesi olo.
Pakkaa mahdollisimman tiiviisti niin on vähemmän laatikoita kannettavana! Kirjat pieniin laatikoihin ja kevyempi tavara isoihin laatikoihin että jaksaa kantaa. Petivaatteita ei samaan säkkiin, jaottele useisiin säkkeihin, muuten painaa aivan liikaa. Ota yksi pieni laatikko tai kassi minne laitat kaikki ruuvit ja mutterit ja työkalut mitä tarvitsee heti aluksi huonekaluja purkaessa ja kootessa, ja kaukosäätimet samaan kassiin.
Mulla tavaramäärä vaan lisääntyy mutta laatikoita kuluu aina vain vähemmän! Se on tekniikkalaji... ;)
mulla on aina ollut sellainen tapa, että pakkaan esim. kaikki kirjahyllyn tavarat samaan laatikkoon. Ja tietyn lipaston kamat yhteen jne.
Se nopeuttaa todella paljon sitä purkamista ja säästyy turhia askeleita, meillä kun pitää olla valmista parin päivän sisällä tai multa palaa hihat;)
Ei sitä tietty kaikkea voi tuolla tavalla pakata, mutta suurin osa ainakin. Mahdollisimman isoihin laatikkoihin pitäisi pakkailla, jotta kantokeikat vähän vähenisi. Ja tietty tuo tiuhaan pakkaaminen on hyvä idea. Tosin lasten lelujakin kertyy varmaan 5 laatikollista (niin ainakin viime muutossa=)
Mun ei onneksi tartte kantaa, mutta tiedän että miehet saavat täällä kolmannessa kerroksessa aika monta kertaa ravata:(
Pieneksi jääneitä vaatteita (paitsi lasten...) ei kannata KOSKAAN heittää pois! Ei sitä koskaan tiedä, milloin niihin taas mahtuu!!!
SUUREKSI jääneitäkään vaatteita ei kannata heittää koskaan pois, koska valitettava tosiasia on, että niille löytyy kyllä varmasti joskus vielä käyttöä: nytkin on käytössä kuminauhahame, jota käytin edellisen kerran, kun olin lihava.
Anteeksi vaan, mutta olen tullut hieman pessimistiseksi sen suhteen, että pysyisin jatkossa AINA hoikkana. Tai ainakin vähemmän lihavana...
Johan on päivä! Tuntuu, etten ole koko päivän aikana ajatellut mitään muuta kuin ruokaa. Töitä tulee tehdyksi tosi vähän, olen vaan surffannut eri reseptejä ja miettinyt tarjoiluja kun tulee vieraita.
Pää pursuuu kaikenlaisia ideoita ja mielitekoja. Pahaksi onneksi kotona on jääkaapissa parin päivän ruoat jo valmiina, joten mielikuvitusta saisi vähän hillitä.
Käykö teillä usein niin, että tule mieliteko johonkin ihan tavalliseen ruokaan, esim. makaroonilaatikko, ja sitten tuntuu inhottavalta kun tietää että kotona on ihan muuta ruokaa illalle varattuna?
... kyllä joskus tulee vallan mahdoton HIMO johonkin perusruokaan. Janssonin kiusaus, spaghetti jauheliha, kalakeitto,,, Eipä siinä voi muuta kuin kaivaa pakastinta tai lähteä kauppaan. Tosin meillä perusruokavalikoima on aika tylsä, joten niitä himoruokia on aika usein tarjolla.
Nyt on parsakaali kukkakaali-himo menossa; perhe alkaa jo protestoida, vaikkakin yritän vakuutella, että muutaman viikon kuluttua perhe kiljuu yhdestä suusta:"Äiti kiltti, keitä kukkakaalia!!!" Vielä ei kilju, muuta kuin :yök, taasko joku keittää kaalia...
Ei ole lapsia ei.. Ei siis voi siitä "syyttää" ;)
Koskaan en siis ole ollut hoikka..
Yksinkertaisesti olen syömällä kiloni saanut, eli suuret ruoka-annokset, useat ateriamäärät ja se herkkujen syönti... Niin ja tietenkään ei liikuntaa..
Kilojen pudotus on mennyt välillä todella hyvin ja välillä vähemmän hyvin ja todella huonosti.. Ja nythän oli meneillään erittäin huono kausi..
Mutta nyt tänään on jotain positiivistakin kerrottavaa: nimittäin vieläkin on pisteitä käyttämättä eikä ole edes nälkä(painonvartijoiden pisteet siis käytössä)! Ja hikiliikuntaa oli puoli tuntia! =)
Joten eiköhän tämä pullankin touhu ala näyttämään hiukan valoisammalta, jos vain jaksetaan jatkaa tämän päivän tyylillä =)
vallan mahtavaa tässä jossain vaiheessa tulevaisuudessa olla eka kertaa elämässään hoikka!Síllä sitähän sinä tulet olemaan. Eikä kannata ihan luuviuluksi kuihtua, jätä silleen mukavasti naisellista pyöreyttä! Otetaan joku viikko vaikka pikku kisa. Tämän viikon minä varmaan voittaisin, koska tämä on uuden elämäni ensimmäinen viikko (ja nesteet lähtee).
Jospa saiskin taas sen tulenpalavan innostuksen painon pudotukseen; sillon se on helppoa. Tämä edestakaisin takkuaminen on tosi rasittavaa.
Tänään tuli syötyä liikaa, tosin yritin parsakaalia ängetä lautasen täyteen, mutta kaikenmoista muutakin tilpehööriä tuli popsittua, eilisiä leipomuksia mm.
On se kumma, kun ei osaa ottaa vaan sitä YHTÄ palaa, vaan pitää ottaa ihan ähkyksi asti, kun ruoka ON NIIN HIRVEEN HYVÄÄ!
Ja rompsun lukeminen välipalan ääressä on niin mahdottoman mukavaa!! Jolloin ottaa ihan huomaamatta vielä yhden palan... Ja toisen. Ja vähäsen vielä jotain muuta hyvää.
Mutta pakko se on painon nousua yrittää ainakin hillitä, muuten ei kestä polvet eikä muukaan kroppa. Valitettava tosiasia.
Nyt on leipomukset lopussa, ja loput pakastimessa, joten huomenna syön sitten tosi terveesti. Onhan se parempi, että syö edes yhtenä päivänä viikossa terveesti, kuin jokaisena viikon päivänä sairaasti...
Onneksi parsakaalia riittää. Ja keitettyjä porkkanoita. Ja kukkakaaliakin taitaa olla vielä jemmassa...
taitaa olla siis keskimääräisesti 850 gr viikko. Sen vuoksi lasken sen kahden viikon pudotuksen yhteen, että saan selville paljonko on pudonnut sen jälkeen kun aloitin kalorien laskemisen:)Joten kaikkien aikojen toiseksi paras tulos on ollut. Parempi pudotus on ollut ainoastaan kahtena ekana viikkona, mutta niitä en edes oikeasti noteeraa, koska kaikkihan tietää niiden olevan nestettä.
Juu varmaankin MaPe voitat kisan tämän viikon osalta. Ekalla viikolla lähtee helposti pari kiloa:)
Ja Bertta, kaikkein eniten meillä juuri on vaatetta (jo nyt 6 jätesäkillistä, vaikka kaikkia ei voi vielä pakata), koska niitä lastenkaan pieniä ja isoja vaatteita ei voi heittää pois...Joten meillä on vaatekokoa 55 cm ylöspäin (sellaisia, jotka ei edes väiskille, meistä pienimmälle, mahdu) pari pahvilaatikollista. Ehkäpä saamme aikaiseksi vielä joskus hamassa tulevaisuudessa niille käyttäjän:)
ihana! Itselläni on kolme tytärtä, ja joskus harmittaa, kun ei iltatähdelle (nyt 14 v) hankittu kaveria. Nyt ne ajat ovat auttamattomasti ohi - seuraavaksi tulee lastenlapsia!
Voi että tein muuten eilen hyvää ruokaa; ihan vaan uuniin folioon pohjalle porkkanoita ja kesäkurpitsaa ohuina viipaleina, päälle fileerattu kala (lohi), päälle sipulia ja tilliä, sitruunapippuria ja hiven suolaa. Salaatin kera sitä illalla söin ja niin tuli täysi olo.
Mitä tämä kukkakaali-parsakaali-innostus on? Onko teillä joku erityinen ohje siihen vaiko vaan keittelette normaaliin tapaan.
Minulla muuten on niin keveä olo, tuntuu kuin paino olisi tippunut 10 kg. Se johtuu siitä, että vihdoinkin olen aloittanut tämän uuden elämän, enkä vain suunnittele alkavani...
Miten muuten oppisi juomaan vettä enemmän?
oli aluksi se, että ostin sitä sitruunaesanssia, vai miksi sitä nyt sanotaan, kaikkihan tietää sen keltaisen pikkupullon:)
"Pari tippaa" sekaan vesikannuun (jonka vetoisuuden tiedät) ja sitten on helppo seurata, paljonko tulee juotua.
Parempi vaihtoehto mielestäni kuin nuo light-mehut, ei kuormita elimistöä suotta keinotekoisilla makeutusaineilla.
Minä en tuohon kaali-keskusteluun suostu, kun en sen mausta lainkaan pidä. Se on sitten Bertan ja Mäyriksen heiniä sen keskustelun ja innostuksen hoitaminen:D
taitaa jo olla se kolme lasta. Tuntuu meilläkin sukulaiset ja tuttavat olettavan, että kaksi riittää. No jos isäntä tahtonsa saa periksi lapsia olisi 5:)
Tosin tällä tahdilla ei edes kerkiä. Eka raskaus tärppäsi ekasta kierrosta, toinen saatiin alulle vuoden sisään yrittämisen aloituksesta ja tämä kolmas raskaus on ollut toiveissa kohta vuoden. Joten ei se aina niin yksinkertaista ole:(
Olen hehkuttanut tuota kaalinsyöntiäni joka tekstissäni, koska se on minulle ihan UUSI asia.
Olen aiemmin aina INHONNUT keitettyä kaalia, raaka kukkakaali on mennyt kyllä hyvin alas.
Sitten vaan huomasin kaupasta kantavani kaaleja kotiin, ja sitten huomasin niitä kaaleja keitteleväni ja jopa syöväni! Ja lopulta jopa HIMOITSEVANI!
Kaalikausi jatkuu: olen keittänyt kukka-ja parsakaalit, sitten päänne IHAN VÄHÄN juustoraastetta ja paljon sitruunamehua ja aavistuksen suolaa ja vähäksi aikaa uuniin käpristymään. Ja on hyvää!
