Meillä oli miehen kanssa vuosi päivä ja tiesin hänen muistavan sen. Itse tein hänelle erikoisen aterian ja katoin pöydn kauniisti, ostin ruusun ja maljakon. Ja mies tulee vaan töistä (myöhässä) syö ja kysyy mikäs toi ruusu on..vastasin, että sulle. Sitten kysyy, että mitäs tehtäin kun on vuosipäivä ja se mieni siihen, että minä lähdin vuokraamaan leffaa ja kauppaan..
Odotin kuitenkin edes pientä ruusua tai jotaikin muistamiselettä, mutta ei.. Loukkaannuinko liian pienestä?
Odotin kuitenkin edes pientä ruusua tai jotaikin muistamiselettä, mutta ei.. Loukkaannuinko liian pienestä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
juu, meillä ei myöskään mies muista mitään, ei synttäreitä, vuosipäiviä, kihlapäivää tai muutakaan... ärsyttävää...
saa siitä loukkaantua, mutta ei kannata siitä riitaa tehdä kuitenkaan.
mikään juhlapäivä ei ole sen arvoinen että rouva vaivautuisi täyttämään toiveeni.
Jokainen päivä on juhlapäivä, jos vain joku, kuka hyvänsä, toteuttaa toiveesi...mutta pidä se omana tietonasi
että, jos olet vielä nuori, mutta odotat suhteelta hellyyttä, muistamisia, huomioonottamista...lähde lätkimään, koska tilanne ei todellakaan tule paranemaan..ja kysehän ei ole muistamattomuudesta vaan välinpitämättömyydestä ja siksi se vain pahenee iän myötä ja päättyy kuten..vanha sanonta, joka kuuluu: ihminen syntyy alastomana ja kuolee katkerana....
Aivan turhaan. Merkkipäivät ovat aivan turhia.
Oliko kyseessä hääpäivä, kihlapäivä vai tapaamisen vuosipäivä? Ehkä noista merkkipäivien muistamisesta ei kannata kauheasti loukkaantua. Miehille ne ei käsittääkseni niin kauhean tärkeitä ole, päivä kuin päivä.
Hän siis kysyi, mitä tekisitte vuosipäivän kunniaksi? Aika huomaavaista sekin. Olisit nyt ehdottanut jotain mukavaa. Toisaalta jos miehellä oli rankka päivä töissä, ei ehkä juuri silloin jaksanut innostua mistään ihmeellisestä, vaan halusi löhötä kotona.
Eikö miehet tiedä mitä sana ROMANTIIKKA tarkoittaa!!!!!!
Jos olisin ollut sinä olsin mennyt suuttuneena nukkumaan yksin ja jättänyt miehen ajattelemaan itsekseen mitä oli tehnyt väärin..ehkä siten seuraavalla kerralla hän muistaisikin vuosi päiväänne paremmin
muistaisi, ehkä ei....ehkä kotona, ehkä ei
Minulla taas oli syntymäpäivä. Vaimo kysyi mitä haluaisin lahjaksi, vastasin että ainoastaan sinut rakkaani. Sinut kynttilänvalossa iltasella.
No, se siitä sitten, kakkua sain mutta seksi ja romantiikka jäi- ei kuulemma innostanut
Minä sain naistenpäivänä,nimipäivänä ja ruusun päivänä puoliskoltani kukkia ja mentiin syömään ravintolaan. Hyvä alku, saa nähdä, kun olemme seurustelleet vajaa vuoden, että kuinka käy syntymäpäivinä ja muina juhlapyhinä, kun suhteemme on jo "normalisoitunut".. ;)
Hyvä alku.
Kyllä olisi tuntunut minustakin pahalta. Me vietetään mun avomiehen kanssa kuukausipäivää :) Eli joka kuukauden tietty päivä annamme toisillemme pienet lahjat, teemme hyvää ruokaa(tai käymme ravintolassa), käydään leffassa tai jotain muuta. Tärkeintä on kuitenkin se idea, että joka kuukausi vietämme ainakin sen yhden romanttisen päivän/illan, joka on omistettu vain meille. Yhdessä on asuttu melkein 3 vuotta ja kuukausipäivää on vietetty ihan seurustelun alusta asti.
Kyllä se niin on miehet, että naiset ilahtuvat älyttömästi huomionosoituksista ja koska ne eivät yleensä maksa mitään, miksi niitä pihistellä? =)
Puolisoni ei ole mikään megaromanttinen vaan pikemmin laiska mitä ideoimiseen tulee. Eräillä syntäreilläni hän kuitenkin yllätti.
En ole vuosiin juhlinut synttäreitäni, sillä mitä turhaan nähdä vaivaa vaikeiden herkkujen kanssa kun puolet kavereista ei kuitenkaan viitsi tulla paikalle ja toinen puoli ilmoittaa olevansa dieetillä.
Tulin siis töistä kotiin väsyneenä. Tietäen että on synttäripäiväni, mutta että niitä ei juhlistettaisi mitenkään.
Mies olikin tehnyt kermaperunoita ja yrttipaistin, paistanut patongin ja ostanut vanukasta jälkiruoaksi. Tarjosi vielä aperitiivin ennen ruokaa. Oli hellyttävää joutua talutetuksi pöytään eikä iloani himmentänyt edes sekään että näin rakkaan tökänneen saamarin kalliin, kissojen ja koirien kanssa metsästetyn erikoisvärjätyn koristekynttilän pulloon ja palamaan. Luoja että olin otettu. Minulle ei KUKAAN koskaan ollut tehnyt mitään vastaavaa. Ei puolisonikaan ennenkuin 7 vuoden yhdessäolon jälkeen.
Seuraavana päivänä hän tuli lahjan kanssa jota en myöskään odottanut saavani. Pidin illallista lahjana.
Ja vajaan viikon päästä hän raahasi minulle myöhästyneet synttärikukat. Kaveriltaan kuulin ettei kukkakimpun tehnyt myyjä ollut päässyt vähällä. Mies oli käskenyt yhdistelemään sitä sun tätä, poistamaan tuon ja tuon ja lisäämään tuota. :)
Noista synttäreistä on muutama vuosi aikaa, mutta vieläkin ne herättävät lämmön sisälläni. Ihan kuin éläisin juuri siä hetkeä.
Joten miksi siis miehet ette haluaisi naisenne muistavan teitä juuri noin :)
Minä haluaisin muistaa vaimolleni tärkeitä merkkipäiviä, mutta niitä joutuu aina jostain etsimään kun tulee mieleen että jokin päivä lähestyy. Hääpäiväämmekään en muista, vaan sekin täytyy aina tarkistaa. Minulla on joko huono muisti tai sitten se johtuu siitä että olen mies.
mun mies ei muista mua ees jouluna tai synttäreillä... tosi ärsyttävää!