Seitsemän vuotta avioliittoa takana, lapsia kertynyt, arki hukuttanut kaikki iloiset asiat mieheni ja minun välillä alleen. Kai sitä arjessakin saisi olla jotain mukavaa, pieniä kosketuksia, eleitä joilla näytetään että hei, mä välitän susta edelleen vaikka olet yltäpäältä vauvan oksennuksessa ja tukkas näyttää leijonan harjalta. Mutta ei. Täällä vaeltaa kaksi zombieta, kunnes toinen herää tajuamaan ettei näin voi jatkua tai muuten upotaan suohon. Herännyt zombie yrittää saada toistakin hereille, hei, tehdään jotain kivaa joskus, huomaa mut, mä haluaisin kainaloon..toinen ei huomaa. Pari vuotta yrittää ja yrittää, ei huomiota.
Sitten eräänä kauniina päivänä tulee tehtyä temppu. Tavataan toinen ihminen joka huomaa. - erotaan, sanoo herännyt zombie ja herättää uinuvan.
Liian myöhäistä enää herätä, toinen on jo mennyt. Vai olisiko sittenkin voinut tehdä jotain?
Sitten eräänä kauniina päivänä tulee tehtyä temppu. Tavataan toinen ihminen joka huomaa. - erotaan, sanoo herännyt zombie ja herättää uinuvan.
Liian myöhäistä enää herätä, toinen on jo mennyt. Vai olisiko sittenkin voinut tehdä jotain?
Vastaukset 6
Vanhimmat
aivan,aivan,näinhän se menee....olen jo mennyt...
..yhdessä olo ja avioliitto, ja juuri noin meillekin kävi.. On se sääli, että siihen ei herää ajoissa ja sitten onkin jo myöhäistä.. :(
Tsemppiä sulle ja aurinkoisia päiviä jatkoon!
ja ero tulee täytenä yllätyksenä sille!
(ja sanoo :"meillähän meni ihan hyvin" Ja valittaa sitten että meillä oli autot, talot pelit ja vehkeet....
Noin taitaa monien miesten kohdalla juuri olla asian laita. Nainen yrittää vuositolkulla puhua ja näyttää kaikin tavoin huonoa oloaan jne., mutta ei saa oikein vastakaikua. Kun sitten koittaa se päivä, kun nainen kaiken yrittämisen lannistamana sanoo että lähtee, mies silmät ymmyrkäisinä ja huuli pyöreenä ihmettelee että "miten voi olla noin törkee akka kun yhtäkkiä vaan lähtee, eikä mulle kertonut mitään." Ja kaverit saa kuulla kuinka naiset on kamalia kun ne lähtee tosta vaan. Ero tulee miehelle yhtä suurena yllätyksenä kuin Annelille taannoin faksi.
Just juu. Tätä tapahtuu.
minulle kävi aivan samalla lailla kuin sinullekkin mut avovaimo lähti toisen mukaan ja jätti pojan minulle...tosi etäinen oli mua kohtaan vaikka ei mitään riitoja ollutkaan vaan päätti vaihtaa toiseen...nyt kuiten huomaan et kun hän harrastaan syrjähyppyjä niin sit saa ollakkin siellä missä mukamas onnensa löytääkin...olen 34v -yh isä ja nyt huomaan kuinka
helvetillistä toi kylmyys olikaan...voit pistää kohtalontoverille viestiä jos se helpottais meidän molempien oloa....ps.ei kesälomaa kestännyt olla erillään niin johan ex löysi toisen...
....mutta oletko omalla kohdallasi miettinyt mikä johti tilanteeseen? Oletko itse täysin syytön? Tuskin tälläinen pohdiskelu auttaa enää teitä, mutta seuraavassa liitossa....ehkä.
Onnea ja voimia sinulle!