Tänään muuten lounaaksi söin 2 ruispalaa, vettä juomaksi ja ison kasan keitettyä parsakaalia... Ja maha tuli kyllä tarpeeksi täyteen. Joten kaalikausi saa jatkua.
kaalikin on hyvää, etenkin jos laittaa ihan eineen joukkoon siirappia. Tietysti paisto teflon-pannulla!
Mulla on oikein erityisen hyvä kukkakaalipaistoksen / lasagnen ohje, jota voi keventää esim. kevyellä juustolla:
- kukkakaalia - keitetään
Jauhelihakastike:
- jauhelihaa (paisti)
- tomaattimurskaa
- yrttimausteita (basilika, oregano)
- purjoa
Juustokastike:
- tehdään "maitokastike", johon lisätään osa kukkakaalien keitinvedestä ja juustoraastetta
Ladotaan keitetyt ja valutetut kukkakaalit uunivuokaan, päälle jauhelihakastike ja viimeiseksi paksuhko juustokastike.
Tää on sellainen ruoka, että koko perhe voi syödä!
Ei ole tietysti kaloriton, mutta kuitenkin melko kevyt (vai onko?)
koosteen tästä vakioporukasta: lähinnä ikä, paino/tavoite, elämäntilanne, koska aloittanut laihduttamisen ja jotain pientä extraa luonteesta tai muusta ominaisesta? Kai nää kaikki tiedot löytäisi aiemmista ketjuista, mutta kun ei millään viitsisi...
Jiihaa, taas läks puoli kiloa... Loman aikana kun tuli lusmuiltua niin silloin oltiin nollassa monta viikkoa mutta nyt kokonaisuudessaan 6,5 kiloa on lähtenyt! Lähtöpaino oli 84kg ja tavoite siinä 60 pintaan ja pituus on 160cm. Ja ikä 34.
Luonne kyllä selviää ajan mittaan ;).
aloituspainon, tavoitepainon, tähän asti pudonneet kilot ja hieman itsestään (ikä jne.) niin voin sellaisen koosteen tehdä.
En minäkään meinaan niitä muista. Sorry vaan, päässä pyörii niin paljon kaikenlaista, että aina puolet unohtuu. Tai sitten on niin seula pääkoppa, että puolet muuten vaan unohtuu;)
Jos tän päivän aikana kerkiitte laitella niin huomenaamulla näpyttelen yhteenvetoa. Tai koosteen siis ainakin niistä jotka ehtii kirjoitella...sittenhän sitä voi muokata, jos lisää tietoja tulee jossain vaiheessa, kopioimallahan ne sitten saa yhteen viestiin.
aloituspaino / ajankohta. Tavoitepaino ja tähän mennessä tippuneet kilot. Millä menetelmällä laihdutatte.
Ikä olisi kiva, eikös vain ja sitten vaikka vähän elämäntilanteesta tai jotakin extraa;)
Mä kerään nyt tähän osan ja kopsaan ne sitten yhteen viestiin jossakin vaiheessa
Pia: 29 v, kaksi poikaa (2 ja 5 v.). Aloitin huhtikuun alussa, joten 21. viikko menossa nyt. Aloituspaino 95, pudotettuja kiloja -11,7 kg. Tavoitteena päästä "70-luvulle", jospa joskus vielä painaisi 70 kg, lyhyyttähän on 163 cm). Pisteillä aloitin, toinen viikko kalorilaskentaa menossa.
Ritan: 34 v. Aloituspaino 84 kg, pudotettuja 6,5. Pituus 160 cm, tavoitepaino n. 60 kg.
vaikka jo parin päivän aikana oon niin paljon omaa itteäni esitellyt, että taidatte vallan kyllästyä.
MaPe:
Ikä on 50 v (härkä), pituus 170, lähtöpaino 105/tavoite 75 kg. Tavoitteena ei vain painonpudotus vaan uudenlaisen, terveemmän elämäntavan opetteleminen pitkällä tähtäimellä.
Kolme tytärtä, joista yksi enää kotona. Asun länsirannikolla. En harrasta mitään ihmeellistä, elämä täyttyy arjesta; perheestä, työstä, kodin ja kesäpaikan välillä "sompailemisesta". Työni on vaativaa ja joudun matkustelemaan ulkomailla jonkin verran. Tämän kerron siksi, että se on yksi syy siihen, miksi ei aina ole helppo noudattaa mitään tiettyä painonhallintaohjelmaa.
Yleensä ottaen olen energinen ja sosiaalinen - rakastan lapsia, työntekoa, miestäni, RUOKAA, ja erityisesti makeita leivonnaisia. Niin, ja meidän pikku koiraa, aussia.
pulla: 25v, pituus n.174cm. Aloitin toukokuusssa painonvartijoiden pistesysteemiä noudattaen. Paino oli noin 80kg (en omistanut silloin vaakaa kun aloitin...), pudotettuja kiloja noin -6kg. Eli matka ei ole enään niin pitkä, tavoite alle 70kg ja siinä pysyminen. Pituuteen nähden ei tunnu hirveän pullalta, mutta vartalo kertoo paljon enemmän ;)
Tärkeintä siis olisi vartalon hoikistuminen ja ennen kaikkea terveellisissä elämäntavoissa pysyminen (ettei "paisu" takaisin).
Tavoitteena -20 kg. Faija lupasi jopa kustantaa minulle ja pojalle etelänmatkan, kun 15 kg on lähtenyt...
Eli pituutta 160 cm ja painoa nyt 81 kg.
Aikaisemmin olen laihduttanut 25 kg ja jopa pojan syntymän jälkeen pysyin ruodussa. Nyt on paino noussut tasaiseen tahtiin ja vanhat vaatteet mahtuu vaan viereen :(
Mutta yritystä löytyy, joten jos vaan saa, niin tulisin mukaan...
Kerropa sinäkin millä menetelmällä meinaat laihduttaa. Lapsia sinulla on siis ainakin yksi? Minkä ikäinen itse olet?
Olen 31 v.
Painonvartijat-menetelmä on niin tuttu, että sillä ajattelin. Tosin valkoisen vehnän käyttöä yritän karsia, ehkä luovun siitä jopa kokonaan. Pullasta on kyllä vaikea luopua, joten jos vaikka kerran viikossa saisi yhden pullaviipaleen syödä =)
Liikunta jää melkeinpä kuntopyörän varaan, kun olen yh (vaikea päästä yksikseen kunnolla liikkumaan) ja sitten on kerran viikossa itämainen vatsatanssi.
Hyviä ideoita toki vastaanotetaan sitten matkan varrella. JA: perunasta en luovu =)
Lapsia yksi, 6 v poika.
on ne, mistä minä en luovu. Ja se taas kyllä sulkee pois vhh:n. Suurin osahan meistä laskeskelee kait pisteitä, eiköhän se selviä vielä tän illan ja huomisen aikana. Kunhan saan yhteenvetoa tehtyä. Pisteitähän minäkin laskeskelisin, mikäli niillä olisin laihtunut. Innostus vaan lopahti totaalisesti siinä vaiheessa, kun paino oli kuukauden junnannut:(
Kuntopyöräilin minäkin, tunnin päivässä, kuutena päivänä viikossa (30 km/kerta), kunnes tuli tuo jalkavaiva. Eilen kokeilin 15 min. ja jalka hieman kipeytyi, joten muuton yli on maltettava olla sitä ärsyttämättä:(
Se on toinen mistä en luovu myöskään, pitäisi vaan löytää pelkästä ruisjauhosta tehtyä leipää. Enkä ole myöskään vhh:n dieetin kannalla.
Pisteistä: mä en oikein nyt tiedä, että paljonko tämän painoinen saisi syödä. Painan siis nyt enemmän kun synnyttämään mennessä *kauhistelee* Tosin olen myös kuullut, että kalorilaskenta olisi hyvä tapa ja minimikalorimäärä 1500 kcal/vrk. Mikä on enemmän kun pv:ssa...
Poljet tunnin päivässä? Jösses... Itse polkasen 20-30 min ehkä 1-2 kertaa viikossa ja katson jotain hyvää tv-ohjelmaa. Musta on tullutkin sohvaperuna, joka vähäisinä vapaahetkinään lukee ja katsoo telkkaa mielummin, kun hikoilee...
on siihen asti, kunnes pääset alle 80 kilon, sitten pisteet putoaisi kahdella.
Mutta vinkkinä mainittakoon, että kalorilaskuri.fi, jossa minä kaloreita lasken ilmoittaa omaksi "pistemääräkseni" 26. Ja sillä painoni putoaa, toisin kuin tapahtui paikkareiden 22 pistettä syödessäni.
Joten kannattaa kokeilla tuolla 22 p. aluksi. Katso miten putoaa, vaikka söisit sen 22 joka päivä. Sitten liikuntapisteetkin on olemassa, joista voi "lainata" sen 12 p / viikko (edellyttäen tietty että niitä kertyy).
Juu peruskulutus kannattaa laskea vaikka tuolla kalorilaskuri.fissä se antaa kait alhaisimman tuloksen, ei ylilyöntejä. Siitä kun vähentää sen viitisensataa kcal, niin paino putoaa kyllä. Siis jos et pisteitä jaksa laskeskella...Kuukausimaksu (jos kalorilaskuria haluaa käyttää kaikkine ominaisuuksineen tais olla pari euroa / kk, vuosimaksu 20 e)
Nyt pakkaamaan taas, aina välillä roikuskelen pakkaamisen aikana pikaisesti koneella, odottelen pariankin spostia...
Kiitos pistetiedoista.
Täytyypi käydä tutustumassa kalorilaskuriin heti...
Pia: 29 v, kaksi poikaa (2 ja 5 v.). Aloitin huhtikuun alussa, joten 21. viikko menossa nyt. Aloituspaino 95, pudotettuja kiloja -11,7 kg. Tavoitteena päästä "70-luvulle", jospa joskus vielä painaisi 70 kg, lyhyyttähän on 163 cm). Pisteillä aloitin, toinen viikko kalorilaskentaa menossa.
Ritan: 34 v. Aloituspaino 84 kg, pudotettuja 6,5. Pituus 160 cm, tavoitepaino n. 60 kg.
MaPe: Ikä on 50 v (härkä), pituus 170, lähtöpaino 105/tavoite 75 kg. Tavoitteena ei vain painonpudotus vaan uudenlaisen, terveemmän elämäntavan opetteleminen pitkällä tähtäimellä.
Kolme tytärtä, joista yksi enää kotona. Asun länsirannikolla. En harrasta mitään ihmeellistä, elämä täyttyy arjesta; perheestä, työstä, kodin ja kesäpaikan välillä "sompailemisesta". Työni on vaativaa ja joudun matkustelemaan ulkomailla jonkin verran. Tämän kerron siksi, että se on yksi syy siihen, miksi ei aina ole helppo noudattaa mitään tiettyä painonhallintaohjelmaa.
