Niin että miksi mies lyö naista?
Sitä ei tapahdu usein, oikeastaan vain jos hän on todella humalassa.itse hän ei muista tekemisiään mutta monet kerrat hän on käynyt käsiksi,ollaan korjattu kaapin ovia ym...yhtään näkyvää jälkeä minuun ei ole jäänyt,mutta sydän alkaa olla aika mustelmilla, rakastan miestäni mutta on asioita joita en voi antaa anteeksi..
Hänelle riittää syyksi se etten ole samaa mieltä hänen kanssaan tai ellen tee jotain hänen mielikseen hän joko lyö,tarttuu kiinni ja ravistelee tai "paiskaa" sohvalle samalla haukkuen minut maanrakoon..
Vastakin olimme lomalla ja oli todella mukavaa istuimme tuttava pariskunnan kanssa iltaa, kun koitti nukkumaan menon aika ja pääsimme hotelliin alkoi hän inttää jotain käsittämätöntä juoksin ympäri huonetta häntä karkuun,kunnes hän lopulta tavaroita levitettyään sammui..
muulloin hän on kuin ihanne aviomies,huomioi,hellii,tekee ruokaa,on jopa ostanut tulevalle vauvallemme (syntyy lokakuussa) joitain tavaroita yllätyksenä ym.ym.
Pelkään että jos annan tämän vielä jatkua niin joku kerta sattuu oikeasti jotain vakavaa joko minulle hänelle tai vauvalle..
jotenkin haluaisin muuttaa hänen tapojaan?onko mielestänne mahdollista?
En haluaisi elää ilman häntä..
Sitä ei tapahdu usein, oikeastaan vain jos hän on todella humalassa.itse hän ei muista tekemisiään mutta monet kerrat hän on käynyt käsiksi,ollaan korjattu kaapin ovia ym...yhtään näkyvää jälkeä minuun ei ole jäänyt,mutta sydän alkaa olla aika mustelmilla, rakastan miestäni mutta on asioita joita en voi antaa anteeksi..
Hänelle riittää syyksi se etten ole samaa mieltä hänen kanssaan tai ellen tee jotain hänen mielikseen hän joko lyö,tarttuu kiinni ja ravistelee tai "paiskaa" sohvalle samalla haukkuen minut maanrakoon..
Vastakin olimme lomalla ja oli todella mukavaa istuimme tuttava pariskunnan kanssa iltaa, kun koitti nukkumaan menon aika ja pääsimme hotelliin alkoi hän inttää jotain käsittämätöntä juoksin ympäri huonetta häntä karkuun,kunnes hän lopulta tavaroita levitettyään sammui..
muulloin hän on kuin ihanne aviomies,huomioi,hellii,tekee ruokaa,on jopa ostanut tulevalle vauvallemme (syntyy lokakuussa) joitain tavaroita yllätyksenä ym.ym.
Pelkään että jos annan tämän vielä jatkua niin joku kerta sattuu oikeasti jotain vakavaa joko minulle hänelle tai vauvalle..
jotenkin haluaisin muuttaa hänen tapojaan?onko mielestänne mahdollista?
En haluaisi elää ilman häntä..
Vastaukset 20
Vanhimmat
jokaisella miehellä joka lyö on omat syynsä siihen vaikka yksikään syy ei siihen oikeuta. itse en ole kokenut vastaavaa joten en voi sanoa kuinka vaikeaa on varmasti päästää irti suhteesta mutta sen verran pitää jokaisen naisen kunnioittaa itseään, ja sinun tapauksessa suojella jälkikasvuasi, ettei anna toisen satuttaa fyysisesti eikä kyllä henkisistikään. ja myös miehen kunnioutus naista kohtaan kuuluisi parisuhteessa olla niin korkea ettei käsiksi käydä varsinkaan odottavan naiseen!
aina ahdistetussa asemassa, kun suostuu väkivaltaan läheisimpiään kohtaan. Miestä harmittaa joku omassa roolissaan, ts. ei ole oma itsensä. Tilanne kehittyy pikkuhiljaa vuosienkin aikana ja syllisiäkin on vähintään kaksi!!
