Kuinka ikinä voi saada luottamuksen korjattua, kun se on rikottu jo monta kertaa? Rakastan miestäni, enkä tosiaankaan haluaisi lopettaa aviolittoa. Hänen kanssaan on hyvä olla, meillä on yhdessä mukavaa, rakastamme toisiamme. Asioista pystymme puhumaan.Talousjutut on ok eli niistäkään ei ole stressiä. Miksi mies kuitenkin saa päähänsä tehdä tempauksen, jonka tietää saavani maailmani sijoiltaan?!. Hän jätti menemättä töihin eräänä päivänä ja lähti kenellekään olinpaikastaan ilmoittamatta juhlimaan toiseen kaupunkiin. Normaalisti hän ei käytä alkoholia oikeastaan ikinä ja on työssään hyvin tunnollinen. Rahaa meni yhden illan ja yön aikana hirvittävä summa. Mieheni perään hälyytettiin jo poliisitkin, kun luultiin että se on jäänyt juoksulenkillään vaikkapa jonkun humalaisen auton alle. Mies kehitti uskomattoman tarinan siitä, mitä muka oli tapahtunut... tarina on kuitenkin niin aukkoja täynnä, että sitä ei usko erkkikään. Ei edes tämä sinisilmäinen vaimo :, /... eikä juuri kukaan, jolle siitä kerron. Hävettää kertoa ko. tarinaa, kun tuntuu että kaikkien silmissä se on ihan höpöhöpöä. Tämä oli niin yllättävä veto, että koko viikon olen ollut ihan tokkurassa. Ensin itkin, että missähän se on... onko se kuollut. Sitten olen itkenyt, kun tiedän, missä se on ollut. Pettämisestä ei (uskoakseni) kuitenkaan ole kyse. Mutta mistäs minä tiedän mikä enää on totta ja mikä ei.
Miten ihmeessä voin luottaa aviomieheeni, jos hän pystyy kirkkain silmin sepustamaan aivan ihmeellisä tarinoita ja vedättämään minua niin raskaasti. Suhteen perustana pitäisi kuitenkin olla luottamus. Vaikeaa on mitään rakentaa, jos se on murskattu. Jo aikaisemmin hän on valehdellut ja jättänyt kertomatta asioita. En nyt tähän sen tarkemmin halua selittää, mutta en tosiaankaan niuhota mistään mitättömistä jutuista..
Olen niin hukassa. Mitä teen! Rakastan häntä, mutta en haluaisi olla toisen vedätettävänä loppuelämääni. Miten voin olla varma, että jos taas annan anteeksi hän ei tee sitä uudelleen. Mistä voi tietää, että hän muuttuu, vai muuttuuko?! Olen ihan rikki, koska tämä asia tällaisessa mittasuhteessa tuli niin yllättäen. Tällä kertaa hän tietämättään sotki mukaan myös läheisiäni, koska olimme jo ihan varmoja, että siellä se rakas viruu kylmänä jossain penkan pohjalla. Moni ehti säikähtää perin pohjin.
On niin paha olo.
Miten ihmeessä voin luottaa aviomieheeni, jos hän pystyy kirkkain silmin sepustamaan aivan ihmeellisä tarinoita ja vedättämään minua niin raskaasti. Suhteen perustana pitäisi kuitenkin olla luottamus. Vaikeaa on mitään rakentaa, jos se on murskattu. Jo aikaisemmin hän on valehdellut ja jättänyt kertomatta asioita. En nyt tähän sen tarkemmin halua selittää, mutta en tosiaankaan niuhota mistään mitättömistä jutuista..
Olen niin hukassa. Mitä teen! Rakastan häntä, mutta en haluaisi olla toisen vedätettävänä loppuelämääni. Miten voin olla varma, että jos taas annan anteeksi hän ei tee sitä uudelleen. Mistä voi tietää, että hän muuttuu, vai muuttuuko?! Olen ihan rikki, koska tämä asia tällaisessa mittasuhteessa tuli niin yllättäen. Tällä kertaa hän tietämättään sotki mukaan myös läheisiäni, koska olimme jo ihan varmoja, että siellä se rakas viruu kylmänä jossain penkan pohjalla. Moni ehti säikähtää perin pohjin.
