Meillä kävi niin että mieheni ihastui harrastuksensa parissa toiseen naiseen. Sänkyyn asti eivät menneet ja nainenkin on muuttanut muualle. Olemme mieheni kanssa puhuneet paljonkin asiasta ja aikuisina ihmisinä tiedämme että ihastumisia tulee pitkän 12v. parisuhteen aikana.
Mieheni on aivan loistava isä ja keskenämmekin viihdymme hyvin, ihmettelen silti että miettiiköhän mieheni tätä ihastustaan koskaan. tai haikaileekohan hän naisen perään (mieheni itse lopetti heidän orastavan suhteensa, sen tiedän varmasti) Varsin sekavaa tekstiä mutta haluisin kuulla kokemuksia/mielipiteitä asiasta. Eli, kaipaako miehet ns. saavuttamatonta jälkeenpäin vai unohtavatko helposti..
Mieheni on aivan loistava isä ja keskenämmekin viihdymme hyvin, ihmettelen silti että miettiiköhän mieheni tätä ihastustaan koskaan. tai haikaileekohan hän naisen perään (mieheni itse lopetti heidän orastavan suhteensa, sen tiedän varmasti) Varsin sekavaa tekstiä mutta haluisin kuulla kokemuksia/mielipiteitä asiasta. Eli, kaipaako miehet ns. saavuttamatonta jälkeenpäin vai unohtavatko helposti..
Vastaukset 14
Vanhimmat
Uskoisin että yleistyksiä miehistä ei voi tehdä, eli kyse on aina yksilöstä. Olen itse naimisissa oleva mies ja menneet tuttavuudet ns. "kielletyt" hedelmä kiehtovat silloin tällöin, mutta vain mielikuvissa. Luulisin, että riippuu aika pitkälti miehesi arvomaailmasta ja persoonallisuudesta mitä hän ajattellee.
Mistä ihmeestä nämä vaimot ja vaimokkeet tietävät(uskovatko itsekään?) varmasti, että ei ole menty sänkyyn asti..?:) Näkee täälläkin palstoilla usein tuollaisen ns. puolustuksen vaimon suusta.
Harvapa mies taitaa siihen jättää, jos on tielle jo lähtenyt. (siinä mielessä kuitenkin)
Olen ladyloven kanssa samaa mieltä...onko todellakin petetty vaimo niin tyhmä, että uskoo miehensä haihtuneet tunteet yms. vaikka mies olisi itse tilanteen pakosta jättänyt kakkosensa, niin ei se tarkoita sitä, että miehen tunteet kakkosta kohtaan olisivat haihtuneet, miehillä vain näissä tilanteissa usein voittaa järki (taloudelliset asiat, valmis tuttu paketti, lapsista taistelun jättäminen)ja siksi päädytään takaisin jatkamaan vaimon kanssa elämää. Ja kun nöyränä palataan takaisin, niin ei siinä todellakaan ole varaa vaimolle kertoa totuutta, joka saattaa olla se, että tunteet ovat edelleen kakkosta kohtaan voimakkaat ja kaipaus on raastavaa, mutta arkea pyöritetään vaimon kanssa ja pyritään saamaan vaimo uskomaan, että vain hän on aina ja ikuisesti miehen mielessä. Ei siinä mies toitota, että miten paljon tunteita menettämäänsä ihmistä kohtaan on, ei kerro kaikista hienoista muistoista, joita kakkosen kanssa on kerryttänyt eikä puhu mitään muutakaan mikä olisi negatiivista oman vaimon korvissa.
Eikö vaimon mieleen todellakaan tule että miksi mies sitten ylipäätään piti rinnakkaissuhdetta? Ap taitaa olla todella yksi harvoista, että tulee edes mieleen tuollainen. Useimmiten vaimot vain paistattelevat saamassaan huomiossa, jolla petturimies pyrkii pakottamaan omat tunteensa kehiin (joko onnistuen tai onnistumatta) sekä pyrkii saamaan uskottavuutta vaimonsa silmissä.
Olen sivullisena seurannut useampaakin vastaavaa tapausta ja kyllä säälittävää katsottavaa on, että miten vaimo nielee kaiken, siis kaiken jo pettämisvaiheessa, mutta myös paljastumisen ja yhdessä uudelleen yrittämisen yhteydessä.
Eiköhän se ole ihan tutkittu juttu, että miehet eivät ylipäätään petä vaimojaan jättääksen vaimonsa toisen takia. Miehet hakevat kakkosesta mielenvirkitystä ja piristystä/tyydytystä seksielämäänsä. Kun he ovat kakkosen luona, omatunto vaimosta ei kolkuta. Kun he ovat kotona, miehet tuskin muistavat kakkkosen olemassa oloa. Päin vastoin, jos kakkonen vaikka viestittelee kesken koti-illan, mies kokee sen kiusallisena, koska kakkosella on vain pieni rooli hänen elämässään ja rooli ei kuulu kotinäyttämölle. Kukaan ei tilanteen pakosta jatka avioliitossa. Joku side pitää paria koossa, olkoon se vaikka pelkkä tottumus.
