Mä haluisin että joku pystyisi auttamaan mua tässä ongelmassa, kun itse en vaan pysty keksimään mikä tässä suhteessa mättää..
Tuntuu siltä kun mun naiseni haluaisi mun olevan
henkisesti paskana kokoajan.. Eilen se taas lähti baariin juomaan kavereidensa kanssa, se on mulle ihan O.K. En jaksa siitä enään sille edes mitään sanoa. Eise kuitenkaan siitä välittäis miltä musta tuntuu, ja loppujen lopuks se kuitenkin sinne lähtis
No, kuitenkin juuri ennen kuin hän lähti baariin piti taas pistää show pystyyn. Se alko valittamaan mulle että se ei enään jaksa tätä meidän riitelyä ja paskaa suhdetta. Sitten auton ovi kiinni ja perään katsomatta kotiin.
Mikä tässä on se juttu, on se että me emme edes riidelleet, vaan keskustelimme normaalisti autossani, en huutanut en haukkunut en mitään. Halusin vain antaa pusun ja toivottaa että pidä hauskaa. Mutta ei.. Ihan kuin se nauttisi siitä kun mä joudun menemään yksin kotiin miettimään, kuinka paska jätkä mä olen, kun en kykene muuta ku riitelemään sen kanssa. Se tietää että mulle tulee helvetin paska olo kun lähdetään pois vaan syyttäen toista. En haluaisi epäillä häntä mistään, mutta ei se nyt mun luottamusta lisää kun keksityn riidan jälkeen lähetään baariin..
Yöllä sitten se pisti viestin kun se oli tullut kotiin että ei saa unta. Kuulemma monet asiat painaa sen mieltä. Luin viestin aamulla ja soitin työpaikalta että, kulta kerro mikä sulla on hätänä, mikä vaivaa??? Vastaus on että ei mikään, en jaksa kertoa. Mulle tuli taas helvetin paska ja tyhjä olo tästä epätietoisuudesta, ja sen se tietää. Miksi edes kertoa että jotkut asiat vaivaa mieltä jos ei niitä voi kertoa??!! Haluukse että mä olen huolissani ja paskana siitä mitä on tapahtunut? Kaipaako se lisää huomiota vai onko se joku vitun sadisti kun haluu että mä olen ihan paskana ja kokoajan varpaillani tän suhteen tulevaisuuden takia?
Tää ei todelllakaan ole ainoa tapaus tässä suhteessa kun tuntuu että mulle halutaan tuottaa vaan mielipahaa, pikemminkin pieni murunen siitä. Mäen todellakaan vaivautuis edes kirjottamaan tänne jos tää olis ainoa kerta kun näin on käynyt, tai jos musta ei tuntuis että tyttöystäväni haluaisi tahallaan mun olevan paskana.
Tuli aika pitkä vuodatus pelkästään yhden illan tapahtumista, mutta mä oikeasti haluan tietää mikä tässä jutussa on nyt vikana? Itse en siihen kykene kun mulle ei edes kunnolla suostuta puhumaan mistään syvemmistä tunteista. Kai jollain voi olla myös samansuuntaisia kokemuksia samanlaisista ihmisistä, en usko että tää on uniikki tapaus. Pitää myös sanoa että on todella rakastunut tähän ihmiseen, ehkä siks jaksan tällasta rääkkiä..
T: taas paskana
Tuntuu siltä kun mun naiseni haluaisi mun olevan
henkisesti paskana kokoajan.. Eilen se taas lähti baariin juomaan kavereidensa kanssa, se on mulle ihan O.K. En jaksa siitä enään sille edes mitään sanoa. Eise kuitenkaan siitä välittäis miltä musta tuntuu, ja loppujen lopuks se kuitenkin sinne lähtis
No, kuitenkin juuri ennen kuin hän lähti baariin piti taas pistää show pystyyn. Se alko valittamaan mulle että se ei enään jaksa tätä meidän riitelyä ja paskaa suhdetta. Sitten auton ovi kiinni ja perään katsomatta kotiin.
