ensimmäinen Rakkaus

Seurustelin entisen poikaystäväni kanssa n.2 vuotta, jonka jälkeen yhdessä mielin päätimme lopettaa suhteen, sillä riidat olivat jokapäiväisiä ja ERITTÄIN pahoja.
Erosimme n. 3kk sitten.
Baareissa näen kuitenkin exää lähes joka viikonloppu ja tuntuu, että sydän menee palasiksi. Hänellä on paljon uusia naisia ja tuntuu pahalta katsella häntä muiden naisten seurassa.
Kuukausi sitten sovimme, että pysymme ystävinä menneisyydestä huolimatta. Olen käynyt hänen kanssaan kahvilla ja muutaman kerran olen ollut hänen luonaan yötä.
Aina kun juttelen hänen kanssaan nousee kyyneleet silmiin ja tuntuu, että voisin kuolla siihen paikkaan.

Kysymykseni on tämä: Pystyykö suhteiden jälkeen jatkamaan ystävinä, vaikka tunteet eivät ole vielä kadonneet mihinkään vai tulisiko odottaa tunteiden katoamista?

En tahtoisi exästä päästää irti. Haluan hänet osaksi elämääni, vaikka sitten vain ystävänä. Nyt kun on vielä paha olo eromme takia kaipaan ihmistä jonka kanssa voin puhua ja jonka olkapäätä vasten voin kyyneleet vuodattaa.
Exäni on ainoa jonka aikana pystyn näyttämään oikeat tunteeni. Ystäville en pysty tällaisista asioista puhumaan. Mitä siis tehdä?
61321
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

en usko että viellä kannattaa alkaa kaveerata..vasta sitten kun olet päässyt hyvin yli ja et tunne mitään muuta kun iloisia jälleennäkemisen tunteita häntä kohtaan,onnistuis toi..ei kannata muuten rääkätä itseään.

Äänestä
  • mieltä. Ei kannata, kokemuksesta tiedän.

    Äänestä

  • samaa kirjoitti:

    mieltä. Ei kannata, kokemuksesta tiedän.

    Itse olen tässä miettimässä samaa... Ollako kaveri vai ei mitään? Se, että pysyy kavereina ainoastaan ylläpitää olemassa olevia tunteita. Toinen saattaa pystyä hankkimaan uutta seuraa, mutta ainakaan minä en muuta kuin jatka haaveilua yhteisestä tulevaisuudesta. Toisaalta, näyttää kyllä, että meillä se on pian täällä. Mutta on tämä silti ollut kiusallista aikaa...

    Äänestä

Kai sitä on sitten hetki pärjättävä omillaan.
Toivon kuitenkin, että jonain päivänä pystyisin olemaan rehellisesti VAIN ystävä hänen kanssaan.
Mutta ISO kiitos kaikille jotka jaksoivat lukea!

Äänestä

Oon itekkin vähän samassa tilanteessa.. exäni haluaisi olla vielä kaveri, mutta itse olen sanonut että en tiedä haluanko olla kaveri sellasen kanssa jota rakastaa... :( ei mun mielestä oo oikee järkeä, koska aina kun näkee niin joutuu alottaa taas sen saman kärsimyksen alusta.. Niin on käynyt..:( ja nyt siihen saa tulla loppu.. Haluan kaikki tai ei mitään... ehkä teistä saattaa olla tyhmä ajatus mutta niin vaan on että en osaa olla vaan kaveri jos haluan oikesti paljon enemmän.. Ja pelkäisin kuulla jos sillä oisikin joku muu ja se oisi onnelinen.. parempi vaan yritää "unohtaa" .Niin pääsee kaikesta nopeiten yli...

Äänestä

Itsellani oli sama juttu vuosia sitten ja sita jatkui monta vuotta. Mutta helpotti vuosi vuodelta. Kohtasin uusia miehia (kukaan ei hanen veroisensa, mutta edes jotain), ja en ollut hanen kanssaan niin tiiviisti yhteydessa niin kipu ja kaikki haaveet hellittivat. Vaikeaa se on mutta niin klisee kuin se onkin AIKA PARANTAA. Kavipa sitten niin etta rakastuin uudelleen toiseen mieheen muutama vuosi myohemmin ja viimeisemmatkin haaveet tasta toisesta karisivat, enaa en huolisi! Voimia teille kaikille samassa tilanteessa oleville, vaikeaa se on, mutta se on vaan elamaa, ei sen enempaa :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


*sniff* kirjoitti:

Seurustelin entisen poikaystäväni kanssa n.2 vuotta, jonka jälkeen yhdessä mielin päätimme lopettaa suhteen, sillä riidat olivat jokapäiväisiä ja ERITTÄIN pahoja.
Erosimme n. 3kk sitten.
Baareissa näen kuitenkin exää lähes joka viikonloppu ja tuntuu, että sydän menee palasiksi. Hänellä on paljon uusia naisia ja tuntuu pahalta katsella häntä muiden naisten seurassa.
Kuukausi sitten sovimme, että pysymme ystävinä menneisyydestä huolimatta. Olen käynyt hänen kanssaan kahvilla ja muutaman kerran olen ollut hänen luonaan yötä.
Aina kun juttelen hänen kanssaan nousee kyyneleet silmiin ja tuntuu, että voisin kuolla siihen paikkaan.

Kysymykseni on tämä: Pystyykö suhteiden jälkeen jatkamaan ystävinä, vaikka tunteet eivät ole vielä kadonneet mihinkään vai tulisiko odottaa tunteiden katoamista?

En tahtoisi exästä päästää irti. Haluan hänet osaksi elämääni, vaikka sitten vain ystävänä. Nyt kun on vielä paha olo eromme takia kaipaan ihmistä jonka kanssa voin puhua ja jonka olkapäätä vasten voin kyyneleet vuodattaa.
Exäni on ainoa jonka aikana pystyn näyttämään oikeat tunteeni. Ystäville en pysty tällaisista asioista puhumaan. Mitä siis tehdä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu