Hei!.Tarvitsisin neuvoja tai ees jonkinlaista juttelukaveria..Tuntuu että en jaksa enää.
Elikkä.,Olen seurustellut reilun vuoden poikaystäväni kanssa,muutin hänen kotiinsa kesällä.siellä asuu myös hänen isä ja pikkuveli.
Poikaystäväni vanhemmat erosivat -04 keväällä.
Äiti muutti pois ja isä jäi 4(19,17,13,10-v.) lapsensa kanssa asumaan.Isä löysi melkein heti uuden naisystävän,ja hän muutti 2 lapsensa kanssa taloon.Siellä oli aika moinen häslinki päällä aina.No parin kuukauden päästä isä passitti uudet asukkaat lähdölle.Koti jäi näin poikaystäväni harteille.Isä kun ei mitään kotitöitä suostu tekemään.Nuorimmainen tyttö[10-v.]muutti pian äitinsä luokse ja isoin veli sai lähtöpassit kotoa isän käskystä talvella -05kun ei tehnyt mitään kotitöitä.Sinne siis jäivät isä,poikaystäväni ja hänen pikkuveli[13-v.].Minä sitten muutin taloon nyt kesällä -05 ja elämä on muuttunut yhdeksi helvetiksi.
Isä on ollut nyt alkoholisti keväästä lähtien(kännissä 6pvää viikosta).ja hän ei muuta tee kuin ryyppää kotona.Siivouksesta ei puhettakaan.
Hän oli tässä yksi päivä tehnyt vähän ruokaa ja kaikki paikat oli sikin sokin.Emme jaksaneet alkaa siivoamaan,kun ajateltiin että hän kerrankin siivoaisi jälkensä itse.Mitään ei kumminkaan tapahtunut.Parin pvän päästä Hän itkien tuli valittelemaan meille että miten on niin sotkuista ja että hän on pettyny meihin..Olin itsekin itkun partaalla että miten hän kehtaa syyttää meitä kun teemme KAIKKI kotityöt talossa ilman mitään kiitosta.Hänen itku muuttui raivoksi,hän heitteli tavaroita ja huusi meille.JA vielä kehtasi syyttää minua monesta asiasta.Se oli hirvittävää.Nyt hän on joka yö häirinnyt nukkumarauhaamme kolistelemalla oveamme.Ja pelkään että hän voi tehä jtn minulle.Yksin en enää "kodissani"uskalla olla.Pikkuvelikään ei saa nukutuksi.Isä on monesti monta pvää hukassa/reissuillaan.Pikkuvelikin on täysin meidän harteillamme.Ja koen että hän kärsii asiasta.Hän tarvitsee vanhempiansa!!
Tämä on aivan hirveää enkä tiedä mitä tekisin.Auttakaa joku tai edes mailia pistäisitte jos on kokemusta.Olen niin yksin tämän asian kanssa.Poikaystäväni kanssa on vaikea puhua asiasta kun onhan kyseessä hänen isänsä.Ja hän häpeää sitä :(.Ystävillenikään en voi asiasta puhua koska en tahdo että tämä levittyy kaikkien korviin..Mitä tehdä?!.
Elikkä.,Olen seurustellut reilun vuoden poikaystäväni kanssa,muutin hänen kotiinsa kesällä.siellä asuu myös hänen isä ja pikkuveli.
Poikaystäväni vanhemmat erosivat -04 keväällä.
Äiti muutti pois ja isä jäi 4(19,17,13,10-v.) lapsensa kanssa asumaan.Isä löysi melkein heti uuden naisystävän,ja hän muutti 2 lapsensa kanssa taloon.Siellä oli aika moinen häslinki päällä aina.No parin kuukauden päästä isä passitti uudet asukkaat lähdölle.Koti jäi näin poikaystäväni harteille.Isä kun ei mitään kotitöitä suostu tekemään.Nuorimmainen tyttö[10-v.]muutti pian äitinsä luokse ja isoin veli sai lähtöpassit kotoa isän käskystä talvella -05kun ei tehnyt mitään kotitöitä.Sinne siis jäivät isä,poikaystäväni ja hänen pikkuveli[13-v.].Minä sitten muutin taloon nyt kesällä -05 ja elämä on muuttunut yhdeksi helvetiksi.
Isä on ollut nyt alkoholisti keväästä lähtien(kännissä 6pvää viikosta).ja hän ei muuta tee kuin ryyppää kotona.Siivouksesta ei puhettakaan.
Hän oli tässä yksi päivä tehnyt vähän ruokaa ja kaikki paikat oli sikin sokin.Emme jaksaneet alkaa siivoamaan,kun ajateltiin että hän kerrankin siivoaisi jälkensä itse.Mitään ei kumminkaan tapahtunut.Parin pvän päästä Hän itkien tuli valittelemaan meille että miten on niin sotkuista ja että hän on pettyny meihin..Olin itsekin itkun partaalla että miten hän kehtaa syyttää meitä kun teemme KAIKKI kotityöt talossa ilman mitään kiitosta.Hänen itku muuttui raivoksi,hän heitteli tavaroita ja huusi meille.JA vielä kehtasi syyttää minua monesta asiasta.Se oli hirvittävää.Nyt hän on joka yö häirinnyt nukkumarauhaamme kolistelemalla oveamme.Ja pelkään että hän voi tehä jtn minulle.Yksin en enää "kodissani"uskalla olla.Pikkuvelikään ei saa nukutuksi.Isä on monesti monta pvää hukassa/reissuillaan.Pikkuvelikin on täysin meidän harteillamme.Ja koen että hän kärsii asiasta.Hän tarvitsee vanhempiansa!!
Tämä on aivan hirveää enkä tiedä mitä tekisin.Auttakaa joku tai edes mailia pistäisitte jos on kokemusta.Olen niin yksin tämän asian kanssa.Poikaystäväni kanssa on vaikea puhua asiasta kun onhan kyseessä hänen isänsä.Ja hän häpeää sitä :(.Ystävillenikään en voi asiasta puhua koska en tahdo että tämä levittyy kaikkien korviin..Mitä tehdä?!.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Älä jää sinne hetkeksikään piikomaan. Mikään siellä ei parane, jos isä on tosiaan alkoholisti. 13-vuotias pääsee varmasti nuorisokotiin tms. pois turvaan, muuta lapsethan ovat jo lähteneet. Mies selviytyköön omin avuin ongelmistaan.
Sinä et missään tapauksessa ole velvollinen huolehtimaan vastarinnassa olevaa ja ilkeästi rähisevää miestä, jolle et ole mitään velkaa.
Lähde pois, ennen kuin olet syntipukki, jota on helppo syyttää kaikesta: "Kaikki meni pieleen, kun SINÄ tulit. Siihen asti olimme ihan onnellinen perhe!"
Pikkuveljen takia ottaisin yhteyttä johonkin viranomaiseen.
Ehkä tällä palstalla joku voi neuvoa paremmin!
Poika täytyy saada pois sieltä ennen kuin te lähdette ja juoppo isä ja pikkupoika jäävät kahden.
surullista kuultavaa toi sun tarina.kysyn nyt sinulta että miksi ette muuta omaan asuntoon??? kannattais harkita,en ymmärrä miksi asutte siellä.minä en asuisi mistään hinnasta.koita jaksaa jos et voi muuttaa pois.
..jos muutatte pois sieltä, niin huolehtikaa että 13-vuotias pääsee myös sieltä pois!
Kiitos vastauksista..!
1)Juuri ennen koulun alkua kiertelimmee katsomassa itsellemmme kämppää..!.Sitten marssimme kelalta kysymään,nii tuet olisivat jääneet niin pieniksi että ei mitään mahollisuutta muuttaa kun juuri ja juuri saisi vuokran maksetuksi :/.
2)Poikaystäväni pihalla on pihamöKKi jossa on kaiket mahdollisuudet elää(keittiö,mh,vessa,sauna,suihku)
Siivosimme sen kuntoon ja laitoimme tavarat,kunnes isä ilmoitti että hän ei maksa mökin sähkö/lämmitysmaksuja.Joten ei sinnekkään päästy.Niinpä jouduimme ihan saman katon alle.
3)Isä kertoi että saamme hänen makuuhuoneensa joka on isoin,koska hän aikoo muuttaa naisystävänsä luo..Jonka kanssa hän meni elokuussa naimisiin.Elikkä me vastaisimme koko kämpästä,paitsi että hän maksaa laskuja ja tuo ruokaa.Asia oli ihan ok. NYt on käynyt kuitenkin niin että isällä ja naisystävällä menee huonosti,joten isä ryyppää alituiseen siellä kotona...
4)Pikkuveljen takia emme pysty olla minun kotonani yötä,kun hän ei halua että me olemme pois.Pikkuveli ei myöskään halua muuttaa äitinsä luokse..joka tekee myös tästä asiasta niin vaikean.Olen myös salaa vihjannut sossuista.Mutta se ei kuulemma tule kysymykseenkään.
Jos haluan sieltä helvetistä pois,joudun myös eroamaan poikaystävästäni :(.
pois ja tulot ja tuet on niin pienet niin silloin kuuluu marssia sossuun-oletko koskaan kuullut sellaista????? hyvänen aika...nyt se yksi lapsi turvaan ja lähdette itse pois.soita vaikka sossuun ja pyydä neuvoa,ne auttavat varmasti,ei tuollaisessa paikassa tarvi olla.
Ilmoita sossuun tilanteesta joko nimettömänä tai pyydä jotakuta tekemäöän se. Voit jutella vaikka pikkupojan koulun terveydenhoitajalle ja pyytää apua häneltä. Hän ei kerro, että olet keskustellut hänen kanssaan. Hän voi olla puolestasi yhteydessä sossuun. Usko, että tekisit palveluksen.
Missä näiden lasten äiti on? Eikö hänestä olisi mitään apua? En kyllä ylipäätään voi suositella kenellekään nuorelle parille jomman kumman vanhempien luona asumista. Miksette hankkinut omaa pesää?
Elikkä äiti asuu naapurikaupungissa eikä pikkuveli meidän harmiksemme halua muuttaa sinne,koska siellä ei ole tietokoneita yms..Eikä myöskään ylim. makuuhuonetta.
Välitän todella paljon tästä pikkuveljestä,mutta asiat alkavat olla jo todella huolestuttavat..mielestäni hänen elämänsä tässä eniten kärsii.
Emme voi muuttaa omaan kun ei ole rahaa:(:(.Lue vaikka "muuttaisimme" juttuni ,,siellä on enemmän..
se ettei ole tietokonetta,ei ole mikään syy.mieti nyt itsekkin.
Isälle te ette voi mitään; häntä voi auttaa vain se, että hän hakee itselleen apua. Ellei hän sitä tee eläköön miten tahtoo, mutta se ei ole teidän syynne eikä teidän vastuullanne.
Mutta teidän nuorten ja 13-vuotiaan tilanteen täytyy muuttua. Teidän on pelastettava itsenne. Pikkuveli äidilleen, jos hän voi ottaa ja on vastuunsa kantava ihminen. Ellei se järjesty, niin sosiaaliviranomaisten avulla muuhun ratkaisuun.
Ja sinä Amalie ja poikaystäväsi muuttakaa muualle. Olette ansainneet parempaa. Tuollaista tilannetta ei jaksa eikä tarvitse jaksaa kenenkään. Voimia teille. Itse olen repäissyt itseni pois hankalasta asumiskuviosta, mutta vaikka se huono kuvio tuntui vievän kaikki voimani, tilanne ei ollut läheskään niin paha kuin teidän tilanteenne on.
Joo,minä olen niin monta kertaa puhunnut muutosta,Niin kuin poikaystävänikin haluaisi..Mutta kun ei meillä ole varaa :(.Olemme vielä opiskelijoita :/.Ja alle 20-v.