Mikä tässä on se juttu, on se että me emme edes riidelleet, vaan keskustelimme normaalisti autossani, en huutanut en haukkunut en mitään. Halusin vain antaa pusun ja toivottaa että pidä hauskaa. Mutta ei.. Ihan kuin se nauttisi siitä kun mä joudun menemään yksin kotiin miettimään, kuinka paska jätkä mä olen, kun en kykene muuta ku riitelemään sen kanssa. Se tietää että mulle tulee helvetin paska olo kun lähdetään pois vaan syyttäen toista. En haluaisi epäillä häntä mistään, mutta ei se nyt mun luottamusta lisää kun keksityn riidan jälkeen lähetään baariin..
Yöllä sitten se pisti viestin kun se oli tullut kotiin että ei saa unta. Kuulemma monet asiat painaa sen mieltä. Luin viestin aamulla ja soitin työpaikalta että, kulta kerro mikä sulla on hätänä, mikä vaivaa??? Vastaus on että ei mikään, en jaksa kertoa. Mulle tuli taas helvetin paska ja tyhjä olo tästä epätietoisuudesta, ja sen se tietää. Miksi edes kertoa että jotkut asiat vaivaa mieltä jos ei niitä voi kertoa??!! Haluukse että mä olen huolissani ja paskana siitä mitä on tapahtunut? Kaipaako se lisää huomiota vai onko se joku vitun sadisti kun haluu että mä olen ihan paskana ja kokoajan varpaillani tän suhteen tulevaisuuden takia?
Tää ei todelllakaan ole ainoa tapaus tässä suhteessa kun tuntuu että mulle halutaan tuottaa vaan mielipahaa, pikemminkin pieni murunen siitä. Mäen todellakaan vaivautuis edes kirjottamaan tänne jos tää olis ainoa kerta kun näin on käynyt, tai jos musta ei tuntuis että tyttöystäväni haluaisi tahallaan mun olevan paskana.
Tuli aika pitkä vuodatus pelkästään yhden illan tapahtumista, mutta mä oikeasti haluan tietää mikä tässä jutussa on nyt vikana? Itse en siihen kykene kun mulle ei edes kunnolla suostuta puhumaan mistään syvemmistä tunteista. Kai jollain voi olla myös samansuuntaisia kokemuksia samanlaisista ihmisistä, en usko että tää on uniikki tapaus. Pitää myös sanoa että on todella rakastunut tähän ihmiseen, ehkä siks jaksan tällasta rääkkiä..
T: taas paskana
Vastaukset 23
Vanhimmat
tyttöystäväsi pitää sinua hätävarana. On edes joku jonks puoleen kääntyä kun menee päin peetä. Käyttää siis sinun hyväntahtoisuuttasi hyväkseen, ehkä tietämättään. Mahtaako hän edes tietää mitä elämältä haluaa. Älä tuhlaa aikaasi häneen, olemassa on niitäkin tyttöjä jotka arvostavat huolenpitoasi ja nauttivat siitä.
jotenkin minusta tuntuu että et ansaitsisi tuollaista kohtelua..että ansaitsisit paremman kumppanin ja suhteen..missä voisit olla onnellinen..naistasi painaa ilmeisesti joku vakava asia koska ei saa sitä sanotuksi..yritä saada hänet avautumaan..kun kertoo huolensa huomaa kuinka se auttaa ja keventää mieltä (kokemusta on) Asioista pitää osata puhua..jos hän on sinulle ilkeä..ota hiukan etäisyyttä jos hän sinusta välittää ja rakastaa hän kyllä tulee luoksesi..mutta päissään en suosittele että puhuisitte..silloin asiat vain menevät pahempaan suuntaa.
Onhan tää suhde ollu aika erilainen kun muut suhteeni. On aika helvetin vaikeeta kun hän ei tosiaan avaudu mulle asioista jotka vaivaavat häntä. Mä oon yrittäny miettiä mikä asia voi olla tollasen käytöksen takana, melkeen tekis mieli mennä Dr. philin luokse juttelee..