Tottakai miehet vannovat rakkauttaan kakkoselle. Ei kai kukaan nainen niin tyhmä ole, että maksuttomaksi huoraksi alkaisi ilman jotain hyötyä. kakkonen saa paistatella huomiossa silloin tällöin ja vaimo saa nauttia miehestä kokonaispakettina.
En muuten tunne yhtään pettämisestä kiinni jäänyttä miestä, joka ei olisi harrastanut seksiä myös kotona. Sen lisäksi perhe-elämä on muutenkin jatkunut normaalisti ylä- ja alamäkineen vaikka miehellä on ollut säpinää muualla. Vasta kiinnijäämisen jälkeen on h...i irrallaan.
Veikkaanpa, että monet naiset eivät pysty pitkään kaksoiselämään, koska naiselle ihastuminen on niin kokonaisvaltainen tunne. Jos on joku ulkopuolinen, niin sitten kotona ei pysty esimerkiksi miehen kanssa seksiin. Siksi kakkosnaiset usein kuvittelevat, että miehet käyttäytyvät samoin. Mutta miehet elävät enemmän tässä hetkessä ja pystyvät ihan vilpittömin mielin palaamaan vaimon luo, jos juttu kakkoseen tulee ilmi.
Kuinka pystytte pettämisen paljastuttua kotona enää täydellisesti nauttimaan seksistä ns."rakastamanne" puolison kanssa? Normaali nainen(mies) ei jaa puolisoaan, ainakaan jos tunteita on jäljellä!
Eikö siinä tilanteessa tule jokaisen terveen naisen mieleen, kuinka juuri tuo sama hyvää tuottava elin on ollut jonkun halveksittan kakkosen kolossa? Hyi hitto! Luulisi intohimon ja halun katoavan hetkessä, eikä varmaan siinä tilanteessa tule voitonriemu mieleen joka siivittää taivaallisiin nautintoihin.. Aika yksinkertainen pitää sen vaimonkin olla, kun kaiken uskoo ja hyväksyy..:)
Aika mielenkiintoista on lukea näiltä eri osioilta juuri samoista ongelmista!
-Avioeropalstalla kivikovat ja hyvin katkeran naiset haukkuvat kakkoset!
-Haluttomuuspalstalla naiset itse kirjoittavat haluttomuudestaan seksiin ja myöntävät pelkäävänsä, että ajavat puolisonsa vieraaseen syliin ennenpitkään.
-Parisuhdepalstalla epäillään miestä pettämisestä ja kysellään neuvoja, kuinka miehen saa pidettyä tyytyväisenä..:)
-Särkyneet sydämet-palstalla (vai mikä se olikaan nimeltään) itkekään exän perään ikävissään.
-Uskottomuuspalstalla kerrotaan kokemuksista, mitä epäuskottavimmistakin ja pyydetään neuvoa, kuinka saadaan pettäjä kiinni sekä uhotaan, kuinka petturi saa heti kenkää..
Epäloogista!
Taidat olla naimaton tai ainakin lapseton?
Minulla taitaa olla enemmän elämän kokemusta, kun olen huomannut sellaisen itsestään selvyyden, että parisuhteet ovat kaikki erilaisia. Toiseksi: aviomiehet eivät ole homogeeninen ryhmä eikä myöskään aviovaimot. Pettäjät ja salasuhteet eivät ole samanlaisia, eivätkä myöskään petetyt.
Tuo sinun luettelosi vaimoista pitää varmasti paikkansa, mutta yksittäinen kohta voi päteä johonkin ja joku toinen kohta taas johonkin toiseen.
Esimerkiksi minulle miehen pettämisen paljastuminen ei tuonut mitään seksuaalista haluttomuutta. Olemme aina olleet erittäin aktiivisia seksijutuissa eikä pettäminen vaikuttanut siihen mitenkään. Jollakin toisella ihmisellä on käynyt toisin. Et sinä voi sanoa, mikä on normaalia ja mikä ei.
Oletko muuten edelleen neitsyt ja vaadit tulevalta mieheltäsi samaa, jos et voi olla miehen kanssa, jonka elin on käynyt toisen kolossa?
Olen petetty vaimo, mutta mikään noista luettelemistasi ominaisuuksista ei päde minuun. Joten lakkaa yleistämästä ja tekemästä normeja muille.
