Tulin tänne palstelle kysyäkseni pesuohjeita, mutta unohduin lukemaan näitä juttuja ja olen oikeasti kamalan hämmästynyt.
Mitä väliä sillä on, mitä väliä joku vaate on?
Useimmat ns.vapaa-ajan vaatteet ovat aivan samanlaisia, merkkiä lukuunottamatta. Oman työni kautta tiedän: osa jopa valmistetaan samassa tehtaassa, vaikka niitä myydäänkin erimerkeillä.
Erot näissä vaatteissa ovat niin merkityksettömiä, eikä niillä ole vaatteen laadun kanssa mitään tekemistä.
Minä olen ymmärtänyt että ihmiset ostavat vaatteen merkin vuoksi? Miksi? Jos vaatteet ovat periaatteessa samanlaisia, mutta niitä ei voi erottaa ilman brandin merkkiä, niin eikö se ole jokseenkin typerää.
Mitä väliä sillä on, mitä väliä joku vaate on?
Useimmat ns.vapaa-ajan vaatteet ovat aivan samanlaisia, merkkiä lukuunottamatta. Oman työni kautta tiedän: osa jopa valmistetaan samassa tehtaassa, vaikka niitä myydäänkin erimerkeillä.
Erot näissä vaatteissa ovat niin merkityksettömiä, eikä niillä ole vaatteen laadun kanssa mitään tekemistä.
Minä olen ymmärtänyt että ihmiset ostavat vaatteen merkin vuoksi? Miksi? Jos vaatteet ovat periaatteessa samanlaisia, mutta niitä ei voi erottaa ilman brandin merkkiä, niin eikö se ole jokseenkin typerää.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mitä enemmän merkkejä, sen parempi ihminen.
Musta tuntuu ettei tämä merkkien keräily enää päde niin paljon että sitä voitaisiin yleistää. Nykyäänhän on tullut nuorison keskuudessa muotijutuksi metsästää kirppareilta ja UFFeista persoonallisia, omanlaisia vaatteita. Etkö ole muka huomannut retron paluuta ja hippi- sekä punk-tyylien uutta tuloa?
Haittapuolena tässä on vain se, että ne pikku tädit ja sedät siellä kirpparimyyjinä ovat huomanneet menekin ja ovat alkaneet nostaa hintoja. Ihan törkeitä pyytävät.
Taitaapi olla että merkkivaatteet kaupoissa halpenee ja vanhat kuppaset pappa/mamma-vaatteet viedään kuin kuumilta kiviltä!
kerro mitkä ''ne 2'' merkkiä jotka valmistetaan samalla tehtaalla nii kirjoituksestasi olisi enemmänkin hyötyä
että Lancome ja L'Oreal ovat samasta tehtaasta kotoisin.
No, eivät ole vaatteita mutten minäkään tuo alkuperäinen kirjoittaja. Kommentoinpa vain.
Totta, nuo ovat tosiaan saman firman kosmetiikkaa. Ja Estee Lauder on sama firma kuin Clinique.
Kiinassa ja Hondurasissa on tosiaan näitä tehtaita, joissa yhdeltä linjalta tulee Nikeä ja toiselta GAPia. Sama ihminenkin voi ommella molempia eri päivinä.
kotona jo teineinä. Me kakarat olimme sitä mieltä, että Felix on ainoa kunnon ketsuppi ja sitä toista ei syönyt edes pakon edessä. Oli kolme kertaa halvempaakin; näkyihän se maku jo siitä. Kamala naukuminen. Äiti "tunnusti" vasta äskettäin, että meillä oli käytetty vuosia yhtä Felixin pulloa, jota oli sitten täytetty tarpeen mukaan siitä yökkipullosta.
Tapasin viime perjantaina kollegan, joka toimii vaatetusalalla ja hän oli juuri tullut Kiinasta ja kertoi mitä alalle kuuluu.
On varsin yleinen tapa vaatetusalalla, että "merkki" ei omista tehtaita, vaan vaatteet teetetään siellä mistä ne halvimmilla saadaan ja näin saattaa vaikkapa Nike jotakin vaatetta tehdä vuoden aikana 2-3 eritehdasta.
Ostaja antaa standartit, määrittelee kankaan, ompeleet ja muut standartit joita alalla noudatetaan ja pyytä tarjouksen vaikkapa 5-7 tehtaalta puolesta miljoonasta tuotteesta. Palojen, lakkojen, katastrofien ja muitten ongelmien vuoksi tilaus saatetaan hajasijoittaa pariin erituotantolaitokseen.
Mm. Malesia, Indonesia, Honduras ja Meksiko ovat maita, joissa näitä tehdään.
Suurin osa Lewisin farkuista kai tehdään nyt Malesiassa, tai ainakin vuosi sitten oli näin.
Yhdysvalloissa ei ole kuin yksi farkkutehdas, mutta paras raakapuuvilla tulee edelleen Yhdysvalloista.
Näin jälkiteollisena aikana vaatetusteollisuudessa USA on tilanteessa missä Intia oli satavuotta sitten, raaka-ainetuottaja, joka ostaa teollisuustuotteensa muualta. Sikäli tilanne on tietysti lohdullisempi että jenkit omistaa edes brandinsä, vaikka tehtaat ovatkin sitten usein kiinalaisten tai korealaisten omistamia.
Ruokiin makua lisääviä lisäaineita tuottavat tehtaat tekevät myös hajuvesiä. Esimerkiksi amerikkalainen IFF on maailman suurin flawor company. Se suunnittelee mm. lisämakuja aamiaismuroihin, Mäkkärin ranskalaisiin perunoihin ym. Lisäksi se suunnittelee USAn 10 parhaiten myyvää parfyymia, mukaanluettuina Estee Lauderin Beautiful, Cliniquen Happy, Lancomen Tresor ja CKn Eternity.
Ymmärtääkseni suurin osa Leviksen tehtaista sijaitsee Kiinassa, ei Malesiassa. Viimeinen USA:n tehdas suljettiin 2 vuotta sitten. Sinänsä hassua että noinkin amerikkalainen brändi siirtää toimintansa ulkomaille, kun kyseessä on nimenomaan brändi jota markkinoidaan amerikkalaisena elämäntapana. Periaatteessahan kaikkien jotka pitävät leviksiä niiden symboliarvon takia pitäisi nyt lopettaa kyseisten housujen pitäminen, mutta näin ei valitettavasti taida olla.
Minulla ei henk koht ole tosin mitään sitä vastaan että tehtaat siirtävät toimintansa ulkomaille koska elitismi on eräs rakkaimmista harrastuksistani; mitä vaikeampi eurooppalaisia ja amerikkalaisia vaatteita on löytää, sitä enemmän niillä on arvoa.
Itse tosin toivoisin noihin made in x-merkintöihin tarkempaa regulaatiota, mieluusti tietäisin tarkalleen missä tehtaassa kyseinen vaate on tehty ja mistä pellosta puuvilla on tullut. Valitettavasti EU-lainsäädäntö on kaiketi menossa päinvastaiseen suuntaan, tulevaisuudessa kaikissa EU:n sisällä valmistetuissa tuotteissa lukee vain Made in EU maan sijaan. On hivenen eri asia onko puku made in Savile Row, England kuin made in EU (eli suomeksi made in Poland/Turkey/tjsp)...
Yritin pari vuotta sitten jenkeissä asuessani ostaa amerikkalaista talvitakkia. Sellaisia ei liene olemassakaan! Takin merkki voi olla Anne Klein New York, mutta takin sivulapussa lukee Made in Ukraine. Lopulta ostin Kanadassa tehdyn talvitakin - niitä vielä tehdään.