Ensimmäiset 5-6kk oli aivan ihanaa aikaa meillä, kaikki meni sillon hyvin.. Ehkä mä jaksan roikkuu tässä suhteessa sen takia kun mä toivon tän joskus palautuvan siihen mitä me joskus oltiin hetken aikaa..
Toisekseen mulla on ollu helvetisti vaikeuksia todella rakastua johonkin ihmiseen, sen takia en ole edes aloittanut suhteita muutamaan vuoteen, nyt kun sitten rakastun nii tulee sitten kunnon henkinen turpasauna..
Muista, että tämä on vain yksi ehdotus selitykseksi.
Naisesi tietää, joko oikeasti tai sitten alitajunnassaan, ettei suhteestanne pitkän päälle tule mitään. Hän haluaisi pistää sen poikki, muttei pysty siihen. Ehkä hän pelkää, että se on sinulle liian kova isku. Tai ehkä hän ei vain halua jäädä yksin. Sen vuoksi hän kehittää riitää koko ajan, koska ei halua olla sinun lähelläsi. Hän ei halua pusutella, koska ei näe teillä yhteistä tulevaisuutta. Mitä enemmän te riitelette, sen helpompaa hänelle on lopulta tehdä ero. Tai sitten hän koko ajan odottaa, että sinä kyllästyt ja teet ratkaisun.
asia..
joissain asioissa musta silti tuntuu että hän voisi välittää musta paljonkin. Esimerkiksi jos olen puhunut että muutan pois opiskelupaikkakunnaltani muualle hän (mun mielestä ainakin) masentuu ja sanoo että ei edes halua ajatella asiaa. ja kyllähän mä oon saanu kuulla valitusta asioista joiden ainakin luulen olevan sellasia mistä ei valiteta ellei toisesta ihmisestä välittäisi.
Minustakin kuulostaa siltä että tyttöystäväsi ei halua jatkaa suhdetta, mutta ei uskalla itse sitä katkaista. Odottaa ehkä että sinä kyllästyisit ja tekisit likaisen työn, jolloin hän voisi olla jätetty osapuoli joka saisi sympatiat.
Naisesi voi välittää sinusta, vaikka haluaisikin eroa. Minulla on yksi avioliitto päättynyt eroon, ja minä olin silloin se, joka eroa halusi. Siitä huolimatta minuun koski se tuska, jota vaimolleni aiheutin. Välitin hänestä edelleen, vaikka halusinkin eroa.
Voi olla myös niinkin, että naisesi haluaa olla kanssasi, muttei parisuhteessa. Minullakin erittäin hyvä ystävä asuu toisella paikkakunnalla. Kyllä se harmitti ja masensi, kun hän sinne muutti.
älä välitä siitä naisesta. Olet selvästikin hätävara tai hän muuten haluaa päästä sinusta eroon.
Ole mies ja ota etäisyyttä. suhde loppuu kuitenkin. Tee se omilla ehdoillasi. Tai toisena vaihtoehtona riudu siinä.Ajattele sitäkin jos muuta toiselle paikkakunnalle, mitä tosta tulee.
Hei haloo, onks valoo.
Elämä on paskaa mutta se on susta kii. Löydät varmasti paremman
Mutta mäen jaksais uskoa sitä että joku jaksais leikkiä toisella ihmisellä vuoden ajan ja pitää sitä hätävarana..
ja luulis nyt ainakin että jos olen hätävara niin se ainakin tapailis muita miehiä mun selän takana, eikä vain tyytyis hätävaraansa. oishan sen sitten helppo katkaista suhde jos sillä olis uusi kumppani jo valmiina, eikä vain tyytyä odottamaan että mä tekisin sen..