Väärin arvattu ja arvioitu! Älä mene henkilökohtaisuuksiin, koska minäkään en mennyt.Ehkä minulla on elämänkokemusta puolesta ja vastaan enemmän, kuin sinulla. Ei ne välttämättä aina tarvitse olla ihan omakohtaisia, jos lähipiiristä kuitenkin on voinut seurata erilaisten liittojen erilaisia vaiheita. Jokaisessa liitossa on omat kiemuransa, vaikka ne eivät liittyisi pettämiseen, väkivaltaan tai alkoholismiin. Elämä vain on elettävä, niinkuin se on!
Itse olen onnellisesti ja tyytyväisesti ollut avioliitossa jo 29v.(jatkuu myös) ja lapseni ovat aikuisia ns. kunnon kansalaisia. Kotimalli on pätenyt!
Niin se minunkin ex-anoppini luulee poikansa olevan kunnon kansalainen... Ei ollut pojalla kanttia myöntää monivuotista suhdettaan työkaveriin ja sen vaikutusta avioeroon. Ei kannattaisi yleensäkään ylentää itseään alentamalla muita. Se saattaa joskus kapsahtaa omaan nilkkaan.
Jokainen vanhempi oli sitten eronnut tai naimissa haluaisi varmaan antaa lapselleen hyvät lähtökohdat. Aina se ei vain ole toisen vanhemman vallassa, mitä se toinen päättää tehdä. Elämä on elettävä itse kunkin.
Et edes sohaissut muurahaispesään. Tuollaisia yleistyksiä ladellaan täällä joka viestiketjussa. Ja naapureiden elämän seuraamiseen perustuvat neuvot kuuluvat samaan kastiin kuin Kauniiden ja Rohkeiden tuoma asiantuntemus ihmissuhdeasioissa. Todelliset ammattilaiset kuten parisuhdeneuvojat on eri asia tai sitten se oma elämänkokemus vaikeissa asioissa.
"Normaali nainen(mies) ei jaa puolisoaan, ainakaan jos tunteita on jäljellä!"
Täysin eri mieltä: Juuri silloin jos tunteita on jäljellä ei suhdetta noin vain lopetakaan. Etenkin kun vielä pystyy tunnistamaan/erottelemaan puolison tunteet omistaan niin päästäänkin jo puhumaan vuorovaikutussuhteesta, joka on paljon enemmän kuin pelkkä rakkaus tai intohimo.
Sehän näissä keskusteluissa eniten nyppiikin, että harvat ottavat toiset tosissaan huomioon. Toisia mitätöidään joka suuntaan; se on vuorovaikutuksen pahin este.
..ihastumisesta ei rinnakkaissuhteesta. Mietinkin lähinnä miehen tunteita noin ihan yleisesti.
Haikailevatko miehet saavuttamattoman perään, se oli juuri se pointti. Jääkö kaivelemaan mieltä ajatus "millaista se olisi ollut tuon toisen kanssa"....?
voi johtaa rinnakkaissuhteeseen; joko seksillä tai ilman sitä. Rinnakkaisseksisuhteita taas voi olla ilman ihastumistakin. Sitä olen miettinyt miten erottuu "tavallinen" ystävyysuhde ja suhde, jossa on eroottisia sävyjä, muttei seksiä. Ei oikein ihastumistakaan. Näitä on ainakin ihan mahdoton erottaa toisistaan, ellei asianomaiset niistä kerro. Kysymyksesi oli ehkä liian yksinkertainen....
"..aikuisina ihmisinä tiedämme että ihastumisia tulee pitkän 12v. parisuhteen aikana."
Totta. Aivan niin, mutta eikö sinulle itsellesi ole tullut? Itselläni on ollut 21-vuotisen suhteen aikana kolme rankemmanpuoleista ihastusta, joista etenkin yksi oli pelkkää tunteiden sekamelskaa. Vähän niinkuin helvetin ja paratiisin yhdistelmä...
Yhtäkään noista kolmesta ihastuksesta en varmaankaan koskaan unohda ja tuo yksi ylitse muiden kummittelee yhä päivittäin mielessä (3v). Niin hyvässä kuin pahassa.
..itsellekkin tullut jotain ihastumisen tunteita.
Mutta kyselin nimenomaan miesten logiikkaa näissä tilanteissa. Uskon kuitenkin että miesten ja naisten ajattelutapa poikkeaa jonkin verran toisistaan.
Omalta ukolta ei kannata kysyä koska jos hän kaipaa tätä naista niin tuskin kertoo sitä minulle..
Näyttää siltä että näillä palstoilla käyville ihmisille ei ole vastaavaa tilannetta sattunut.
Kyllä mies tuommoisen satunnaisen ihastuksen pystyy hyvin unohtamaan, miksi ei pystyisi? Onhan noita tullut vastaan mutta mitäs niitä loputtomiin kelaamaan, se tärkein ihmissuhde on kuitenkin oma vaimo.
m41v