Yleensä ottaen olen energinen ja sosiaalinen - rakastan lapsia, työntekoa, miestäni, RUOKAA, ja erityisesti makeita leivonnaisia. Niin, ja meidän pikku koiraa, aussia.
Minäkin voisin varmaan liittyä uutena teidän joukkoonne?
... me kun ollaan jo niin kovasti hoikistuttu!
Itsestäni yhteenvetoa:
Bertta 43 v, pituus 170, paino 80.6, tippunut noin 8 kiloa vuoden aikana, tavoittena 70-72 kg.
Perheessä mies ja poika(11v).
Pisteitä laskeskelen välillä. Mutta nekin alkaa tökkiä, kun pisteet pakkaa ylittämään sallitun. Viime kuukausina paino ei ole juurikaan tippunut, ja kateellisena lueskelen teidän muiden innostuneita juttujanne.
Hienoa :)
Minun tavoitteeni on laihduttaa 30 kg ensi kesäkuun puoleenväliin mennessä.
Aloitin viime keskiviikkona ja painoa silloin 86,3. Huomenna "virallinen" punnituspäivä, mutta joka päivä kuitenkin vaa´assa- aamuin, illoin.
Liikuntaa melkein joka päivä, kävelylenkkejä ja pilatesta.
Tänään otan rennosti (muutama drinksu siis :))koska, viime viikko meni niin hienosti liikunnan ja syömisten suhteen.Ei yhtään repsahdusta alkoholin, karkkien, sipsien ym suhteen.
Liikuntaa tuli yli 8 tuntia yhteensä.
Päivittäiseksi kcal- määräksi olen päättänyt 1200-1500.
kun kerta yhteenvetoa tehdään kejusta, kun on paaljon porukkaa, niin jos haluat kertoa ikäsi ja pituutesi taustatietoihin niin hyvä olisi:)
jotta ei olisi urakka liian iso tehdään useampi yhteenveto.
Jos haluatte kertoa itsestänne jotain lisää kopioikaa tämä viesti alkuun ja sitten omaa tekstiä sekaan:
Monna: 31 v, kuusi vuotias poika. Lähtöpaino 81 kg, pituus 160. Tavoite -20 kg. Pisteilee:)
Pia: 29 v, kaksi poikaa (2 ja 5 v.). Aloitin huhtikuun alussa, joten 21. viikko menossa nyt. Aloituspaino 95, pudotettuja kiloja -11,7 kg. Tavoitteena päästä "70-luvulle", jospa joskus vielä painaisi 70 kg, lyhyyttähän on 163 cm). Pisteillä aloitin, toinen viikko kalorilaskentaa menossa.
Ritan: 34 v. Aloituspaino 84 kg, pudotettuja 6,5 kg. Pituus 160 cm, tavoitepaino n. 60 kg.
MaPe: Ikä on 50 v (härkä), pituus 170, lähtöpaino 105/tavoite 75 kg. Tavoitteena ei vain painonpudotus vaan uudenlaisen, terveemmän elämäntavan opetteleminen pitkällä tähtäimellä.
Kolme tytärtä, joista yksi enää kotona. Asun länsirannikolla. En harrasta mitään ihmeellistä, elämä täyttyy arjesta; perheestä, työstä, kodin ja kesäpaikan välillä "sompailemisesta". Työni on vaativaa ja joudun matkustelemaan ulkomailla jonkin verran. Tämän kerron siksi, että se on yksi syy siihen, miksi ei aina ole helppo noudattaa mitään tiettyä painonhallintaohjelmaa.
Yleensä ottaen olen energinen ja sosiaalinen - rakastan lapsia, työntekoa, miestäni, RUOKAA, ja erityisesti makeita leivonnaisia. Niin, ja meidän pikku koiraa, aussia
Bertta:43 v, pituus 170, paino 80.6, tippunut noin 8 kiloa vuoden aikana, tavoittena 70-72 kg.
Perheessä mies ja poika(11v). Pisteitä laskeskelen välillä. Mutta nekin alkaa tökkiä, kun pisteet pakkaa ylittämään sallitun. Viime kuukausina paino ei ole juurikaan tippunut, ja kateellisena lueskelen teidän muiden innostuneita juttujanne.
Hipsu: Lähes 30v, avoliitossa, lähtöpaino 86,3, pituus 164,5, tavoite - 30 kg kesäkuun puoleenväliin mennessä eli n.57 kg, Kcal- laskeskelen.
Viikko sitten aloitin (taas :))
Monna: 31 v, kuusi vuotias poika. Lähtöpaino 81 kg, pituus 160. Tavoite -20 kg. Pisteilee:)
Pia: 29 v, kaksi poikaa (2 ja 5 v.). Aloitin huhtikuun alussa, joten 21. viikko menossa nyt. Aloituspaino 95, pudotettuja kiloja -11,7 kg. Tavoitteena päästä "70-luvulle", jospa joskus vielä painaisi 70 kg, lyhyyttähän on 163 cm). Pisteillä aloitin, toinen viikko kalorilaskentaa menossa.
Ritan: 34 v. Aloituspaino 84 kg, pudotettuja 6,5 kg. Pituus 160 cm, tavoitepaino n. 60 kg.
MaPe: Ikä on 50 v (härkä), pituus 170, lähtöpaino 105/tavoite 75 kg. Tavoitteena ei vain painonpudotus vaan uudenlaisen, terveemmän elämäntavan opetteleminen pitkällä tähtäimellä.
Kolme tytärtä, joista yksi enää kotona. Asun länsirannikolla. En harrasta mitään ihmeellistä, elämä täyttyy arjesta; perheestä, työstä, kodin ja kesäpaikan välillä "sompailemisesta". Työni on vaativaa ja joudun matkustelemaan ulkomailla jonkin verran. Tämän kerron siksi, että se on yksi syy siihen, miksi ei aina ole helppo noudattaa mitään tiettyä painonhallintaohjelmaa.
Yleensä ottaen olen energinen ja sosiaalinen - rakastan lapsia, työntekoa, miestäni, RUOKAA, ja erityisesti makeita leivonnaisia. Niin, ja meidän pikku koiraa, aussia
Bertta:43 v, pituus 170, paino 80.6, tippunut noin 8 kiloa vuoden aikana, tavoittena 70-72 kg.
Perheessä mies ja poika(11v). Pisteitä laskeskelen välillä. Mutta nekin alkaa tökkiä, kun pisteet pakkaa ylittämään sallitun. Viime kuukausina paino ei ole juurikaan tippunut, ja kateellisena lueskelen teidän muiden innostuneita juttujanne.
tuosta MaPen ideasta innostuneena teen tätä yhteenvetoa. Joten kun ehdit niin kerropa ihan omin sanoin;) seuraavia asioita:
pituus, aloituspaino, pudotetut kilot, tavoitepaino, koska olet aloittanut painonpudotuksen, tapa jolla laihdutat, ja ikäsi. Vaikkapa nämä, lisäähän ihmeessä jotakin muutakin tietoihin.
Huomenissa kerään vielä yhteen nuo Pullan, sinun ja Hipsun tiedot.
Päätin taas kerran, että lopetan pistelaskun ja muuten vaan keventelen syömisiäni.
Tänään sujui vaihteeksi hyvin:
Aamulla 1% viili+ ruokalusikallinen omenahilloa+ viinirypäleitä.
Päivällä ruisleipää 2 siivua, kukkakaalia+parsakaalia.
Välipalaksi omena
Illalla lautasellinen jauhelihakeittoa+ 3 siivua ruisleipää + vähän kevytbeceliä + lasi rasvatonta maitoa.
Iltapalaksi 1 nektariini ja 1/2 persikkaa (toista puolikasta en kerinnyt syömään, kun joku muu sen ehti syödä), teetä, 2 ruispalaa + pippurikinkkua +kurkkua.
Eikös kuulostanutkin varsin terveelliseltä!
Ja liikuntaa työmatkat yhteensä 9 kilsaa pyörällä.
Lähes ongelma alkaa olla se, että kun menen kauppaan esim ostamaan paria litraa maitoa, en malta olla ostamatta muutamaa kaalia , kurkkua, omenoita, tomaatteja, porkkanoita ynnä muuta terveellistä jääkaappiin, varalle. Vaikka jääkaappi jo ennestään pursuilisi rehuista.
Tänään sen verran armahdin perhettä, että en ryhtynyt kukkakaalin keitäntään. Vaan huomenna keitän sitten ison kattilallisen.
pulla: 25v, pituus n.174cm. Aloitin toukokuusssa painonvartijoiden pistesysteemiä noudattaen. Paino oli noin 80kg (en omistanut silloin vaakaa kun aloitin...), pudotettuja kiloja noin -6kg. Eli matka ei ole enään niin pitkä, tavoite alle 70kg ja siinä pysyminen. Pituuteen nähden ei tunnu hirveän pullalta, mutta vartalo kertoo paljon enemmän ;)
Tärkeintä siis olisi vartalon hoikistuminen ja ennen kaikkea terveellisissä elämäntavoissa pysyminen (ettei "paisu" takaisin).
Hipsu: Lähes 30v, avoliitossa, lähtöpaino 86,3, pituus 164,5, tavoite - 30 kg kesäkuun puoleenväliin mennessä eli n.57 kg, Kcal- laskeskelen.
Viikko sitten aloitin (taas :)), siis aloitus vko 33
Monna: 31 v, kuusi vuotias poika. Lähtöpaino 81 kg, pituus 160. Tavoite -20 kg. Pisteilee:). Aloitus vko 34
Pia: 29 v, kaksi poikaa (2 ja 5 v.). Aloituspaino 95, pudotettuja kiloja -11,7 kg. Tavoitteena päästä "70-luvulle", jospa joskus vielä painaisi 70 kg, lyhyyttähän on 163 cm). Pisteillä aloitin, toinen viikko kalorilaskentaa menossa. Aloitin huhtikuun alussa vkolla 13, joten 21. viikko menossa nyt.
Ritan: 34 v. Aloituspaino 84 kg, pudotettuja 6,5 kg. Pituus 160 cm, tavoitepaino n. 60 kg.
MaPe: Ikä on 50 v (härkä), pituus 170, lähtöpaino 105/tavoite 75 kg. Tavoitteena ei vain painonpudotus vaan uudenlaisen, terveemmän elämäntavan opetteleminen pitkällä tähtäimellä.
Kolme tytärtä, joista yksi enää kotona. Asun länsirannikolla. En harrasta mitään ihmeellistä, elämä täyttyy arjesta; perheestä, työstä, kodin ja kesäpaikan välillä "sompailemisesta". Työni on vaativaa ja joudun matkustelemaan ulkomailla jonkin verran. Tämän kerron siksi, että se on yksi syy siihen, miksi ei aina ole helppo noudattaa mitään tiettyä painonhallintaohjelmaa.