Elämä on paskaa, ja sitten kuolet
saada ihmisten erilaisia näkökulmia asiaan.. en haluaisi tehdä mitään hätiköityjä ratkaisuja suuntaan tai toiseen kun suhteen toisena osapuolena voin olla sokea joillekkin asioille jotka vaikuttavat hänen käytöksensä takana..
mulla on jo pitkään ollut sellanen olo että jotain todella inhottavaa löytyy tän ihmisen nuoruudesta/ lapsuudesta, mista hän ei pysty vielä puhumaan mulle. Se varmaan selittäis kaikki ne TODELLA oudot kiukuttelut mitä pienimmistä ja turhimmista asioista.
Mutta en tiedä.. Jos jollain on samantapaisia kokemuksia niin kertokaa ihmeessä mulle. Mä todellakin haluaisin tietää..
sille asialle, ja uskotella itsellesi, että "se kuitenkin ihan oikeesti tykkää musta", koska et ole vielä ihan valmis myöntämään itsellesi totuutta.
Se, joka tykkää vähemmin on aina voiton puolella, mutta muista:
Pahinkin "häviö" muuttuu usein voitoksi.
Tajuat sen vasta myöhemmin.
Luovuta suosiolla, katso eteenpäin !
Maailma on täynnä mielenkiintoisia ihmisiä.
Ehdotan, että pistät sille vastaan ja lujasti. Hänen omaa lääkettä ei tarvitse käyttää, mutta sano suoraan mitä ajattelet. Ota kii ja "pakota" kertomaan mikä on.
Minä oon ite pikkasen sellanen, että saatan tyhjästä joskus melkeinpä haukkua minulle tärkeää ihmistä, ja silloin minuun tepsii vaan se että se lopetetaan kovin ottein. Tottakai siitä hetkeksi möksähdän mutta tajuan kyllä. Ilmeisesti sun tyttöystävä on kuitenki paljo pahempi.
Älä siedä tollasta käytöstä. Mutta jos et vaadi enempää, niin älä tee mitään. Jos haluat asian muuttuvan, kokeile vaikka tuota mitä ehotin. Älä päästä lähtemään ennen ku asia on selvitetty.
kuin kuvittelet.. Usko pois mä olen yrittänyt selittää sille monen monta kertaa kuinka tärkeää suhteessa on puhua tunteista, asioista jotka vaivaa yms.. Jos väkisin yrittäisin jotain niin se varmaan vaan lähtis vihapäissään pois ja tuloksena olis vaan mykkäkoulu
Kun sitten joskus yritän keskustella jostain syvällisemmistä asioista tuloksena on itku tai mökötys. Ja tämä kyseinen henkilö on jo 23 vuotta vanha ja ite oon 26. Molemmilta löytyy aikaisempia suhteita, että ei tässä olla ensimmäistä kertaa säätämässä.
Mä vaan oon niin kummissani kun aluks tämä tyttö vaikutti niin kypsältä ja jalat maassa olevalta tyypiltä, mutta nyt tuntuu välillä ku olisin 14 vuotiaan kanssa..
Häiritsee vaan se että en todellakaan tiedä mikä meillä mättää.. vai onko se vika kokonaan mussa..
kuulostaa ihan mun kirjoittamalta! Mun poikakaveri on samanlainen kun sun tyttökaveri!!! =(
Enpä osaa itsekään sanoa mitä tehdä, mutta ajattelin vaan kertoo että et oo "yksin".
heittäytykää seikkailuun ja unohtakaa menneet!!!
on samoja ongelmia kun mulla.. Mutta musta tuntuu että kohta tässä ollaan yksin
reppana joka rakastuessaan jää roikkumaan suhteeseen, vaikka oma järkikin sanoo että siinä on tällä hetkellä jotain vikaa. Mä en uskalla pistää tätä suhdetta poikki, kun mä en halua jälkeenpäin huomata sitä että tein virheen jättäessäni tän tyypin.