Pikkuveli ei halua äitilleen muuttaa..Lue noita ylempiä juttujani vaikka ni selkiää enemmän.. :)
Ottakaa yhteyttä perheestä poislähteneeseen äitiin 13 -vuotiaan pojan asiassa.
Jos mitään ei tapahdu, niin sosiaaliviranomaiseen/lastensuojeluun, joka voi myös auttaa teitä eteenpäin asuntoasiassa.
Älä jää miettimään, pistä heti toimeksi.
Ilman muuta teidän on sieltä lähdettävä, ennen kuin tapahtuu liian pahaa.
Isä ei ole kykenevä kantamaan alaikäisistä vastuuta. Hänkin tarvitsee mielenterveysapua, mutta se ei ole teidän asianne huolehtia siitä.
Mika ihme sinua viehattaa tuossa siraassa taloudessa?
Monta ihhmista ei saisi edes maksusta asettautumaan tuollaiseen kaarmepesaan ja sina nuorena tyhmana tyttona pusket itsesi sinne aivan vakisin!
Mitahan jos aivan aluksi pesisit lipealla aivosi.
Sitten keskittaytyisit asioihin jotka ovat kaikista tarkeimmat:
1) opinnot ja koulu
2) opinnot ja koulu
3) opinnot ja koulu
Mistaan tietamattomana ja taysin ammattitaidottomana sina et pysty auttamaan yhtaan ketaan, kaikista vahiten itseasi!
Jos sinun on aivan kuoleman pakko vetaytya lattiamatoksi ja muiden potkittavaksi ja haukuttavaksi niin jatka vain samaan tyyliin. Saat aivan varmasti mita haluatkin.
Kuitenkin jos taas ajatusmaailmasi kykenee hiukan korkeammalle tasolle, juokset tuosta laavasta niin lujaa kuin ikina voit!
ootko noin kiimas noin sen jätkäs perään ko et ymmärrä häipyä sieltä mun puheista ei tarvi suuttua ,mut ko oon nähny samanlaisia juttuja nii paljo ja ko on väliin menny nii oon saanu vit33333a molemmilta puolilta et täs on nii monta muutaki hyvää edellistä neuvoa nii mä kysyin vaa suoraan ko tollaset kusipääjuopot ei muutu koskaan
Niin senkö tietäis että miten mä voin siellä vielä roikkua,,mut todellakin rakastan poikaystävääni.enkä tämän taKia haluaisi jättää häntä:(.
En tiedä,mutta tunnen niin suurtaa inhoa sitä isää kohtaan :(:(.Saisikohan näin edes sanoa:O.
Kutsu soskun tädt käymään teille jonain ns. normaalina päivänä. Eiköhän sitä apuakin sitten ala löytymään. Tietenkään ette alaikäisinä ole vastuussa vielä muiden alaikäisten hyvinvoinnista, siitä on vastuussa hänen vanhempansa ja sosiaalitoimi.
ruokaa jos et rakasta myös jätkäs isää nii on sitte kai hyvä häipyä kai teille kahdelle joku loukko jostai löytyy vai eikö kundis haluu jättää isäänsä ,sano sille et sä tai hän tiijätkö kuinka tollaset narsistit nauttii siitä tilanteesta mis ny ootte ja sit se leuhkii siitä kylällä ei muuta ko turpiin vaa ei sellaset muuten pysy aisois ja sä saat inhota paskaa nii paljo ko haluut noi paskat ei säälii tarvi
tuntuuu vaan hirveeltä et jos sinne tulis kaikki tätöset..niin minähän ne olisin sinne käskeny..enkä uskalla kyllä edes ajatella seurauksia.
Sinun paikkasi ei ole siinä kriisipesässä.
Missä omat vanhempasi ovat?
Jos olisin äitisi, hakisin sinut pois sieltä. Edellyttäen tietysti, että seurustelua voisit jatkaa, mutta turvallisesti ja kotoa käsin.
Poikaystäväsi perhetilanteen vatvominen ja hoito eivät kuulu sinulle ollenkaan.
