Ikäerosta on täällä puhuttu ennenkin, mutta kyselen kuitenkin neuvoa omaan tapaukseeni, koska se on varsin erikoinen. Pari vuotta sitten tutustuin erääseen ihanaan naiseen. Nyt hän on 25 vuotias ja itse olen vasta 17 vuotias. Tähän päivään asti olemme olleet vain ystäviä. Nyt kuitenkin kävi niin, että tunteet kohtasivat ja lähestyimme toisiamme. Nainen on asian suhteen yrittänyt tehdä aloitetta ja ehdottanut seurustelua, mutta itse olen ollut aika hiljainen, koska asia epäilyttää minua hieman. Nainen on minua kahdeksan vuotta vanhempi. Lisäksi hän on minua pidempi ja varakkaampi (kun käy töissä ja itse opiskelen). Voiko tällaisesta suhteesta tulla mitään, eli kannattaako aloittaa vai unohtaa koko juttu? Yleensähän parisuhteessa mies on vanhempi, pidempi ja varakkaampi osapuoli. Onko muilla vastaavia kokemuksia? En ole juurikaan uskaltanut puhua asiasta, mutta naiseni on sanonut, että nämä seikat eivät häntä haittaa. Itseäni kuitenkin pelottaa, vaikka olenkin rakastunut.
Parisuhde vanhemman naisen kanssa
Just a boy
5593
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ettet vaan jäisi jyrän alle, poika!
Tasavertaisuus on tasavertaisuutta kaikilla alueilla, myös taloudellisella. Jos sinua hiertää ajatus siitä, että olet toisen elättinä jo nyt, niin olet menossa hätiköiden asioissa eteenpäin.
Harkintaa, harkintaa. Ikäeronne ei ole este, mutta oletko jo valmis sitoutumaan ja jättämään ne kavereiden kanssa juoksemiset tämän naisen vuoksi?
Mitä tahansa teetkin, niin älä MYY itseäsi ihmisenä, vaan säilytä itsenäisyytesi.
En varmasti jää jyrän alle, koska en ole toisen elättina. Asun kotona vanhempieni kanssa ja nainen asuu omassa kotona. Hätiköidä en tosiaan aio ja olen miettinyt hyvin paljon viimeisen viikon aikana.
Tottakai olen valmis sitoutumaan, enkä ole oikeastaan kuoskaan sillä tavalla juoksennellut kavereiden kanssa. Ystäviäni en tietenkään jätä ja tulen jatkossa tapaamaan heitä niinkuin nytkin. Itsenäisyyteni toki säilytän terveellä tavalla, enkä myy itseäni. Olen vain rakastunut tuohon ihanaan naiseen ja unelmana on mennä naimisiin ja perustaa perhe, mutta en kuitenkaan missään nimessä hätiköiden, vaan ajan kanssa. Ikäero minua lähinnä pelotti tässä asiassa, kun yleensä mies on se vanhempi osapuoli, mutta nyt se onkin nainen. En vain pahemmin välitä pikkutytöistä, vaan ihan naisista ja nyt olen löytänyt sellaisen.
Kiitoksia vastauksestasi!!!!!
mikäs siinä voit joko pettyä pahemman kerran tai löytää unelmiesi naisen....
Riskejä on otettava ei sitä muuten pääse eteenpäin you know????
Itse on samanlaisessa tilanteessa. Olen 20 vuotias poika ja minulla on kiikarissa 27 vuotias eronnut nainen, jolla on neljä vuotias tyttö edellisestä avioliitosta. Edellinen mies on poikka kuvioista 100% ja muksu on ihana, mutta silti epäilen asiaa ja pelkään.
Apua kaivataan myös täällä!
Viime vuoden ajan seurustelin itseäni 17 vuotta nuoremman miehen kanssa. Hän oli seurustelun aloittaessamme 20 v. ja minä 37. Ei tuommoset 8 vuoden ikäerot tunnu juuri missään. Kannattaa ainakin yrittää ja kokeilla, ettei tartte kiikkustuolissa katua, kuten tuo poikaystäväni totesi. Jos vielä muutaman vuoden kuluttua olette rakastuneita, olet sinäkin jo ihan aikuinen eikä se ikäero enää tunnu niin pahalta. Fyysisellä pituudella ei mun mielestä oo mittää merkitystä, jos et itse tee siitä ongelmaa.
Mun mielestä on järkevämpää tehdä niin kuin sydän sanoo eikä aina niin kuin vallitseva käytäntö sanelee.
Onnea rakkaudessa teille!