Mistä mä voisin tietää johtuuko kiukuttelu sen tänhetkisestä duunista ja siihen liittyvästä stressistä. Mistä mä voisin tietää voiko meillä olla parempi tulevaisuus jo seuraavana päivänä. Mäen vaan missään nimessä haluais herätä jonain päivänä ja huomata haikailevani jonkun vanhan tyttöystäväni perään josta luovuin liian helposti..
Mä oon jotenkin addiktoitunu siihen tunteeseen joka ulee kun halaan tyttöystävääni tai jos hän painaa päänsä mun rintaa vasten.. sellaseen mukavaan hyvänolontunteeseen kun huomaa todella rakastavansa jotain ihmistä..
Kai se sitten kaiken kestää ja kärsii, rakkaus nimittäin.. paljon se on mulle antanu ja valitettavasti paljon se multa ottaakin.
Jotenki sun täytyis ottaa ittees niskasta kiinni ja ymmärtää, ettei sussa välttämättä oo mitään vikaa. Suhteessa on kaks ihmistä ja toimiakseen se vaatii sitoutumista ja avoimuutta. Täytyy myös osata myöntää, millon ei enää kannata jatkaa. Luovuttaminen ei aina ole huono asia. Eteenpäin siirtyminen mahdollistaa sullekin sen, että löydät sen, joka todella on sinulle se oikea. Jos jatkat onnettomassa suhteessa, katkeroidut ja menetät loputkin itsetuntosi rippeet.
Mä olin vielä kuukaus sitten täysin onnellinen. Sen jälkeen asioita on tullut ilmi ja suhde on päätetty lopettaa. Aluksi tuntui todella pahalta. Syytin itseäni vaikka vika oli toisessa. Annoin anteeksi, mutta huomasin, ettei homma toimi enää, kun joutuu antamaan liian paljon anteeksi. Itkin liian monena päivänä. Päätin, etten halua riutua. Kohta olen taas sinkku ja nyt se tuntuu jo ihan mukavalta asialta. Ehkä minullekin joku ihana ihminen löytyy.
Luulisin, että seurustelet draamakuningattaren kanssa. Osittain tunnistan kuvailussasi omaa käytöstäni. Uskoisin, että hän jossain määrin nauttii aiheuttamastaan pahasta olosta, sillä se kertoo hänelle, että todella välität ja rakastat häntä paljon. Tällaiset draamakuningattaret tarvitsevat jatkuvaa vakuuttelua ja näyttöä siitä. Toisaalta hän kärsii käytöksestään itsekin, mikä sitten johtaa alakuloisuuteen.
Ethän vain ole liian kiltti. Älä niele kaikkea. Voisin kuvitella, että tämää nainen haluaisi, että asetat hänelle rajat. Kenties hän hieman haluaakin tuntea, ettet olekaan niin varma nakki, kuin annat ymmärtää, ehkä hän janoaa pientä epävarmuutta menettämisen mahdollisuudesta, ja siksi käyttäytyy kuten käyttäytyy. Yrittää saada sinulta reaktiota aikaan.
Minun oikutteluuni tehosi miehen periksi antamattomuus, hän ei suostunut siihen pompotteluun, mitä yritin. Laita hänet selkeän valintatilaisuuden eteen, tee selväksi, ettet siedä enää yhtään tällaista käytöstä, huuda, lähde ovet paukkuen. Siinä on riskinsä, mutta jos hän oikeasti haluaa jatkaa suhdetta, niin hän huomaa, että hänen on muututtava tai menettää sinut. Samalla paljastuu myös se, että onko hänen perimmäisenä tarkoituksenaan ollut se, mitä täällä on arveltu, eli että hän yrittäisi päästä sinusta irti heittäytymällä hankalaksi ja saada sinut tekemään eron hänen puolestaan.
Alku on varmasti ollut ihanaa jo siitä syystä, ettei hän ole voinut olla varma sinusta. Nyt kun olet näyttänyt olevasi hyvä, kiltti ja kunnollinen, heittäytyy hän itse hankalaksi, koska kokee, että hänellä on siihen varaa. Hänen ei tarvitse enää yrittää valloittaa sinua joka päivä uudelleen.
