Oltiin seurusteltu miehen kanssa reilu puoli vuotta kun pikkuneiti ilmoitti tulostaan. Nyt tyttö kaks kuukautta ja mun jaksaminen parisuhteen osalta ihan nollassa. Alku meidän suhteessa oli ihanaa ja vähän liiankin kiihkeää. Kun tulin raskaaksi, halut katos kun tuhka tuuleen. Lähestulkoon koko raskausaika oltiin ilman seksiä ja nyt kaks kuukautta synnytyksen jälkeen ei olla vieläkään voitu rakastella kun episotomiahaava on vieläkin huonossa kunnossa ja joudun sen kanssa sairaalaan uuteen operointiin kun haava pitää koko ajan tulehdusta yllä :(
Tiedän, että seksi ei ole tärkeintä suhteessa, mutta kyllä sen puute ja yleensäkkin hellyydenpuute rasittaa suhdetta. Mies on kuin puupökkelö ja ei kuulemma tiedä miten vois tehdä toisin että löydettäisiin taas se kipinä. En jaksa enää olla se ainoa osapuoli joka tekee jotain suhteen eteen. Mies väittää olevansa onnellinen näinkin. Olenko itsekäs jos vaadin suhteelta enemmän? Tekeekö vauvan tulo joka suhteessa parisuhteelle vaan hallaa vai ollaanko vaan poikkeuksia? Kannattaako tunteettomaan suhteeseen jäädä kituuttamaan? Miten sen kipinän vielä vois löytää ja saada syttymään? Tytön takia pitäis tehdä jotain radikaaleja muutoksia että kaikki voitais olla onnellisia. Ei vain iskä.
Tiedän, että seksi ei ole tärkeintä suhteessa, mutta kyllä sen puute ja yleensäkkin hellyydenpuute rasittaa suhdetta. Mies on kuin puupökkelö ja ei kuulemma tiedä miten vois tehdä toisin että löydettäisiin taas se kipinä. En jaksa enää olla se ainoa osapuoli joka tekee jotain suhteen eteen. Mies väittää olevansa onnellinen näinkin. Olenko itsekäs jos vaadin suhteelta enemmän? Tekeekö vauvan tulo joka suhteessa parisuhteelle vaan hallaa vai ollaanko vaan poikkeuksia? Kannattaako tunteettomaan suhteeseen jäädä kituuttamaan? Miten sen kipinän vielä vois löytää ja saada syttymään? Tytön takia pitäis tehdä jotain radikaaleja muutoksia että kaikki voitais olla onnellisia. Ei vain iskä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joskus vaan käy noin että tunteet ja kipinä häviää... mutta jos miehesi ei sitä ymmärrä niin on teillä totiset paikat edessä...
Itse tiedön kun hälut katoaa... olen toistamiseen raskaana ja halut katosivat lähes heti kun raskaaksi tulin...
Teillä on tilanne vielä että ette voi/saa harrastaa seksiä haavan takia... se voi olla kova paikka miehelle... että "seksiä ei saa harrastaa"... voi olla että aika parantaa haavat... sekä se parantaa ajan kanssa tulehduksen ja pääsette "hommiin" ja voi olla että kun "lupa" on annettu seksin harrastamiseen niin mieskin herää...
Mutta tsemppiä... kyllä asiat lutviutuu tavalla tai toisella =)
puhua asioista ja antaa "toisenlaista" hellyyttä miehellesi ,kyllä asioilla on tapana järjestyä. ja kerro suoraan miehellesi miksi et voi harrastaa sexiä,voi olla että miehesi ei ole tullut ajatelleeksi asiaa sinun kannaltasi.
toivottelen teille oikeen iloista syksyä ja paljon onnea pienen vauvelin johdosta ja muistakaahan nauttia pikkuisesta,sekä tietysti toisistanne.;)
meillä aika sama tilanne. kyllä se elämä siitä taas palaa ennalleen, mutta vie vielä vähän aikaa. kärsivällisyyttä!
nim. isä-05
Mulla sama tilanne... Oon 5 viikon ikäisen lapsen äiti ja suhteelle ei oo aikaa/kiinnostusta nyt kun lapsi vie kaiken ajan ja voimat. Mekään ei olla seksiin pystytty kun haava vielä kipeä (tosin kiinnostuskin nollassa). Oon ajatellut että kyllä se suhde vielä lämpeää kun aikaa kuluu ja elämä lapsen kanssa helpottuu... Töitä vaan täytyy tehdä sen eteen molempien. Toista ihmistä voi rakastaa vaikka se "kipinä" puuttuu sillä hetkellä. Täytyy vaan päättää rakastaa ja yrittää kestää harmaatakin arkea. Muista myös että vauvan tulo on isällekkin rankka kokemus, vaikka siihen eri tavalla reagoi. Tsemppiä teille.
kun hoidat miehesi asiat poskihoidoilla.
Olen siis mies, toista vuotta sitten viimeksi rakastellut vaimon kanssa. Meillä ei suuseksiä saa (paitsi vaimo, eikä enää sekään) ja olenkin alkanut kurkkia aidan toiselle puolelle...