Yleensä ottaen olen energinen ja sosiaalinen - rakastan lapsia, työntekoa, miestäni, RUOKAA, ja erityisesti makeita leivonnaisia. Niin, ja meidän pikku koiraa, aussia
Aloitusviikko 34?
Bertta:43 v, pituus 170, paino 80.6, tippunut noin 8 kiloa vuoden aikana, tavoittena 70-72 kg.
Perheessä mies ja poika(11v). Pisteitä laskeskelen välillä. Mutta nekin alkaa tökkiä, kun pisteet pakkaa ylittämään sallitun. Viime kuukausina paino ei ole juurikaan tippunut, ja kateellisena lueskelen teidän muiden innostuneita juttujanne.
Onhan meitä mukana täällä aikas monta. Konkareina pulla, Bertta ja minä, Mäyriskin sitten kun netittömyys päättyy...
Ja sitten uudet tulokkaat täydentävät joukkoa. Tsemppaavat meitä konkareitakin taas jaksamaan ja jatkamaan urakkaa:)
Täydentäkää toki tietoja, kun siltä tuntuu ja laittakaa tiedot johonkin järjestykseen, jos haluatte...Mä olen vaan ne kopioinut satunnaisessa järjestyksessä;)
Jospa vaikka uuden viikon alkuun laitettaisiin nuo tiedot ja sitten pudotus lisättäisiin tietoihin vaikka viimeiseksi, siis tietysti pudotustahan aina tapahtuu:)
Mutta pudotuksesta puheenollen, ei ihan taida mennä 2 kg kahdessa viikossa, pahasti näyttäisi jäävän 1,8-1,9 kg...Mutta ei ole niin vakavaa, pääasia että paino on edelleen laskusuunnassa.
Palaan lusmuillen tunnustamaan, että viimeinen viikko toi nollatuloksen. Asiaan ei auttanut edes wienernougatin ja ihanien leipomusten syönti, eikä liioin viinistä nauttiminen :/
No, tänään on töissä kevyt kanasalaatti eväänä ja iltakin on suunniteltu niin, ettei mässäämään pääse. Niin ja olen taas pyöräillyt työmatkan. Uutta pökköä pesään, kyllä se siitä vielä palaa! (Läski, siis...)
Lisäsin omat tietoni tuonne yhteenvedon loppuun.
pulla: 25v, pituus n.174cm. Aloitin toukokuusssa painonvartijoiden pistesysteemiä noudattaen. Paino oli noin 80kg (en omistanut silloin vaakaa kun aloitin...), pudotettuja kiloja noin -6kg. Eli matka ei ole enään niin pitkä, tavoite alle 70kg ja siinä pysyminen. Pituuteen nähden ei tunnu hirveän pullalta, mutta vartalo kertoo paljon enemmän ;)
Tärkeintä siis olisi vartalon hoikistuminen ja ennen kaikkea terveellisissä elämäntavoissa pysyminen (ettei "paisu" takaisin).
Hipsu: Lähes 30v, avoliitossa, lähtöpaino 86,3, pituus 164,5, tavoite - 30 kg kesäkuun puoleenväliin mennessä eli n.57 kg, Kcal- laskeskelen.
Viikko sitten aloitin (taas :)), siis aloitus vko 33
Monna: 31 v, kuusi vuotias poika. Lähtöpaino 81 kg, pituus 160. Tavoite -20 kg. Pisteilee:). Aloitus vko 34
Pia: 29 v, kaksi poikaa (2 ja 5 v.). Aloituspaino 95, pudotettuja kiloja -11,7 kg. Tavoitteena päästä "70-luvulle", jospa joskus vielä painaisi 70 kg, lyhyyttähän on 163 cm). Pisteillä aloitin, toinen viikko kalorilaskentaa menossa. Aloitin huhtikuun alussa vkolla 13, joten 21. viikko menossa nyt.
Ritan: 34 v. Aloituspaino 84 kg, pudotettuja 6,5 kg. Pituus 160 cm, tavoitepaino n. 60 kg.
MaPe: Ikä on 50 v (härkä), pituus 170, lähtöpaino 105/tavoite 75 kg. Tavoitteena ei vain painonpudotus vaan uudenlaisen, terveemmän elämäntavan opetteleminen pitkällä tähtäimellä.
Kolme tytärtä, joista yksi enää kotona. Asun länsirannikolla. En harrasta mitään ihmeellistä, elämä täyttyy arjesta; perheestä, työstä, kodin ja kesäpaikan välillä "sompailemisesta". Työni on vaativaa ja joudun matkustelemaan ulkomailla jonkin verran. Tämän kerron siksi, että se on yksi syy siihen, miksi ei aina ole helppo noudattaa mitään tiettyä painonhallintaohjelmaa.
Yleensä ottaen olen energinen ja sosiaalinen - rakastan lapsia, työntekoa, miestäni, RUOKAA, ja erityisesti makeita leivonnaisia. Niin, ja meidän pikku koiraa, aussia
Aloitusviikko 34?
Bertta:43 v, pituus 170, paino 80.6, tippunut noin 8 kiloa vuoden aikana, tavoittena 70-72 kg.
Perheessä mies ja poika(11v). Pisteitä laskeskelen välillä. Mutta nekin alkaa tökkiä, kun pisteet pakkaa ylittämään sallitun. Viime kuukausina paino ei ole juurikaan tippunut, ja kateellisena lueskelen teidän muiden innostuneita juttujanne.
Wilma: 26v, pituus 167cm, aloituspaino 83,8 Aloitusviikko 25, tähänmennessä tippunut 6,5kg. (hei, kohtahan on jo 10% elopainosta kadonnut!) Alkuun hankin paikkareitten pisteet, lasken niitä edelleen summittaisesti. Liikunta on tällä hetkellä työmatkapyöräily 30 min/suunta (melkein joka päivä) ja kerran viikossa joku ohjattu jumppa. Perheessä mies, joka on ammatiltaan kokki :) Kotona laitetaan kaikenlaista ruokaa, aion laihtua teemalla -arkiruoka kevyttä, herkkuruoat nautitaan pisteitä laskematta.
Meinaan nollatuloskin on positiivinen juttu, siinä vaiheessa ainakin kun olisi voinut olla plussatulostakin.
Mites muuten ratkaistaisiin se pulma, että pakattavaa olisi vaikka kuinka paljon, mutta vielä ei voi oikein pakata? En viitsi sitten kaivella koko ajan jo pakattuja tavaroita laatikoista:) Haluaisi, että muutto olisi jo lähempänä, vois vaan laitella tavarat laatikkoihin...
Näytti jo siltä että se puoli kiloa olisi tällä viikolla lähtenyt mutta ei... nollatulos tuli. Tosin mä olen alkanut epäilemään vaakaani! Se on mulla aina samassa paikassa mutta kun tänä aamuna huvikseni kokeilin kahdesti peräkkäin, heittoa oli melkein kilo! Pitäisiköhän hankkia oikein kunnollinen tarkka vaaka kun mulla on vain tuollainen vanha... Millainen vaaka kannattaisi olla että siihen voisi luottaa ja olisi tarkka?? Kun on se aika mälsää kun ei oikeasti tiedä onko laihtunut vai ei ja kuinka paljon.
Moikka taas kaikille pitkästä aikaa! Aattelinpa nyt vielä vetää viidennen yhteenvedon kehiin ja ilmoittaa omat tietoni loppuun. Välillä on ollut motivaatio kadoksissa ja siksi siis moinen hiljaisuus. Nyt on taas tsemppi päällä ja laihdutus käynnissä. Ehkäpä tämä siirtymävaihe kesästä (ja lomasta) syksyyn vei KAIKEN energian johonkin muuhun, mutta nyt on se arki tosiaan astunut kuvioihin...Tsemppiä kaikille ja mukava lueskella teidän onnistumisia!
pulla: 25v, pituus n.174cm. Aloitin toukokuusssa painonvartijoiden pistesysteemiä noudattaen. Paino oli noin 80kg (en omistanut silloin vaakaa kun aloitin...), pudotettuja kiloja noin -6kg. Eli matka ei ole enään niin pitkä, tavoite alle 70kg ja siinä pysyminen. Pituuteen nähden ei tunnu hirveän pullalta, mutta vartalo kertoo paljon enemmän ;)
Tärkeintä siis olisi vartalon hoikistuminen ja ennen kaikkea terveellisissä elämäntavoissa pysyminen (ettei "paisu" takaisin).
Hipsu: Lähes 30v, avoliitossa, lähtöpaino 86,3, pituus 164,5, tavoite - 30 kg kesäkuun puoleenväliin mennessä eli n.57 kg, Kcal- laskeskelen.
Viikko sitten aloitin (taas :)), siis aloitus vko 33
Monna: 31 v, kuusi vuotias poika. Lähtöpaino 81 kg, pituus 160. Tavoite -20 kg. Pisteilee:). Aloitus vko 34
Pia: 29 v, kaksi poikaa (2 ja 5 v.). Aloituspaino 95, pudotettuja kiloja -11,7 kg. Tavoitteena päästä "70-luvulle", jospa joskus vielä painaisi 70 kg, lyhyyttähän on 163 cm). Pisteillä aloitin, toinen viikko kalorilaskentaa menossa. Aloitin huhtikuun alussa vkolla 13, joten 21. viikko menossa nyt.
Ritan: 34 v. Aloituspaino 84 kg, pudotettuja 6,5 kg. Pituus 160 cm, tavoitepaino n. 60 kg.
MaPe: Ikä on 50 v (härkä), pituus 170, lähtöpaino 105/tavoite 75 kg. Tavoitteena ei vain painonpudotus vaan uudenlaisen, terveemmän elämäntavan opetteleminen pitkällä tähtäimellä.
Kolme tytärtä, joista yksi enää kotona. Asun länsirannikolla. En harrasta mitään ihmeellistä, elämä täyttyy arjesta; perheestä, työstä, kodin ja kesäpaikan välillä "sompailemisesta". Työni on vaativaa ja joudun matkustelemaan ulkomailla jonkin verran. Tämän kerron siksi, että se on yksi syy siihen, miksi ei aina ole helppo noudattaa mitään tiettyä painonhallintaohjelmaa.
Yleensä ottaen olen energinen ja sosiaalinen - rakastan lapsia, työntekoa, miestäni, RUOKAA, ja erityisesti makeita leivonnaisia. Niin, ja meidän pikku koiraa, aussia
Aloitusviikko 34?