On niin paha olo.
Vastaukset 3
Vanhimmat
vähän vastaava tilanne. Mies alkoholisti ja tuhlaa viimeisetkin ruokarahamme alkoholiin. Hoitaa kyllä työnsä mutta anna olla kun viikonloppu koittaa niin sen tietää..
Ollaan seurusteltu yli 9 vuotta, kihloissa 8 vuotta ja naimisissa nyt vajaa vuosi. Meillä on 3 lasta josta nuorimmainen vasta muutaman viikon.Hän on ihan ok selvänä mutta kun pääsee kaljan makuun, ei enään perhe, lapset, koti, raha-asiat tunnu missään. Tärkeintä oma juominen ja aivan sama vaikka menisi viimeinen ruokaraha "kun tekee mieli" niin pää on saatava sekaisin. Jälleen kerran lähti(sopivasti kauppojen sulkemisen jälkeen) hakemaan tupakkaa baarista ja lupasi taas kerran tulla suoraan kotiin...vielä mitä. Kun perään soitin niin joku avasi puhelimen ja kuulin kuinka äijä hoilottaa karaokea taustalla, kukaan ei puhunut. soitin uudelleen hetken päästä ja kuulin kuinka mies keskusteli jonkun naisen kanssa...puhelimeen ei edelleenkään sanottu mitään.Kolmannella kerralla vastasi ja sanoi että oli vain kavereita (siskonsa x-mies ja hänen siskonsa) ympärillä...Mistä minä voin totuuden tietää(?) Mies tuli kotiinsa joskus vähän ennen kolmea aamuyöllä. Minä odotin ja valvoin koska en pystynyt nukkumaankaan. Välillä imetin vauvaa kiyyneleet silmissä. Ensimmäisenä rupesi haukkumaan ja vittuilemaan ilman mitään syytä kun tse olin helpottuneena käymässä nukkumaan vauvan juuri nukahdettua.Kuuntelin tarpeetonta vittuilua 5.30 asti ja painuin nukkumaan miehen sanat edelleen korvissani.Kaiken kruunasi sen että oli maksanut kaljojaan MINUN VISA-kortillani ja ylittänyt siitä luottorajankin (haukut baarimyyjälle).Kun sitten kysyin että miksi on niin vaikeaa nähdä oma perhe selvinpäin? Sanoi että vika itsessä. Kun kysyin että miksi hän sitten juo joka viikonloppu kahtena päivänä tasoittavine kaikkine? Että et ilmeisesti haluakkaan eroon viinasta, rupesi itkemään ja parkumaan kuinka tärkeitä ja rakkaita ollaan ja kuinka hän haluaa eroon viinasta...hyvä näyttelemään niin jälleen kerran uskoin ja päätin jatka tas siihen seuraavaan kertaan kun jättää minut lasten kanssa yksin murehtimaan hänen menemisiään ja tekemisään...pelkäämään että jotain tapahtuu.Eli sinisilmäinen olen minäkin ja tyhmänä uskon että mies haluaa muuttua. Hän käy tasaisin välein yksin riennoillaan mutta jumittaa minut kotiin! En edes kauppaan pääse lupaa kysymättä ja lapsia...ainakin yhtä mukaan ottamatta.Mitä elämää tämäkin on? Jos lapsia ei olisi...olisin jo ihan muualla!Näin meilläkin:Luottamus petetty monta kertaa ja tullaan jatkossakin pettämään...kuinka kauan ihminen on valmis kärsimään?Paha olla täälläkin=(
näihin kuvioihin on sotkeutunut vieras nainen. Punhun nyt ihan kokemuksesta. Viina on se minkä piikkiin voidaan sitten kaikki kuitata:) Liian hyväuskoinen ei tarvitse olla. Pettäjä ei tunnusta koskaan pettäneensä vaikka jäisi kiinni "vähän pussailtiin", vaikka tilanne on ollut ihan päinvastainen:(
Ehkäpä olet vaan tyhmä. Mies kyllä jatkaa sepityksiään niin kauan kuin sä jaksat semmosta katella ja kuunnella.