Voiko vempula muuttua ?

tee siis elämälles jotain ettei se mene hukkaan häntäheikkien kanssa.

Ota äkkiä jalat allesi ja juokse niin pitkälle kuin pystyt!
Tommonen suhde vaan tuhoaa sun omanarvon- ja itsetunnot ennen pitkää ja sitten siitä lähteminen vasta vaikeaa onkin.

Tsemppiä!

Mitä kuuluu?
Onko tiskit pesty ja pyykit kans?
Luuletko tosiaan, että se jätkä muka olisi öitä pois jätkien takia? HAHA
Vierasta pillua, you see!
Tai sitten se on piilohomo!

On kuule muitakin samalaisia tapauksia. Esim. minä. Ei nyt aivan voi kytkeä sun tapahtumiiin, mutta valehtelua ja sellaista epämääräistä selittelyä jne asioista.

Kuten tuossa joku sulle vastasi, että menetät itseluottamuksen ja kunnioituksen jne. Mä menin niin pitkälle. Tällä hetkellä 5 vuotta sen miehen kanssa takana ja nyt vihdoin päätin lähtä. Ens viikolla juhannuksen jälkeen ekaa kertaa viiteen vuoteen mä muutan yksin. Itsetunto on aika nollassa ja mä jo mietin valmiiksi kuinka yksinäistä mulla on... jne.
Mutta silti sisimmässäni mä tiedän että mä teen oikein kun lähden vaikka mä vielä rakastankin ja kovaa. Mutta mies ei muutu kuin pahempaan.

Tsemppiä vaan sinne taas! Muista että on toisiakin kamppailevia.

Eipä taida muutua.. Itselläni alkoi suhde kaksi ja puoli vuotta sitten saman tyyppisen miehen kanssa, sillä erotuksella että tämä minun kaveri oli naimisissa. Milloin hän ehdotti mitäkin, lupaili näkemisiä ja soittamisia päiväs aikaan, ilta kun tuli sain odottaa turhaan ja silti hän väitti että on ikävä ja kaipaa, seuraavan kerran kun hän otti yhteyttä, ei useimmiten pyytänyt edes anteeksi turhaa odottelua. Tavatessa hän sanoi pitävänsä, tykkäävänsä tai rakastavansa ja välillä hän sanoi ettei meidän välillä ole tunteet pelissä (ota siitäki selvää). Välillä hän puhui siitä millaista meillä voisi olla jos elettäisiin yhdessä, seuraavassa hetkessä hän jo perui puheitaan. Välillämme ei ole kohta vuoteen ollut mitään intiimimpää koska minä en enää halua, eihän tuo vaimoaankaan pystynyt jättämään. Nyt hän sitten katuu ettei aikoinaan ratkasua tehnyt ja esittää mustasukkaista kun olen tapaillut muita. Haluaisin kuitenkin ystävyyden säilyttää, mutta siihenkin tarvitaan luottamusta ja sitä ei ole.

Vempulasi voi muuttua, mutta todennäköisesti ei muutu. Kaksi vaihtoehtoa - voit olla välittämättä valehtelusta (ei kovin helppoa!) tai lopettaa suhde.

-Nimittäin sillä tavalla, että oppii kiinni jäämisistään valehtelemaan seuraavalla kerralla yhä taitavammin ja taitavammin.. Ei jumankauta, kyllä minulla on ollut niin paljon näitä tapauksia niin ystävinä kuin rakastajina. Mikä parasta, juuri tällaiset ihmiset ovat luonteeltaan aina niitä herttaisimman ja rakastettavimman oloisia! Heitä ei kertakaikkiaan osaa lopettaa rakastamasta, ei edes eron jälkeen, ei IKINÄ! Rakastan yhä heitä jokaista palavasti.
Mutta olen oppinut, että jos annan anteeksi, sama toistuu uudestaan ja uudestaan, vaikka toinen oppiikin taitavammaksi..