Bertta:43 v, pituus 170, paino 80.6, tippunut noin 8 kiloa vuoden aikana, tavoittena 70-72 kg.
Perheessä mies ja poika(11v). Pisteitä laskeskelen välillä. Mutta nekin alkaa tökkiä, kun pisteet pakkaa ylittämään sallitun. Viime kuukausina paino ei ole juurikaan tippunut, ja kateellisena lueskelen teidän muiden innostuneita juttujanne.
Wilma: 26v, pituus 167cm, aloituspaino 83,8 Aloitusviikko 25, tähänmennessä tippunut 6,5kg. (hei, kohtahan on jo 10% elopainosta kadonnut!) Alkuun hankin paikkareitten pisteet, lasken niitä edelleen summittaisesti. Liikunta on tällä hetkellä työmatkapyöräily 30 min/suunta (melkein joka päivä) ja kerran viikossa joku ohjattu jumppa. Perheessä mies, joka on ammatiltaan kokki :) Kotona laitetaan kaikenlaista ruokaa, aion laihtua teemalla -arkiruoka kevyttä, herkkuruoat nautitaan pisteitä laskematta.
Der Seidenspinner, 28- vuotta, ei lapsia mutta kaksi kissaa ja miesystävä :-) Lähtöpaino kevättalvella 2005 82 kg, tavoitepaino noin 65 kg. Pituutta 165 cm. Paino tällä hetkellä 76 kg, joten pudonnut on 6 kg. Pitkään pähkäilin Atkinsin dieetin ja pisteiden laskemisen välillä ja kokeilin kumpaakin, parempia tuloksia tullut atkinsin aikana, joten se on nytkin päällänsä. Yritän liikkua pyöräillen töihin; 10km/ suunta ja odotan että punttisali/bodypump innostus alkaisi taas...
Multa leikattiin viime syksynä sappirakko pois ja sen jälkeen en ole voinut syödä herkkujani: kaaleja *byhyy*. Maha menee ihan sekaisin. Täytynee tässä vielä varovasti kokeilla eri kaaleja, mutta kukkakaali näyttää olevan pahin. Se hiukan rajoittaa kevyttä mässäilyä. Eikä omena ja raaka porkkanakaan ole sopivia :(
Käväisin eilen kalorilaskuri-sivuilla ja voipi olla, että innostun siitä.
Vaakaan pitää ainakin hommaa uudet patterit, kun lukema heittää 1-2 kg kun käy peräkkäin siinä.
Tavoitteeni on muuten ensi kesäkuuhun mennessä pudottaa se 20 kg. Ja siihen mennessä omaksua uudelleen terveelliset elämäntavat.
Tsemppiä kaikille =)
Tuntuu noissa digitaalivaa'oissa olevan kaikissa yhteisenä piirteenä punnitustuloksen heittely.
Oma Soehnleni antaa aina ensin n. 2kg korkeamman tuloksen. Eli jos punnaan esim. 10 kertaa peräkkäin, eka on pielessä ja loput 9 se näyttää sitten oikein. Ainakin luottaisin siihen, että jälkimmäiset on oikein, koska uimahallin vaaka on samaa mieltä aina sen jälkimmäisen tuloksen kanssa.
Ikävää vaan, että vaa'at temppuilee tolla tavalla. On sitä muutamaan kertaan jo ehtinyt murjottaakin sille, kun on näyttänyt muka plussaa. Onneksi keksin aika pian, että se on tällainen "hidas heräämään". Toisaalta, enhän minäkään ole aamulla heti ekana mikään päivänpaiste, menee hetki ennen kuin pääsen käyntiin. Ehkä sama pätee myös vaakoihin? :)
Mulla on samanmerkkinen vaaka ja käyttäytyy juuri kuvaamallasi tavalla. Ensin tosiaan tulos on paljon enemmän. Ärrrsyttävää. Porukoilla on joku eri merkkinen ja ilmeisesti laadukkaampi, kun antaa saman tuloksen peräjälkeen.
Siis mulla on sellainen tosi TOSI vanha vaaka, ei-digitaalinen ja se tekee just päinvastoin. Eli toisella kerralla näyttää joskus kilon enemmän, joskus ihan samaa ja sen jälkeen joskus enemmän, joskus vähemmän. Ota nyt siitäkin selkoa! ;/
Pitäisi varmaan investoida ihan kunnon vaakaan...
maksoin tosta vaakasta citymarketissa 20 e. On ollut hintaansa nähden tosi hyvä. Siinä saa käydä vaikka kuinka monta kertaa (neljä kertaa olen kokeillut) peräkkäin ja tulos on sama. Tietty edellytyksenä se, että seisot samassa paikassa vaakalla, muuten heitto on ehkä 200 gr. Meinaan jos seisot esim. reunemmalla tulos on hieman pienempi. Tuossa on sopiva kohokuvio, josta olen ottanut merkin missä seisoa.
Mutta tietty vaakoja on todella paljon erilaisia, tuohon olen ollut tyytyväinen, mutta eipä se ole ollutkaan kuin huhtikuun lopulta käytössä:)
on mulla ollut kovassa käytössä. Kun se maksun maksaa, niin siinähän saa sitten paljon lisäominaisuuksia. Voi sitten mm. lisätä omia reseptejä sekä tuotteita ja sitten ohjelmasta voi valita eri laihdutustapoja. Ja laskea kalorisuosituksen, siis vaikka niin, että "tarkoitus laihtua 10 kg 23.12. mennessä", silloin laskuri laskee suositetellun kalorimäärän. Mullahan on ainakin pudonnut tosi hyvin tuon ohjelman avulla (900 gr / vko), pisteillä vain jumitti koko ajan:(
erityisesti syömätapojeni suhteen. Aamupäivän olen vääntänyt yhtä isoa sopimusta Jenkkeihin (työskentelen toisinaan kotona) ja normaalisti olisin työn tehtyäni - itseäni palkitakseeni ehkä ? - ahtanut itseni täyteen nopeita herkkuja. Nyt teinkin hyvän salaatin (salaattia, tomaattia, kurkkua ja ananasta) eilen tehtyä kevennettyä lihamakaroonilaatikkoa ja söin aterian KOHTUUDELLA ja HITAASTI. Kyytipojaksi pari lasia vettä. Oi kun olen tyytyväinen itseeni ja jatkan töitä...
Täytyy oppia tiedostamaan ne hetket, jolloin helpoiten repsahtaa.
Kevyttä työpäivää kaikille!
käyttäjäksi ja maksoin nyt aluksi kuukauden verran. Tosi näppärä tapa kyllä laskea kalorit. *ihan intona*
toivottavasti siitä on sulle yhtä iso apu, kun minulle on ollut.
Kahdessa viikossa kaksi kiloa, se on paremmin kuin olisin uskaltanut edes haaveilla.
Kohta muuton vuoksi nettipimento, pelottaa jo etukäteen mitä vaaka näyttää 8.9., kun netti saadaan kytkettyä:(
ne vaaran paikat, on ne juu huomattavasti helpompi välttää.
Mulla oli ennen sellainen tapa, että kun sain pojat nukkumaan tuli syötyä sitä sun tätä päivällä. Joten nykyään ennen kuin väiski menee päiväunille syön jotain, jolloin ei tule naposteltua mitä sattuu.
Kannattaa siis oppia tunnistamaan ne pahat paikat ja seuraavan kerran samassa tilanteessa voittaa itsensä. Juuri niin kuin sinä teit tänään. Se on hieno tunne, kun pystyy hillitsemään itsensä ja tekemään viisaita päätöksiä ruuan suhteen.
ja menen syömään hyvän salaatin. Olen niin energinen, että voisin vielä vaikka tänään siivota!
Illat ovat pahimpia, kun on tottunut puputtamaan jotain koko ajan. Pitäisikö siirtää iltaruoka (hienosti kai päivällinen) vähän myöhäisempään ajankohtaan. Normaalisti se tulee syötyä neljän-viiden välillä ja sitten on pitkä ilta aikaa napostella kaikkea turhaa. Harvemmin minulla oikeasti nälkä on kun töistä tulen, enemmänkin se on tapa.
...kun pilkkoo salaattia ihan urakalla. Ihan hetkessä ei kasviksista herkkuja synny, kyllä siinä hiki tulee, kun pesee ja kuorii ja pilkkoo ja viipaloi ja raastaa.
Lempparisalaattini on edelleenkin kreikkalainen salaatti. Perhe yleensä kaipaa muutakin ruokaa kuin pelkkää salaattia, mutta nykyään sitä salaattia tulee itse mätettyä lautanen kukkuroilleen ja otettua sitä muuta ruokaa sitten vaan vähäsen. Tosin nyt,kun minulla on tuo kaalikausi meneillään, on salaatin pilkkominen jäänyt vähemmälle.
- 0kg! Oikeastaan olen tyytyväinen tähän, koska ruokavalioni ei ole ollut ihan kohdallaan, mutta nyt sekin asia alkaa olla kunnossa. Eli pisteet ovat olleet sallituissa, sekin hyvä juttu.
"Ainut" huono on oma pää... Mieliala on ollut aika heikoilla, tuntuu niin epäonnistuneelta..
Mutta, eiköhän sekin asia saada taas kuntoon, kunhan tuloksia vaan saadaan (niin ja pysyttyä kohtuudessa). Tsempata vaan täytyy, ettei ihan tuo alakuloisuus ota valtaa.
Miten muilla? Toivottavasti iloisemmin mielin =)
Moikka,
Minulla viikon aamupaino laski 2.1 kg, mutta iltapaino on vielä, mikä pitää illalla katsoa.
Liikuntaa tuli harrastettua reilu 8 tuntia, eli ihan hyvin...tosin kilometrimäärä kävellen oli vain 26 km, mutta parempi sekin kuin nolla...
vaikka muistan, kuinka itse aina marmatin täällä, kun paino ei pudonnut silloin kuukauden aikana lainkaan.
Mutta nyt kahden viikon aikana putosi tasan kaksi kiloa. Joten ei saa lannistua, vaikka jumitus iskeekin.
Täyttä vauhtia vaan eteenpäin, ne hienot pudotukset odottavat vain nurkan takana (taitavat siellä tapella herkkujen kanssa, että kumpi pääsee livahtamaan nurkan takaa ensin).
Liikunta on todella minimissään ollut, muuton jälkeen lupaan tsempata sen asian suhteen. Sitten uskaltaa kokeilla mitä jalka kestää. Tosin toissailtaista kuntopyöräilyä (vaikka vain 15 min.) ei oikein meinannut kestää...
tarkoitettu, ei sinulle Hipsu.
Mä en koskaan punnitse iltapainoa, mutta tunnustaudun muuten kyllä vaakafriikiksi. Aamulla pitää pompata vaakalle ja sitten saatan käydä iltapäivällä, en tosin yleensä kuin kerran-kaksi viikossa;)
Iltapäivälukema on se alhaisin paino, mikä mulla on, ja sen varsinaisesti merkkaan tilastoihin...Tosin ei se kyllä aamupainoon eroa kuin ehkä 300 gr, mutta kun olen aikanaan aloittanut kirjanpidon iltapäivälukeman mukaan niin en ole tapaa muuttanut.
...Sinähän keräät vaan voimia sitä suurta ponnistusta varten, joka tiputtaa kiloja urakalla... Kun on välillä tasaisempaa ja kilot ei putoa, niin sitten kun vähänkin saa taas tsempattua, kilot ropisee alas niin vinhaan ettei mukana pysy. Ainakin toivon niin. Tätä jumitusta kun on jo kestänyt viikkotolkulla.
Nollatulos tuli tällä viikolla mutta vyötäröltä lähti sentti joten olen ihan tyytyväinen. Kaikkein suurin vaikutus mulla onkin ollut just vyötäröön, siitä on lähtenyt pois joka viikko vaikka muuten olisi nollatulos. Pisteissä olen melkein pysynyt ja löytänyt itselleni sopivan tavan. Kun vielä hankin sen kunnon vaa'an itselleni niin tiedän tarkalleen missä mennään koko ajan!
...kevyesti on eletty ja kaalia syöty. Sen lisukkeena pikkuisen makaroni-kinkku-kiusausta. Ja tein viinimarjarahkaa (1kg rahkaa, 5 dl vatkautuvaa vaniljavaahtoa, vähän Canderelia, iso purkki niitä mustaherukkaparkoja, joista mehut oli jo aiemmin keitetty pois). Tuli iso kulhollinen, ja laskeskelin, että kaloreita koko satsissa oli siinä 1200. Eli kulhollisen saisi syödä päivässä, jos ei sitten paljon muuta söisikään... Koko kulhollista en syönyt, mutta hyvää oli.
Pisteitä tulee laskettua vähän niin kuin huomaamatta, ne on jo niin tarkasti päässä.
Mutta ei ähkyä oloa eikä repsahduksia. Eikä yhtään pullaa tai keksiä! Ja se on jo saavutus !
tänä aamuna vaaka näytti saman verran, kun eilen iltapäivällä. Joten 300-500 gr taas pudonnut, kai. Ei saa juhlia, ennen kuin huomenna on sama tulos:)
Mäyrikseltä taasen terkkuja kaikille:). Oli niin kiltti, että lupasi isäntänsä meille muuttoavuksi, joten kyllä tästä palstailusta on muutakin konkreettista hyötyä ollut kuin henkinen tuki ja laihtuminen:)
Vastapalvelushan tuo on, meikäläinen kun on hänen jälkikasvuaan vahdannut tarvittaessa. Edelleen sitä mieltä olen, että likka on maailman suloisin tyttövauva, kun ei olla vielä omaa tyttöä ole saatu aikaiseksi...
nyt on muuten meidän ketjussa kolme kalorilaskurin käyttäjää, myös Mäyris on päättänyt ryhtyä käyttämään ohjelmaa...
Joten Bertta, kun kyllästyt pisteilyyn, kannattaisiko kokeilla;)
Ei vaan ihan oikeasti tulee mieleen, että et sinä varmasti niin pahasti syömisinesi ole metsään mennyt, etteikö painon pitäisi hiukan edes pudota...
Kannattaa kuitenkin käydä tutustumassa. Enpä ole kokenut aiemmin näin helppoja kilon viikkopudotuksia...Meinaan tässä vaiheessa, kun on jo nesteet pudonneet on tuo kilo viikossa tai siis kaksi kahdessa viikossa jo melkoinen saavutus.
Ehkä siirryn kalorilaskijaksi, kunhan kyllästyn kukkakaaliin.
Töissä söin ison kasan kukkakaalia ja parsakaalia ja ruisleipää siivun. Illalla kotona samoin kukkakaalia ja parsakaalia ja ihan pikkuisen makaroni-kinkku-kiusausta.
Tällä kukkakaalin syönnillä ei kaloreita hirveesti kerry.
Pisteet jätin tänään laskematta,mutta eeivätköhän ne kaikki kuluneet... Aamulla töissä työkaveri tarjosi kermakakkua. Mutta sitä tuli otettua VAIN YKSI PIENI siivu.
Ja poljettua tuli tänään 22 kilsaa ja ehkä lähdetään vielä iltakävelylle, joten liikuttukin on.
Joten jälleen oli hyvä päivä.Mutta ei paino aamulla ainakaan laskusuunnassa vielä ollut.
Ja siis tämä pudonnut eilisestä punnituksesta.
Muutto siirtyi viikolla, vielä yksi viikko olisi kestettävä täällä vanhalla kämpällä.
Toisaalta se hyöty siitä on, että sinne uudelle asunnolle laitetaan keittiöön, olkkariin ja eteiseen uusi lattiamatto. Joten kannattaa yksi viikko malttaa odottaa.
Mutta ei tässä sen kummempia, viikonloppu kuluu varmasti tehokkaasti pakatessa ja varmaan viedään laatikoita pois sinne kämpille, että täällä mahtuu edes kääntymään:)
... se pahvilaatikoiden pyörittely käy työstä...
Ja vaikka miten hilaisi kotiin pahvilaatikoita, aina ne tuntuu olevan lopussa, kun pakkaa.
Onneksi itselläni ei muuttoa nyt lähimain tiedossa.
Kävelylenkillä käytiin ja 7 kilsaa lampsittiin, tosin hidasta vauhtia (ja välillä poikettiin mäkkärissä pehmiksellä. Ja karkkikaupasta ostettiin 7 irtokarkkia/ henkilö... Tilapäinen mielenhäiriö kai mennä karkkikauppaan iltalenkillä... saatika sitten mäkkäriin...).
Joten tulos plusmiinus nolla.
ne meidät laihduttajat pitävät varpahillaan koko ajan. Mun eilinen mielenhäiriö oli jäätelö, jota ei itseasiassa edes tehnyt mieli, mutta kun isäntäkin söi;)
Huono selitys, olisi itse pitänyt vaan jättää syömättä... No mutta kalorit ei menneet yli, no hätä:)
Vielä kun saadaan tämä muutto-juhlaputki katki niin sitten alkaa armoton kuntoilu.
On se mukavaa, että ei ole vapaa-ajan ongelmia, ensin on isännän siskon vauvan ristiäiset, sitten olisi väiskin ja mun velipuolen (kutsu kahville tuli jo) synttärit 15.9.
Tuparit ja väiskin synttärit tietty menee yhdellä juhlimisella, se on hyvä puoli siinä, että kaikki on päällekäin. Meillä kun tuparit on ihan sellaiset "tylsät" kahvikekkerit, kun ei kumpikaan nautita nuita alkoholipitoisia virvokkeita...
Se vaan ärsyttää, että tuli kutsu kaverin vauvan ristiäisiin ja tietty samana päivänä on nämä toisetkin ristiäiset. Suku ei varmaan katsoisi hyvällä, jos ei ristiäisiin mentäisi...Ja samana päivänä kun ristiäiset on, olisi myös poikien pikkuserkun synttärit.
Joten monesta kieltäytyä pitää, kun ei voi jakautua kolmeen osaan;). Voisikin niin vois sen kymmenen kiloa heittää pois vaikka heti...
Mistä sellaisen saa ja paljnko se maksaa?
Mulla on usein migreeni ja silloin on vaikea pysyä kevyessä syömisessä. Sorrun tosi helposti johonkin herkkuun, jotta verensokeri pysyisi ylhäällä (ja kipukynnys korkeammalla). Mulla on kyllä täsmälääkkeet, mutta yritän ottaa sen vasta kun on pakko.
Nytkin jomottaa siihen malliin, että saattaa iskeä oikein kunnon migreeni... Tosin nyt olen kokeillut vaihtoehtohoitoa, rentoutusterapiaa ja migreenikohtaukset on vähentyneet.
Kalorilaskuri on kyllä aivan ihana =) (näin yhden päivän kokemuksella). Eilenkin illaksi jäi vielä varaa syödä yksi juustoleipä, vaikka oman mutun mukaan en olisi voinut enää syödä mitään. Jeejee!
Toi tarkka lähtöpaino on kyllä arvoitus. Joko 82 tai 81. On nääs "neet" niin sekin turvottaa hiukan. Mutta katsotaan sitten ensi viikolla tulos.
mulla oli kanssa muksuna tosi pahoja kohtauksia. Nyt ne on onneksi vähentyneet, todella paljon niin, että yleensä ehkä kerran kuussa kunnon kohtaus. Zomig niminen lääke on auttanut mulla tosi hyvin, mutta on aivan kammottavan kallista.
Kalorilaskurista sen verran, että sehän laskee ne keskiarvot. Joten olen ihan huoletta esim. eilen jättänyt 150 kcal syömättä. Joten sitten jos herkuttelen jäätelöllä niin siihen on varaa...
Tosin viime viikon ka taisi jäädä -200 kcal siitä suosituksesta. Pitää tietty vaan olla varovainen, ettei taas säästöliekki iske. Olen sen takia jättänyt tarkoituksella kalorimäärän vähän vajaaksi, kun tuo liikkuminen on niin vähäistä.
Suunta on kuitenkin alaspäin, tästä on hyvä jatkaa. Nyt menen pakkaamaan!
Olen valmistautunut illan rapujuhliin syömällä päivällä tosi kevyesti (lounaaksi kaurapuuroa kaloritonta mehukeittoa 1 leipä tomaatin kera). Eipä nuo ravut niin kaloripitoisia ole, mutta kun ne ovatkin vaan se alkuruoka...ja todennäköisesti keittiöstä tuodaan pääruoka valmiina annoksina. Mistä muuten johtuu, että kun illalla hieman juhlii niin aamulla on aina kovin laiha olo?
Viiniä tulee varmaan juotua 3 lasillista. En tykkää mennä juhliin muutenkaan, työn puolesta pakko mennä.
Pieni tai suuri juhlinta ei kuuria kaada. Mutta kummasti ne juhlat ainakin mulla osuu aina sellaiseen ajankohtaan, kun on juuri aloittanut kevyen elämän. Houkutuksia riittää, ja joskus niille voi kyllä antaa periksi. Tai siis minähän annan aina... Ja se näkyy vyötäröllä...
Mutta hauskaa iltaa!
Itselläni pää ei kestä puolta lasillista viiniä enempää, joten kilot on minulla kyllä kertyneet ihan vaan syömisestä..
niiden jälkeen, kun pitäisi palata normaaliin rytmiin =) Näin ainakin mulla.
