Osaako joku neuvoa. Jos pitää tehdä harjoitus aerobisesti niin: Juostaanko aerobisen kynnyksen alapuolella, aerobisella kynnyksellä vai aerobisen ja anaerobisen kynnysten välissä?
aerobinen harjoitus
pelle
4857
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Treeni on silloin aerobinen, kun anaerobisen kynnyksen yli ei mennä.
mä kyllä luulen että ei noita kynnyksiä ole kuin yksi. kaikki harjoitus mikä tapahtuu kynnyksen alapuolella tuottaa energiaa aerobisesti. kun kynnys ylittyy energiaa aletaan tuottaa myös anaerobisesti, koska hapen saanti ei riitä. mitä enemmän kynnys ylittyy, sitä suurempi osuus energiasta tuotetaan anaerobisesti.
Minä taas luulen, että kynnyksillä tarkoitetaan ennemminkin maitohappoa lihaksiin kerryttävän energiapolun aktivoitumista (kynnys 1) ja pistettä, jossa maitohappoa kertyy lihaksiin enemmän kuin sitä pystytään poistamaan (kynnys 2). Anaerobinen kynnys on siis vähän väärä nimi tuolla kakkoskynnykselle.
Jos unohdetaan lihaksiin varastoituneen ATP:n suora käyttö energiantuottomekanismina, niin silloin kaikki energiantuotto perustuu kahteen asiaan:
1) glukoosivarastojen glykolyysiin, josta saadaan ATP:ta ja sivutuotteena palorypälehappoa, josta syntyy hapenpuutteessa maitohappoa. Tämä on nimeltään vaikkapa LA-systeemi.
2) happisysteemiin, jossa monimutkaisen reaktioiden kautta glukoosista ja kehon rasvoista saadaan lihaksille ATP:ta.
LA-systeemin tuottama teho on riittämätön pidempiin suorituksiin, joten harjoittelun tulisi keskittyä nimenomaan happisysteemin kehittämiseen. Urheilija pystyy treenamaan sitä tehokkaimmin tuossa alussa mainitulla aerobisella kynnyksellä (kynnys 1) tapahtuvalla harjoittelulla. Happisysteemin kehittäminen vaikuttaa myös tuohon anaerobiseen kynnysrajaan (kynnys 2), jonka alapuolella kaikki LA-systeemin tuottama maitohappo pystytään poistamaan.
Anaerobisen kynnysrajan (tai maitohappokynnyksen tms.) treenaaminen erityisharjoitteilla (esim. vauhtikestävyys) auttaa sietämään happoja, tehostamaan niiden poistamista ja tehostamaan mekanismia tuottamaan energiaa niistä, mutta tämä ei ole kestävyysjuoksijalle niin tärkeää kuin happisysteemin kehittäminen.
Jos halutaan kehittää peruskestävyyttä, niin tulisi liikkua pääsääntöisesti aerobisen kynnyksen alapuolella.