Kuka täällä jauhaa ja mitäkin. Totta kai jokainen ihminen joka käyttää väkivaltaa on yleensä jollain tavalla ahdistunut. Ai mies ihan suostuu väkivaltaan läheisimpiä kohtaan. Taidat "Mies on..." olla itse tälläinen ahdistunut yksilö, joka on jotain entistä tai nykyistä tyttöään lätkinyt, heitellyt tai muuten käyttäytynyt väkivaltaisesti. Jos miestä harmittaa joku asia omassa roolissaan niin silloin pitää miettiä, että mikä eikä ruveta käsiksi toiseen ihmiseen...se on vain vallankäyttöä ja alistamista. Tässä tapauksessa syyllisiä on vain yksi....kyllä se väkivallan käyttäjä yrittää aina syyllistää omasta käytöksestään sitä toista osapuolta eikä pysty ottamaan vastuuta omasta käytöksestään.
Ei ole sinun selvitettävissä miksi mies lyö. On kuitenkin varmaa, ettei mies lopeta lyömistään vaan se pahenee koko ajan. Eli toisinsanoen: Lähde! Ota välittömästi yhteyttä vaikkapa neuvolan terveydenhoitajaan asian tiimoilta niin hän varmasti auttaa sinua etsimään uuden kodin sinulle ja vauvalle.
"On kuitenkin varmaa, ettei mies lopeta lyömistään vaan se pahenee koko ajan."
Olet tainnut tehdä laajojakin tutkimuksia?
Laajoihin tutkimuksiin olen tutustunut työni kautta. Tulokset ovat varsin karua kertomaa ja niitä puoltavat myös omat havaintoni. Ne noudattavat lähes täysin samaa kaavaa, vaikkakin täysin erilaisissa ympäristöissä:
"Muuten niin ihana" mies lyö, koska vaimossa on vikaa (sanoi miehen mielestä väärin, toimi väärin tai ei sanonut/tehnyt mitään, vaikka "olisi pitänyt"). Tapahtuman jälkeen mies pyytää anteeksi ja rakastaa taas vallan mahdottomasti, hyvittelee. Vaimo uskoo miehen lopettavan. Mutta tulee seuraava kerta. Sitä seuraava, sitä seuraava...
Sairaalaan joutuu vuosittain tieskuinkapaljon miehensä hakkaamia naisia; murtuneita kylkiluita/käsivarsia/olkapäitä/sääriä/aivovammoja ym. niiden tavallisten ruhjeiden/mustien silmien/mustelmien lisäksi. Jotkut naiset ovat vuosikausia säännöllisesti käyneet hoitamassa "muuten niin ihanan" miehensä aikaansaamia vammoja... ja uskovat edelleen miehensä muuttavan käyttäytymistään aina siihen asti kunnes menettävät henkensä? Oho!
Tiedoksenne, myös lyöjä voi muuttua. Se edellyttää että HÄNENKIN ongelmiinsa puututaan. Lyöjä on usein heikko, joka ei osaa ratkaista ongelmia oikeilla keinoilla. Heikko, jolla on väärät käsitykset muiden ihmisten "vahvuudesta". Heikko tuntee olevansa muiden alapuolella ja siksi lyö, kun ei muuta keksi. Heikko voi olla myös henkisesti alistettu. Naisen henkisen alistamisen uhri, jolla ei ole järkeä ja älyä muuhun purkautumiseen kuin lyöminen. Kyllä siinä nainenkin on silloin syyllinen. Miksi vääntää veistä haavassa eli toisen heikossa itsetunnossa? Tämä ei ole mikään peruskaava, mutta eräs kaava kuitenkin. On tietysti miehiä, jotka lyövät ketä tahansa. On myös naisia, jotka lyövät, samoista syistä. Mutta kuka rakastaisi lyöjää niin paljon, että jaksaisi ja viitsisi paneutua hänen ongelmiinsa? Lyöjä voi hyvinkin tuntea ettei ole lainkaan rakastettu tai pidetty ihmisenä. Vaikeuksia voi myös olla jos lyöjällä ei ole kanttia tunnustaa omaa heikkouttaan. Kaikki eivät ole sellaisia. Miehelläni oli kanttia ja halusi apua. Meitä oli kaksi, jotka aiheuttivat hänen pahan olonsa. Minä olin heikko ja alistin häntä henkisesti, jolloin heikko mies tunsi jäävänsä jalkoihini ja löi. Niin paljon oli pelissä että otimme riskin ja lähdimme selvittämään ongelmiamme. Toistaiseksi (kohta kolme vuotta) olemme onnistuneet. Aiemmin ei mennyt kolmea viikkoakaan kun jostain alkoi riita jonka seurauksena tapeltiin. Mutta kuten alkoholisteilla on tapana sanoa - emme ole voittaneet vielä, elämme päivän kerrallaan. Tämä on kannattanut. Toivottavasti moni muukin löytää voimia. Tuskin olemme luonnonoikkuja?
