Kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksia tilanteita suhteen alkumetreiltä ja siis sellaisen suhteen, joka on todellakin paljon enemmän kuin pitkittynyt yhden yön juttu vaan jotain paljon enemmän. Eli kuinka usein olette nähneet ja kuinka paljon olette viettäneet öitä toistenne luona ja milloin esittelitte ensimmäisen kerran kumpaninne vanhemmillenne.
Kiinnostaisi vain tietää muiden tilanteita, koska itse olen vielä näillä alkumetreillä ja kai sitä haluaa verrata omaa ajatuksenjuoksuaan ja haluja liittyen suhteen tulevaisuuteen muiden ihmisten kanssa.
Kiinnostaisi vain tietää muiden tilanteita, koska itse olen vielä näillä alkumetreillä ja kai sitä haluaa verrata omaa ajatuksenjuoksuaan ja haluja liittyen suhteen tulevaisuuteen muiden ihmisten kanssa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse elän juuri tässä alkuhuuman vaiheessa. En tiedä tarkkaan, milloin suhteemme siirtyi seurusteluasteelle, mutta suurinpiirtein kolmisen kuukautta sitten. Tapailimme huhtikuun puolesta välistä asti ja vierailimme toistemme luona joka ikinen viikonloppu, olimme siis aina viikonloppuisin yötkin yhdessä.
Vein mieheni kotiini "näytille" tässä kesän aikana, koska minulla on aika korkea kynnys ennen kuin päästän ketään vanhempieni silmien alle. Siinä vaiheessa täytyy olla jo vakavampaa mielessä.
Iloitkaamme alkuhuumasta, ei sitä ikuisesti kestä! :)
Tunsimme toisemme ennestään yhteisen harrastuksen kautta, mutta eräissä pikkujouluissa tapahtui sitten muutakin kuin pelkkää juttelemista. Tämä tapahtui marraskuun puolivälin tienoilla. Tapailimme pari kertaa viikossa, ja vajaan kuukauden päästä totesimme, että kyseessä on jo vakavaa seurustelua. Vein hänet tapaamaan vanhempiani uutena vuotena, eli n. 1,5 kk siitä, kun aloimme käymään treffeillä. Siitä meni pari viikkoa eteenpäin, kun tutustuin hänen vanhempiinsa. Siitä kuukausi eteenpäin muutimme saman katon alle.
Meillä molemmilla oli kyllä jo epäonnistuneita suhteita takana. Minulla oli yksi avioliittokin ollut ja mennyt. Tiesimme siis aika hyvin, mitä puolisolta kaipaamme. Sen vuoksi suhteemme varmaan eteni niin nopeasti.
Tapailimme 1kk, vein miehen kotiin "näytille" ja seuraavalla viikolla vierailimme hänen vanhempiensa luona. 6kk tuosta kihlauduimme, ostimme asunnon ja siitä toiset 6 kk menimme avioon. Tuosta on nyt kulunut nelisen vuotta. Ensimmäinen vauveli tulee helmikuun lopulla. Sitä onkin yritetty jo pari vuotta ja sitten tärppäsi. Miehellä oli ihan hirveä vauvakuume. Johtuuko tuosta iästä, kun on 32v. Itse olen 28v. Aika nopeaan me silloin alkuun edettiin, mutta vuodet vierivät ja molemmilla on yhteinen halu hoitaa kotia ja suhdetta. En silti sano, että kannattaa aina edetä nopeasti. Riippuu vähän siitäkin, minkä ikäisiä olette. Nuorempana on aikaa katella vuosi jos toinenkin ihan rauhassa.
Tapasin poikaystäväni kevään vaihtuessa kesään. Melkein heti ensitapaamisesta lähtien oli selvää, että seurustelemme... emmekä esim. vain "tapaile". Näemme yleensä viikolla yhtenä tai kahtena päivänä. Viikonloput vietämme yhdessä...siis myös yöt. Poikaystäväni ei ole tavannut vielä vanhempiani. Minä olen tavannut hänen vanhempansa vain hyvin pikaisesti. tarkoitus olisi, että veisin hänet kohta näytille ...
Onnea teille ja nauti siitä ihanasta alkuhuumasta!
meidän juttu alkoi etenemään hyvinki nopeasti..ollaan oltu yhdessä nyt melkein 7 kuukautta ja koko tämän ajan olen "asunut" poikaystäni luona..Kotona olen yöpynyt tasan yhden käden sormien verran!tätä ennen en ole aikaisemmin seurustellut..ja se tuntui aika hassulta kun 5 päivän tapaamisten jälkeen minut esiteltiin jo vanhemmille ja kultani antoi avaimenkin omaan kämppäänsä:)missään vaiheessa emme keskustelleet siitä,että "nytkö me seurustellaan"..annettiin asioiden mennä omalla painollaan ja hyvältä on tuntunut. Näämme joka päivä toisemme...pakostakin..sillä meillä on myös sama työpaikka *hups*!Vielä ei ainakaan ole ruvennut toisen naama kyllästyttää..tulevaisuutta odotan innolla:)