Nyt on aika hyvä tsemppi päällä tähän laihdutukseen ja siihen, että se elämäntyyli täytyy myös säilyttää. Saas nähdä viikonlopun jälkeen... Ainakin olo on kevyempi heti parinkin päivän jälkeen. Se on tärkeintä.
tarjoilu oli hyvää, muttei kovin raskasta ja jälkiruokana oli pelkkä kahvi ja konjakki, ei onneksi mitään kermakakkua. Noo - tuota viiniä tuli juotua se kolme lasillista, 1 ruokaryyppy ja kahvin kanssa likööri... Toisaalta laulettiin kurkku suorana ja vähän tanssahdeltiinkin - eikös ne kalorit siinäkin kulu?? Aamulla oli kyllä tosi laiha olo! Itsestään selvää on, että elämä jatkaa uudella kevyemmällä linjalla. Paino on muuten jo tässä vaiheessa pudonnut pari kiloa - niin, niin, nesteitä ne vasta ovat. Silti tuntuu olo paremmalta, kun ei ole koko ajan ähky olo.
ajatelkaas sellaista, että kun syötte kevyemmin voitte paremmin. Mä tuossa aikani huomasin (ehkä noin kuukausi sitten), että ennen oltiin aina formulaviikonloppuna pizzan kera tuijottamassa kisoja, silloin helposti söi 3/4 pizzaa. Nyt sitten viime kerralla puolikas riitti ihan hyvin:)
Kaloreita vähemmän ja kun ei ollut ähky olo, ei ollut olo niin repsahtanutkaan. Sitä paitsi pisteet riitti ihan hyvin sille päivälle.
Joten jokainen päivä jolloin syö kevyesti, on hyvä päivä ja tavallaan kuin sijoitus tulevaisuutta varten. Kauniimpaa, kevyempää ja terveempää tulevaisuuttahan tässä rakennetaan kaikki.
Voitte muuten uskoa, että 12,5 kiloa rupeaa vaatevarastoa rajoittamaan rutkasti. Olen aina pukeutunut väljiin vaatteisiin. No nyt ne on jo telttoja:). Kohta varmaan pitää vaatekauppaan lähteä, jotta on jotain ihmismäistä päälle laitettavaa...
Heippa vaan täältäkin.
Olisin kysellyt teiltä, että onko teillä joku treeniohjelma liikunnan suhteen, vai ihan satunnaisesti liikutte, kun siltä tuntuu?
Itse ajattelin tehdä "oikean" treeniohjelman, että pysyisi paremmin motivaatio päällä liikkumisen suhteen.
Mitä olette mieltä, olisiko seuraavanlainen liikuntamäärä riittävä viikon ajalle:
3-4 x 45- 60 min kävelylenkki
2-3 x 20 min pilatesta
1-2 x 1.6 km hölkkälenkki
Plus tietty kauppareissut kävellen, kuten tähänkin asti, ja muut pakolliset lenkit koiran kanssa.
Oottekos muuten syöny rainbowin tomaatti-basilika keittoa? Itse olen tykästynyt siihen kovasti ja on todella kevyttä. 1 annospussi/45 Kcal, jonka sekoitan 3.5 dl vettä......siihen vielä tuoretta omatekemää kaura/hiivaleipää, niin nami!
olen ajatellut seuraavaa ohjelmaa
3 kertaa pilatesta (se on aivan ihanaa=)
3 kertaa tunnin kuntopyöräilyä (30 km)
Pilatesta tekisin vaikka joka päiväkin, mutta tuo tulehdus jalassa pistää varovaiseksi. En ole muuttohäslingin vuoksi ilmeisesti tarpeeksi levännyt ja jalka kipeytyy taas pikkuhiljaa...
Tuo sun treeniohjelma kuulostaa aika paljolta, joten varmasti on riittävä...Tietty kiinni siitä mitä pitää mittarina.
Ennen itse 6 kertaa viikossa kuntopyöräilin ja 6 kertaa pilatesta...Mutta tuloksena olikin sitten se jännepussin tulehdus jalassa:(
...ei ainakaan alimitoitetulta liikuntaohjelmalta vaikuta! Tietty alussa innostus on kova, ja lenkille tekee ihan mieli, mutta älä ihan kokonaan uuvuta itseäsi!
Itselläni liikunta kulkee vähän niin kuin kausittain: välillä iskee liikuntainnostust, ja välillä (kuten nyt) tökkii tosi pahasti pakolliset työmatkapyöräilytkin... Kävely taitaa olla kyllä pyöräilyä rankempaa; eilen iltakävelyn jälkeen jalat oli kipeenä.Tosin kesällä on kävelyä tullutkin harrastettua vähemmän ja sitä enemmän pyöräilty.
Motivaatiota lisää, kun merkkaa liikuntasuoritukset ylös...
Töiden lopuksi hairahduin kahvihuoneen suklaakekseihin... Nälkäkin oli kauhea, ja kaupassakäynnin yhteydessä huomasin ostaneeni KAKSI jätskiä, jotka lipitin samalla kuin poljin kotiin töistä. JO MENI PAHAKSI! On minulle ennen YKSI jätski riittänyt.Ilmeisesti valinta oli liian vaikea ja kumpaakin TEKI MIELI!
Ei pidä ikinä mennä väsyneenä ja nälkäisenä ja kiukkuisena ja kyllästyneenä kahvihuoneeseen norkoilemaan ja kyttäämään, josko siellä olisi jotain hyvää. Eikä koskaan pidä mennä samassa mielentilassa myöskään kauppaan. Silloin ei kaaleja ostella vaan yksinämaan VÄÄRÄÄ ruokaa.
Nälkä oli edelleen kotosallakin, mutta vastapainoksi söin sitten OIKEIN ison annoksen kukkakaalia.
Joten en ole vieläkään oppinut syömään kevyesti . Kyllä se herkkuhimo tuolla taustalla koko ajan lymyää. Välillä se pysyy kurissa, mutta tänään iski taas oikein kunnolla. Tai voisihan pahemminkin olla; onneksi kaupassa ei ollut kahvisuklaata, olisin taatusti muuten ostanut sitä ison levyllisen.
Ja taas aloitetaan uusin innostuksin tämä kivinen laihdustusurakka. En syö tänään enää yhtään jätskiä.
Ehkä sitten huomenna...
aika monessa paikassa, mitä olen lueskellut korostetaan lepopäivien tärkeyttä. Itse en sitä osannut pitää kuin korkeintaan yhden ja siitä ei hyvää seurannut.
Joten kohtuudella ja omaa kehoa kuunnellen:)
on yleensäkin ainakin minulle helpoin päivä sortua herkkuihin. Ostan usein perjantaina jonkun lehden ja kasan herkkuja ja heittäydyn sängyn päälle vatsalleni mässäilemään. Yök - se entinen elämä. Tänään ostin 500 gr rahkaa, kevvyehköä vaniljakastiketta (vaahtoutuvaa) ja tein ison kulhon vadelmarahkaa. Ihan on vatsa makeaa täynnä, mutta aiempaa kevyempää. Minun on ainakin tärkeää keskittyä tunnistamaan juuri ne "strategiset hetket" kuten jo tuolla aiemmin oli puhetta.
on helpompi estää repsahdus, kun osaa varata kaappiin herkkua. Rahka on tosi hyvä vaihtoehto, sen pystyy syömäänkin, kun laittaa sekaan juuri sitä vaahtoutuvaa kastiketta (taitaa olla se 9% valion vanilja, mitä sinäkin käytit).
Ja salmiakkki on herkku, jota ei tule syötyä montaa...Tosin enpä ole nyt parin viikon aikana sitä syönyt, kromitabletit taitaa tehota:)
Mutta nyt nukkumaan, huomenna työn täyteinen päivä, uuden asunnon siivousta ja viedään kuorma laatikoita...
Lepopäivät täytyy muistaa juu.
Viimeksi kun aloitin laihdutuksen, niin liikuin liiankin ahkeraan,ja jalat kipeyty sääristä. Nyt täytyy muistaa, että ei niin ahkerasti liiku kun viimeksi.
Ja luulen, että tuosta treenistäni tuo hölkkäosuus jää kokonaan pois tai sitten osan hölkkään ja osan kävelen nopeasti, koska en ole harrastanut hölkkäämistä enkä juoksemista joten kunto ei siihen varmastikaan riitä vielä...
Mulla on tällä hetkellä tuo työmatkapyöräily tärkein liikuntamuoto, 30 min per suunta päivittäin.
Hommasin 25-kerran jumppakortin, joka on vuoden loppuun voimassa. Kertoja ei tietenkään saa jäädä käyttämättä, joten n. kerran viikossa joku ohjattu jumppa.
Kolmantena, mutta vielä vähän käytettynä on uudet juoksukengät, joita olen tässä muutamien lenkkien verran sisäänajanut. Juoksukuntoon pääseminen alkaa sellaisesta intervalliharjoittelusta, hölkkää ja kävelyä vuorotellen. Elättelen toiveita, että juokseminen tulisi enemmän kuvioon sitten, kun en enää loppusyksystä käytä pyörää työmatkoihin. Joku pieni melankoolikko sisälläni nimittäin nauttii syksyn myrskyissä pimeinä iltoina lenkkeilystä.:)
tän viikon saldo keskiviikosta alkaen on -600 gr. En olisi uskonut, että painonlasku voi jatkua näin tasaisen nopeana. Uskomaton 2,6 kg 17 päivässä.
Tässähän voi vielä keritä jouluksi vielä laihtuakin sen 10 kg, jonka kalorilaskuriin laitoin tavoitteeksi. Sitten olisi -20 kg lähtöpainosta...
Nyt takaisin pakkauksen pariin. Hauskaa ja keveää viikonloppua kaikille!!!
sutjakka nainen! Tesmppiä vaan
Olen aina pitänyt itse tehdyistä kasvissosekeitoista ja tavallisesti sen lopullisen silauksen ja mehevyyden on tuonut se loraus (aika isokin) kermaan. Tällä kertaa kokeilin joukkoon rahkaa ja se sopi todella hyvin ainakin tähän minun seokseeni, sanoisin, että keitosta tuli jopa tavallista mehevämpi.
Keittoni sisälsi tälle kertaa:
1 iso bataatti (kannattaa ehdottomasti kokeilla)
4 perunaa
muutamia pikku porkkanoita
1 iso sipuli
pari tomaattia
Rahkaa lisäsin ehkä pari ruokalusikallista.
Ja jos vielä sattuu olemaan vauvoja lähistöllä, niin sama ruoka käy heillekin (ilman rahkaa).
Muistakaa, että viikonloppu on painontarkkailijan vihollinen mutta myös toisaalta mahdollisuus; on aikaa miettiä vähän ensi viikonkin kevyttä ruokalistaa.
Niin niin.. Minähän lupasin etten enää motkota.. Mutta.. On pari päivää mennyt "ei-normaalilla" ruokavaliolla, mutta olen sen kyllä itselleni sallinut.
Nimittäin pitkästä aikaa minä luotan ja uskon itseeni, että ensi kesään mennessä olen jo kivan hoikassa kunnossa! Olen ajatellut, että sallin itselleni ne herkut, mutta vain viikonloppuisin ja siis kohtuudella, koska jos kiellän, niin sitten repsahdan pahasti..
En tiedä mitä te muut ajattelette tästä "viikonloppuherkuttelusta", ja siksi nyt haluan teiltä vähän kommenttia. Sen jälkeen teen vasta lopullisen päätöksen ;)
...viikonloppuherkuttelu on sallittua, kunhan se on kohtuuden rajoissa ja tosiaan helpottaa sitä ruodussa pysymistä! Omalla kohdallani olen vain huomannut että kun kerran annan itselleni luvan maistaa jotakin herkkua, niin sitten sitä tekee mieli lisää ja vähän ajan kuluttua tekee mieli jotain suolaista jne. Eli kun annat pikkusormen, se vie koko käden...Vai miten se meni? Tärkeintähän on, etteivät ne herkuttelupäivät ole "joka päivä" tai liian usein. Kerran viikossa ei mielestäni ole liian usein, eihän ne kilot tartu yhdessä päivässä, mutta muutamassa ne jo alkaa tarttuakin...
p.s itsekin söin äsken KAKSI annosta suklaamoussea...(hyi minua, itsekurini petti jälleen kerran...)
Mukavaa lauantaita kaikille!
Kuten tuonne yhteenvetoonkin kirjoittelin, olen päättänyt, etten herkkuja aio itseltäni kieltää. Ne kielletyt herkut kun ainakin minulla aiheuttaa repsahduksen.
Olen kuitenkin pitänyt viikonloput vapaampina (huom. ei kuitenkaan t ä y s i n vapaina, koska silloin menisi viikon uurastus helposti hukkaan), ja ollut tarkkana pirteiden/kalorien kanssa enemmän arkipäivisin.
Tärkeintä on varmaan just se, että ihan huomauttaa itselleen, että minä tässä nyt herkuttelen. Silloin jotenkin tajuaa paremmin myös herkuttelun määrän. Ja joskus käy niin, että käsi on jo menossa karkkipussille, mutta tuo ajatus toisinaan pysäyttää käden.
Se onkin sitten vielä haaste, ettei koko viikonlopun ajan herkuttele, eli perjantaista sunnuntaihin, että olisi vain se yksi päivä. Tämä viikonloppu on mennyt jo hujakoille, mutta huomenna heti otan uuden puhtaan alun (tiedän, että pitäisi jo tänään...).
Katsotaan kuinka käy! Toivon mukaan hyvin =)
Ihan oikeasti, mä en yleensä katso repsahdukseksi montaakaan juttua, tänään on mennyt ihan överiksi.
Juustoateria Hesessä ja suklaapatukka (mitä en muuten ole syönyt koko laiharin aikana kertaakaan). Kalorimäärä ylitti tietty "laihtumisrajan", mutta keskiarvoisesti kahdenviikon ajalta on onneksi vielä sallitussa...
Mutta eka kunnon repsahdus, juuri kun kaikki on ruvennut meneen niin hyvin:(
kaikki tietävät sen, että meikäläinen syö sen viikottaisen jätskiannoksensa...
Mutta nyt kun paino on ruvennut putoamaan olen todennut yhden asian. Syön ehkä vähän vähemmän herkutellen makeita (jos ja kun leivon saatan syödä pullan/marjapiirakkaa tms.), mutta toisaalta ehkä ruokavaliossa on enemmän rasvaa. Siis ihan oikeasti rasvaisempaa ruokaa kuin pisteillessäni. En tarkoita, että siis "normaalimitoituksella" rasvaista, mutta saatan esim. 40% edamia laittaa leivän päälle, nokareen voita perunamuussiin jne.
Se, että makeanhimoni pysyy kurissa on kromin ansiota mielestäni ja toinen on se, että sallin sen viikottaisen jätskiannoksen.
En usko että herkuttelu laihduttamista kaataa, jos se tapahtuu kohtuudella.
Kannattaisi ehkä laskea kuitenkin ne herkuttelupäivän kalorit / pisteet ja sitten pyrkiä pitämään "mopo käsissä".
Herkuttelua on monenlaista. Mulle herkkupäivän tuntua tuo esim. banaani-mansikkarahka vaniljakastikkeella:)
Oletko kokenut, että pilates on pienentänyt vatsaasi? =)
Siksi kysyn, kun monet ovat kehuneet sen niin tekevän =) Itse en ole vielä saanut pilatesta aloitettua, mutta yritys hyvä kymmenen siinäkin, nimittäin sen aloitan! =)
lähti reilun kahden viikon aikana, mitä pilatesta tein. Siis alapömpiksestä ja rintojen alta (johon hötöä jäi raskauksien jäljiltä, yök). Molemmista lähti sen kaksi centtiä siis ja se oli mielestäni paljon.
Nyt kun tuo jalka on tulehtunut juuri jalkapöydästä niin en ole siis pilatesta pystynyt tekemään. Käsiliikkeet teen aikas usein, niin ei mene hartiat ihan jumiin, mutta muuta en pysty tekemään.
Teetkö sitä 20 minuutin ohjelmaa vai? ja monta kertaa viikossa?
Tänään kävin 2 tunnin lenkillä sienimetsässä: saalis oli n.2 kg rouskuja, muutama suppis ja kantarellejä hieman.
Aika hyvin kulutti kaloreita tuo lenkki, n.900.
joten tänään ei tarvi oikeastaan enempää rehkiä liikunnan suhteen...
Onneks mulla ei oo karkin himoa enää ollu pitkään aikaan, ja muittenkin herkkujen himo on kadonnut melkein jäljettömiin. Oikeastaan ainoat herkut, jota välillä tekee mieli on sipsit.Viimeks söin vain 70 g. Tavallisesti ois varmaan menny koko pussillinen hetkessä....
on se dvd, jonka ohjeilla tein. Siihen kului aikaa noin 40 min. Lämmittelyosuus kesti noin 10 min. ja sitten se varsinainen "jumppaosuus" 30 min.
Silloin kun jalka oli kunnossa olin niin hurahtanut, että tein pilatesta 6 kertaa viikossa...Joten varmaan muutosta selviydyttyäni yritän rajoittaa himoa ja tehdä 4-5 kertaa viikossa. Se vaan on niin ihanaa:)
Joo, munkin pitää varmaan vaihtaa siihen, joka kestää kauemmin, kunhan nyt teen vielä vähän aikaa tuota nykyistä 20 minuutin ohjelmaa.
Miksi te olette niin ihastuneita siihen? Olen niin laiska kuntoileen; onko se rankkaa?
siinä vaiheessa, kun aloitin pilateksen olin useamman kuukauden polkenut kuntopyörällä 30 km päivässä (tunnin), kuusi kertaa viikossa. Ja kolmisen viikkoa olin tehnyt vatsalihas ja käsi-selkäliikkeitä painojen kanssa.
Mun mielestä pilates ei ole rankkaa, kuten esim. aerobic. Hiki siinä kylläkin tulee, mutta sehän on syvävenyttelyä (ei siis mitään pomppimista/viuhtomista). Se on rauhallista ja tekee ainakin minun hartioilleni tosi hyvää ja saa veren kiertämään.
Jotkut ovat valittaneet, että hartiat/ niska kipeytyvät, mutta ei mulla vaan pikemminkin päinvastoin.
Todella ihanaa, mutta siihen on varmasti auttanut se, että kiinteyttävä pilates dvd sisältää ns. opetteluosuuden ja sitten vasta liikkeet linkitetään yhteen, kun perusliikkeet on oppinut.
muuten hommannut kyseisen dvd:n?
Eilinen oli ns. herkkupäivä, mutta kalorit ei ylittynyt kuin 100 kalorilla. Ihan hyvin omasta mielestäni. Liikuntaa pitäisi selvästi lisätä ja ehkä vielä vähentää kaloreita, nyt on se 1500 kcal päivässä...
taisin maksaa siitä kahdeksan euroa tai jotakin sinne päin.
Huutonetissä on varmasti tälläkin hetkellä kyseistä myynnissä tai sitten katso casablanca.fi. Sieltäkään ostettuna ei hinta taida yli 15 euron nousta:). Edullinen ja mun mielestä ainakin ihan hyvä;)
Löysin sen Netanttilasta, 12,95 e. On ainakin sitten jotain muutakin mitä voi kotona tehdä, kun pelkästään tuo kuntopyöräily.
Anttiloista löytyy myös! Hinta alle 10e, en muista tarkkaa hintaa.
=)
Ohhoh, muistin väärin, se olikin toinen dvd minkä hinnan muistin... ;) Se olikin jotain 12 euroa se pilates-dvd.
Anteeksi moka!
Viikonloppu kyläiltiin, ja tuli syötyä suklaata. Eikä vain paria palaa, vaan hiukkasen ehkä enemmän.
Ehkäpä minun pitää aloittaa tiukka linja viikonloppuinakin. Eipä tämä peli vetele. Paino ei ehkä nouse, kun muun viikon kituuttelen, mutta eipä se kyllä laskekaan. Aloin jopa kaipailla sitä tunnetta, joka tulee siitä, kun pystyy kieltäytymään jostain herkusta ja tiettää, että paino menee tasaiseen tahtiin alamäkeä.
Joten nyt siis alkaa TIUKKA LINJA!
Kaalia ei enää osteta, siihen tuli kertakaikkinen kyllästyminen. Eikä ihme, tuli sitä siihen malliin syötyäkin...
Mutta sienimetsässä kävin, ja huomenna on ruokana paistettuja voitatteja. Ja ne kyllä paistetaan VOISSA! (Joten se taas siitä tiukasta linjasta?)
Löytyikö muita sieniä kuin tatteja? Itse en ole tattien ystävä, jätän ne metsään, mutta muita sieniä kyllä. Kantarellejä voisi olla enemmän metässä, mutta ei oikeen löydy..
Minä en repsahtanut ollenkaan (onneksi) ruuan suhteen ja liikuntaakin tuli harrastettua kivasti.
Tänään pääsin kaloreissa jopa alle tuhanteen, mikä on minulta saavutus.....pitänee varmaan tehdä joka päivälle tietyt ruokasuunnitelmat, että pysyy paremmin kurissa syöpöttely.