lyöjä mitä ikinä tahtoo, mutta SE EI IKINÄ oikeuta lyömään! Uhri ei ole syyllinen, vaikka hän ihan oikeasti provosoisi lyömään! Lyöminen on AINA pelkästään lyöjän vika.
Kysymyksesi kuuluu perheväkivaltapalstalle. Kysyt, että miksi lyö ja itse kysymyksessäsi jo vastasit, että syyksi riittää se, ettet ole samaa mieltä jne.... Kysyisin miksi olet tuollaisen miehen ylipäänsä ottanut ? Sanotaan, että yksi lyöntikin on liikaa. Millainen nainen olet kun hyväksyt ?
Olen aina ihmetellyt naisia, jotka antavat kohdella itseään kuin kynnysmattoa ja jopa huonomminkin. Ja selityksena on, että kun rakastan häntä ja , että hän on niin mukava muulloin paitsi silloin kun lyö. Haloo! Jos hyväksyt hänen käytöksensä, miksi hän muutuisi? Mikset kerää kimpsujasi ja kampsujasi jos systeemi ei muutu. Et sinä rakkauteesi kuole..Ja ehkä jos et itseäsi kunnioita ja välitä siitä, miten sinun käyt, yritä ajatella lastasi!!!
Uhrin rankka syyllistäminen alkaa kun hän tuo julki kokemuksiaan. "Mikset tee sitä? Mikset tee tätä?"
Älä anna syyllistää itseäsi vaan ota yhteyttä vaikka puhelimitse johonkin turvakotiin tai naisten linja-puhelimeen ja kysy neuvoa miten menetellä. Olen kokenut tuon helvetillisen vaikean päätöksentekovaiheen. Tunne vaatii jäämään ja järki käskee lähteä pois. Lähdin pois.
Syyllistäjiä on varmaan sen vuoksi, että kukaan muu kuin nainen itse ei saa tilannetta muuttumaan. Kukaan ei voi puuttua tilanteeseen niin kauan, kun nainen itse antaa miehen lyödä.
Minua tuossa tilanteessa surettaa tuleva lapsi. Jälleen kysyn: Miksi pitää hankkia lapsi keskelle katastrofia?
Mikä ihme on, että aina pyritään välttämään ns. syyllistämistä! Jos nainen antaa hakata itseään, on vika hänen, että antaa hakata itseään. Eikai tosiasioita voida kieltää, jottei sain syyllistyisi syyllistämiseen! On aika hankalaa, jollei mahdotonta, aloittaa asioiden parantamista jos ei tunnista syytä...
Olen kokenut henkilökohtotaisesti koko parisuhdeväkialtaan liittyvän prosessin ja se sattui kohdalleni vasta aikuisiässä. Ennen sitä en ollut tiedostanut edes koko parisuhdeväkivallan olemassaoloa. Kun ensikertalainen joutuu väkivaltaisen miehen pauloihin ainakin minulla ensireaktio oli lähinnä suuri hämmennys.
Kun sitten vihdon menin turavakotiin saamani informaation ansiosta, asiat alkoivat vähitellen sekiytyä. Irrottautumien väkivaltisesta suhteestta saattaa olla todella vaikeaa. Siihen liittyvät olennaisesti sekä sosiaaliset että taloudelliset kysymykset tunnesidonnaisuuksein lisäksi.