Prinsessasi haluaa että juokset hänen perässään ja kerjäät suosionosoituksia.
Täysi kakara, oma huono itsetunto kehittää näitä dramaattisia kohtauksia, niskojen nakkelua ja välinpitämätöntä esittämisiä. Hän haluaa nähdä miten syvälle voi sinuun vaikuttaa.
että hän olis jotenkin perkeleen epävarma ihminen. Välillä tuntuu että joudun päivittäin kertomaan kuinka paljon hänestä välitän ja vastauksena yleensä on että hän ei usko mua..
Mä olen muutaman kerran räjähtänyt sille sen todella ihmeellisestä kätöksestä ja tosiaan lähtenyt ovet paukkuen huoneesta menemään, ja tuloksena on joka kerta ollut todella sydäntä särkeviä viestejä, joissa hän on jopa sanonut rakastavansa minua ja pyydellyt anteeksi ääliömäistä käytöstään. Eli kai tässä olis ollu sille helppoja tilanteita sanoa että nyt on parempi lopettaa.
Mäen millään jaksaisi uskoa sitä että se käyttäytys tolla tavalla vaan saadakseen helpon eron. Ainakin mä kuvittelisin, tai itseasiassa mä oon itse ollut sellasessa tilanteessa että halusin pois suhteesta enkä pitkään aikaan pystynyt pistämään poikki ja se jos mikä alko olemaan todella rasittavaa henkisesti.. joten loppujen lopuksi päädyin pistämään suhteen poikki, koska ei sitä vaan jaksa loputtomasti rääkätä toista.
sitten loppuun pieni "runon" poikanen jonka viksuimmat varmaan tunnistavatkin :-)
Oh I know I'm being used
That's okay man cause I like the abuse
Oh I know she's playing with me
That's okay cause I've got no self esteem
We make plans to go out at night
I wait till 2 then I turn out the light
All this rejection's got me so low
If she keeps it up I just might tell her so
The more you suffer
The more it shows you really care
Right?
suoraan ku mulle tehty. Hyvää vkoloppua kaikille!! ja kiitokset vastauksista..
olen nyt lukenut koko ketjun läpi kovin sekalaisin mielin. Mielestäni tunnistan omassa miesystävässäni näitä samoja asioita kuin sinun tyttöystävässäsi. Olemme seurustelleet yli 5 vuotta, ja reilut puolet ajasta on ollut tuollaista kuin teillä .Itse vain roikun tässä suhteessa, pelkään etten löydä ketään miestä jos omani nyt hylkään. Omalla miehelläni on mielenkiintoinen tapa aiheuttaa riitaa tyhjästä. Siihen riittää lauseeseeni väärin muotoillut sanat, väärä äänenpaino, se etten juuri ehtinyt vastaamaan kun hän soitti, se etten ollut kotona kun hän kävi ovellani (emme asu yhdessä), Sitten hän raivoaa ja paiskoo ovia, syyttää ja haukkuu. KUn kysyin häneltä, onko hän rakastellut jonkun toisen kanssa, hän vastasi ei ja uskon häntä. Asia olisi jäänyt puoleltani siihen, mutta tätä tässä nyt on vatvottu monta päivää, hän on niin loukkaantunut, kun olen hänen mielestään syyllistänyt häntä. Eilen hän sitten lähti yksin baariin ja tästä aamusta alkaen on tullut kamalia puheluita, jossa hän haastaa riitaa. Mitään asiaa ei käsitellä loppuun vaan kaikki vain jatkuu jatkumistaan. Että sellaista mulla. Mitenkähän minä uskaltaisin viheltää pelin poikki, olen kuitenkin jo 4-kymppinen. Sinä olet vielä nuori ja varmasti löydät parempaa seuraa. Tuollaiset kiukuttelut ja riidat syö ihmistä kovalla tahdilla. Älä kiusaa enää itseäsi.