Olet liian nuori, kokematon, kouluttamaton ja vailla oikeuksia selvittelemään perhesotkuja. Ne sotkut ovat lähteneet kehittymään jo ennen kuin sinä synnyit.
Vanhempani asuvat samalla paikkakunnalla mitä mekin.Olen aina sill0n tällöin kotona yötä ja sanonut poikaystävälleni että menen aina niiksi öiksi kotiin minä isänsä juo.Vanhempani ovat sellaisia hössöttäjiä enkä mieleLLÄni puhuisi näistä asioista heille.Äidille olen vähän valoittanut asiaa ja hän on kans neuvonut pikkuveljeä äidille.Mutta minkäs teet kun hän ei halua mennä sinne.Juuri viime la olimme äidill käymässä ja ei pikkuveli edes jaksanut yöksi jäädä kun olisi joutunut olohuoneen sohvalle nukkumaan...Että näin ikään..Vaikea situation :(-
Olet saanut monenlaisia vastauksia. Itse olin alkoholistin vaimona vajaat kymmenen vuotta, joten tiedän jotain asioista. Tiedätkös, ei ne sossun tädit ihan kamalia ole. Minä ainakin olen saanut heiltä (lastensuojeluviranomaisilta) erinomaista keskusteluapua ja neuvoja, niin että voin lämpimästi suositella sinulle sinne yhteyden ottoa. Koettakaa ensiksi kuitenkin saada poikaystäväsi äitiin yhteys. Jos hän kykenee pitämään lapsista huolta, eli ei ole päihdeongelmaa, niin hänen kotinsa olisi kyllä ensisijainen osoite pojallensa. Olkoonkin, ettei äidillä ole tietokonetta... Jos on turvallista, niin se on tärkein asia! Ihmettelen kyllä, miksi äiti ei ole jo toiminut. Pitääkö hän yhteyttä poikakaveriisi ja hänen veljeensä?
Kuule amalie. Sinun, poikaystäväsi ja hänen veljensä on päästävä pois tuosta helvetistä. Hae apua, kunnes saat sitä. Puhu poikaystäväsi kanssa tilanteesta.
Jos olisin äitisi, hakisin heti sinut pois sieltä ja soittaisin nimettömänä lastensuojeluun. Kertoisin tilanteen, ja heidän velvollisuus on tarkistaa, pitääkö ilmoitetut asiat paikkansa. Eihän poikakaveria tarvitse jättää lopullisesti sen takia, että joutuisitte ehkä vähän aikaa elämään erossa. Kun kaikki järjestyy, voisitte palata yhteen. Jos jäät asumaan nykyiseen paikkaasi, saat katua ratkaisua lopun ikääsi. Tiedän mitä on elää alkoholistin kanssa, ja miten pelko ja ahdistus, masennus yms. ovat jokapäiväisiä tunteita. Alkoholismi on aina paheneva tunne-elämän sairaus. Ei se poikakaverisi isä siitä muutu miksikään. Pahenee vaan tilanne, usko minua.
Lue tuo vanhempani... viestini vaikka :).Samat asiat vastattuna.
Vihdoinkin sossun Tädit tulevat tänään käymään.Aah,mikä helpotus..TOivottavasti heistä on apua :=)
Olipa mukavaa lukea tämä viestisi. Toivottavasti asiat kehittyy oikeaan suuntaan. Ilmoittele, miten asiat järjestyvät. Tsemppiä sinulle.
No asiat ovat nyt silleen että pikkuveli onnneksi pääsi äitillensä asumaaan ja me asumme tällä hetkellä kotonani.POikaystävä on silloin tällöin kotonaan yötä,mutta minä en suostu siellä olemaan yötä.Silloin tällöin käyn.Omaa kämppää odottelen kovasti että pääsisimme...muuttamaan kaksistaan..!
Oli upeaa lukea viestisi. Asioilla on taipumus järjestyä! Kaikkea hyvää sinun ja poikaystäväsi elämään.