Kokemukseni mukaan turvakodissa on paljon täysin henkisesti alistettuja, pahoinpideltyjä ammattitaidottomia naisia joilla ei ole mitään mahdollisuutta lähteä ja luoda hetkessä omaa elämää. Siihen taritaan ammattiauttajien apua, oman itsetunnon vahvistamista ynnä ohjausta ammattikoulutukseen.
Väkivaltakysymyksissä tarkastalun fokus olisi suunnattava väkivallan tekijään eikä sen uhriin kuten nykyisin on tapana tehdä.
Oletko kertonut asiasta kenellekään? Ellet, annat tavallaan miehellesi luvan jatkaa törkeää käytöstään. Kun (toivottavasti ei enää koskaan) tilanne alkaa kärjistyä, helpoin ja nopein tapa on soittaa poliisit paikalle. Ehkä tapahtumien "julkistaminen" saa miehesi miettimään ongelman vakavuutta. Ellei tämäkään auta, on ero varmaankin ainut ratkaisu. Voimia.
heti alkuun sanon, että huonolta kuulostaa. Kun itse aikoinaan löysin ex-mieheni, hän tuntui olevan mitä ihanin ihminen, mutta ajan kuluessa hänestä tuli esiin se hirviö mitä kai oli ollutkin, itse vain en sitä käsittänyt tai halunnut käsittää. Näin jälkikäteen olisi pitänyt ymmärtää huomata merkit jo alussa, mutta niinkuin sanottu, jälkiviisaus on jälkiviisautta.
Exäni oli ihminen, joka osasi hyvin näytellä toisenlaista kuin oli, osasi kietoa muut pikkusormensa ympärille ja valehdella kaikenlaista paskaa jokaiselle silmät kirkkaina. Meillä väkivalta alkoi läpsimisellä ja koventui aikaa myöten. Pian kuvioissa oli hakkaamiset kättä pidemmällä, ampumiset, puukotukset jne....Muutuin täysin hiljaiseksi hiirulaiseksi joka ei koskaan uskaltanut edes pikkurilliään nostaa, pelko oli jokahetkistä enkä alistettuna löytänyt ulospääsyä tuosta suhteesta. Aloin odottamaan lasta ja kun lapsi oli syntynyt, sain voimaa lähteä pois tuosta suhteesta. Isä ei lapsesta välittänyt niinkuin "isän kuuluu" vaan entinen meno hänellä jatkui kavereiden ja viinan voimalla. Se oli elämäni paras päätös, muuttaa kahden lapsemme kanssa.
Älä anna kohdella itseäsi kaltoin, pahoinpitely vain pahenee yleensä ja kun loppupelissä olet niin aivopesty ja alistettu, lähtö on helvetillisen vaikeaa. Hänen "hyvät päivänsä" eivät korvaa sitä, että hän satuttaa sinua. Älä anna hämätä itseäsi. Lähde omaan elämääsi, löydät varmasti paremman paikan itsellesi elämästä.
että hänestä kannattaa hakeutua eroon, vielä tulet saamaan kunnon nyrkistä, sillä yksikin kerta lyödä naista kertoo miehestä sen ettei hän kykene arvostamaan sinua tarpeeksi ja hillitsemään itseään. Itse en hyväksy miehen väkivaltaista käyttäytymistä, se on yksikin kerta ja ovi odottaa eikä paluuta ole.
ihan terve naisihminen.. Oletko ajatellut lapsen tehdä jotta miehesi muuttuisi. Parantamaan suhdettta niinkuin usein luullaan tekevän. Olen päivähoitoalallla ja usein tulee niitä väkivaltaisen yleensä isän pieksemiä äitejä lapsineen maanantaina hoitoon. On tapauksia jossa lapsi on myös saanut osansa ja toivonkin että jos et itse lähde niin naapurisi soittavat sos.toimistoon kun miehesi sinua ja lasta jahtaa. Et saa lasta kasvattaa tuollaisessa ympäristössä, silloin olet todella itsekäs jos annat tulevan lapsesi kärsiä. Sinun täytyy suojella edes lastasi jos itsestäsi et välitä. Rakastat miestäsi, niin varmasti mutta jos hän rakastaa sinua hän hakee apua vaikka LYÖMÄTTÖMÄLTÄ LINJALTA ja hoitaa itsensä kuntoon.. Yksikin kerta riittää, älä puolustele miestäsi. Sama pätee myös näihin tasa-arvoisiin äiteihin jotka ovat ottaneet myös väkivallan parisuhteeseen ja lasten pahoinpitelyyn. Ei ole mukava katsoa pientä lasta jonka kaula on aivan mustelmilla tai käsivarsimurtunut sen takia että häntä muka RAKASTETAAN....
Olen kokenut vastaavaa entisessä suhteessani ja siinä mielessä ymmärrän sinua. Kehottaisin sinua lähtemään tuosta suhteesta edes lapsesi vuoksi. On vaikeaa lähteä tuollaisesta suhteesta, koska väkivalta on aina alistamista ja vallankäyttöä...hän samalla murskaa sinua ruumiillisesti mutta myös henkisesti. Kuten sanoit sydämesi on jo mustelmilla ja tapahtuu vielä pahempaa jos et ymmärrä lähteä. Oletko sulkenut silmäsi siltä, että voisit paremmin yksin ja vähän ajan kuluttua löydät varmasti jonkun kunnon miehen ja lapsikin saisi hyvän isän mallin. Miehelläsi on henkisiä ongelmia kun käy sinuun käsiksi, eikä se ole sinun vikasi. Tiedätkö, että miehen joka välittää sinusta, kunnioittaa ja arvostaaa sinua niin se näkyy myös käytöksessä. Sellainen mies ei ikinä uhkaile väkivallalla tai käyttäydy väkivaltaisesti - ei heitä sinua sohvalle, ei läiski ei mitään tuollaista. Kuule, täällä Suomessa on paljon kunnon ihania miehiä, jotka osaavat kodella toista ihmistä hyvin. Minäkin olen löytänyt sellaisen miehen rinnalleni.
Miehelläsi voi olla joitain niin sanottuja ongelmia tai paineita. Epävarmuutta. Alemmuuskompleksi. Asioita, joista ei osaa puhua. Paha olo, jonka on työntänyt taka-alalle, ja joka purkautuu humalassa lyömisenä ja riehumisena. Valitettavasti toiset eivät osaa purkaa tuntojaan muuten. Toiset sen sijaan juuri humalassa osaavat puhua ja siten yrittää selvittää asioitaan.
Totta on, ettet voi antaa sellaisen jatkua. Todellakin jotain pahempaa voi tapahtua, vaikkei miehesi tarkoittaisi tai haluaisi. Oletteko puhuneet asiasta selvinpäin? Ei niin, että syyttelisit ja moittisit häntä. Ehkä sinun kannattaisi kysellä neuvoja joltain mielenterveyden ammattilaiselta, että miten heikon itsetunnon omaavan ihmisen kanssa voi edes keskustella ilman, että henkilö ottaa siitä nokkiinsa tai alkaa tuntea itsensä vieläkin heikommaksi jolloin tilanne pahenee.
Yksi keino on välttää alkoholia. Se ei aina onnistu, mutta yritä. Onko sinulla taipumusta "avautua" miehellesi asioista, jotka painavat mieltäsi (siis muista asioista kuin miehesi lyömisestä)? Se olisi yksi keino osoittaa toiselle, että olet omalla tavallasi hauras ja epävarma ja että tarvitset häntä tukenasi.
Harva ihminen lyö silkkaa pahuuttaan. Ero ei ole ensimmäinen ratkaisu. Tästä teksistä ei paljon apua taida olla, mutta toivottavasti löydätte keinot saada miehesi tasapainoon. Hänen on löydettävä muita keinoja purkaa tuntojaan kuin väkivaltaisuus. Tiedän, että se on mahdollista, sillä minun mieheni onnistui suhteemme alussa satuttamaan minua todella pahasti muutaman kerran, ennen kuin pääsimme jyvälle mistä kiristää. Hänellä oli selkärankaa myöntää oma heikko itsetuntonsa ja kuvitelmansa minun muka-vahvuudesta. Rakkaus voitti - jo kolmatta vuotta ilman väkivaltaa :)