Moi!
Työpöydälläni on liki jokapäiväisessä käytössä ohjelmoitava funktiolaskin Hewlett-Packard (HP) 25. Ostin sen uutena alkusyksystä 1975. Ei ollut ihan halpa lelu, vaan maksoin siitä alennuksineen 900 mk. Ohjehinta taisi olla 990 mk. Vertailun vuoksi mainittakoon, että sain tuohon aikaan elektroniikkatehtaan tuntipalkkaisena vaihetyöläisenä liksaa vajaat 1.500 mk/kk. Tämän päivän palkkatasoon suhteutettuna tuo laskin maksoi siis hyvinkin "toista tuhatta euroa"! Kuka maksaisi moisen summan taskulaskimesta tänään?
HP 25 oli toki aikansa laskinten aatelia. Texas Instrumentsilta löytyi lähinnä vastaavia. TI:n laskimissa oli käytössä algebrallinen, HP:llä käänteinen puolalainen logiikka ("reverse polish notation", RPN). Niiden paremmuudesta kiisteltiin - itse olin ja olen RPN:n kannttaja, totta kai!
Laskinmalli oli aivan uusi ostaessani omani. Niinpä minun yksilöni onkin "Made in USA". Joitakin viikkoja myöhemmin maahan tulleet yksilöt olivat "Made in Brazil" tai jotakin. En toki pyri väittämään, etteivätkö nekin olisi voineet kestää 30 vuotta.
HP 25:n funktiovalikoimalla pääsi (ja pääsee) melko pitkälle. Ohjelmoitavuutta oli/on 49 ohjelmarivin verran. Yhdelle riville mahtuu kuitenkin 1-3 näppäimenpainallusta vastaava lauseke, joten "tehollinen ohjelmamuisti" on sentään laajempi kuin näyttää. Kyllä tuolla rakkineella ihan ihmeitä laskee! Tai laskisi jos osaisi, käyttäjästä se on enemmänkin kiinni...
Laskimeni näyttö on toteutettu virtasyöpöillä 7-segmentti-LEDeillä, joten akkuja (2 kpl 1,2 voltin NiCD-kennoja) saa ladata suht' usein. On myös itsestään selvää, että laskimessa ovat 30 vuoden jälkeen käytössä jo n:nnet akut. En tietenkään ole koskaan ostanut alkuperäistä akkupakettia sikakalliina varaosana, vaan avannut alkuperäisen paketin kuoret ja kennottanut sen aina uudelleen "Biltema-kennoilla" tai vastaavilla.
Kuka panee paremmaksi? Kenellä on yhä käytössään vielä vanhempi taskulaskin - ohjelmoitava funktiosellainen tai edes nelilaskin?
Kenellä vanhempi taskulaskin?
23
4440
Vastaukset
- Vha pieru
>Ostin sen uutena alkusyksystä 1975.
>Laskinmalli oli aivan uusi ostaessani omani.
Tarkemmin kun muistelen, niin taisi olla sittenkin loppusyksyn juttu tuo hankinta. Aloitin opintoni vasta tammikuussa 1976, jolloin laskin oli ollut minulla jonkin aikaa.
Tämä niiden parempimuististen varalta, jotka tulevat kertomaan, ettei HP 25 ollut edes markkinoilla vielä alkusyksystä 1975...
En ole siis ollut tuon laskimen onnellinen omistaja vielä ihan kolmeakymmentä vuotta täyteen, mutta "läkeltä pyihkii"!- Grabe
Itselläni on yhä käytössä HP21, jonka Rauman tekua käydessäni hankin 1975 Avaan akkukotelon ja laitan sinne kaksi 1,5v:n alkaliparistoa kestää n. kaksi vuotta. Kotelo kiinni pikaliimalla ja taas terävällä veitsellä auki. Mitään lataamisia ei siis enää tarvita ja halvaksi on tullut. Toimii!
- Anonyymi
Grabe kirjoitti:
Itselläni on yhä käytössä HP21, jonka Rauman tekua käydessäni hankin 1975 Avaan akkukotelon ja laitan sinne kaksi 1,5v:n alkaliparistoa kestää n. kaksi vuotta. Kotelo kiinni pikaliimalla ja taas terävällä veitsellä auki. Mitään lataamisia ei siis enää tarvita ja halvaksi on tullut. Toimii!
Kiitos alkaliparistoideasta; tähän saakka olen aina silloin tällöin vaihtanut uudet nicd kennot akkukasettiin. Nyt vaihdoin sitten kaksvitoseeni alkaliparistot ja hyvin tuntuu pelittävän.
Vinkkinä voin antaa, että jo ensi kerran akkuja vaihtaessani poistin akkukasetin "keskipalkin" siististi jolloin akut/paristot saa melko helposti pois esim. ruokailuveitsellä.
Veitsi kasetin ja pariston väliin ja vääntö toista paristoa kohti jolloin paristo nousee pois.
Uudet on sitten jo helpompi painaa tilaansa ilman työkaluja. Näin tekemällä ei kasettia tarvitse koskaan purkaa. Muovi on vielä 35 vuoden jälkeenkin joustavaa, mikä kertoo silloisen valmistuksen laadusta.
- Pappa
Aloitin opiskelut Turun tekussa syksyllä 1973.
Hankittiin silloin porukalla TI:n laskin ja hinta alennuksineen oli 750mk. Laskin on edelleen toimintakuntoinen.
Hintatietoja tuolta vuodelta.
- puhelinasentajan palkka noin 1000mk./kk.
- bensalitran hinta 0,80mk./l.
- IV olut ravintolassa 1,50mk.- Vha pieru
Onnittelen!
1970-luvulla ja etenkin sen keskivaiheilla inflaatio laukkasi kiivaasti. Palkat nousivat nopeaan tahtiin ja hinnat samaten.
Itse kävin tekuni Helsingissä, yo-pohjaisella 3-vuotisella kurssilla. Aloitin tammikuussa 1976 ja sain paperini ulos joulukuussa 1978. Kun aloitin ensimmäisessä "inssityöpaikassani" aivan alkuvuodesta 1979, sain liksaa 3.800 mk/kk, Siihen sai olla alkupalkaksi ihan tyytyväinen tuohon aikaan! Vuotta myöhemmin eli kevättalvella 1980 vaihdoin työnantajaa ja sain uudessa paikassa aluksi 4.800 mk/kk. "Kymppitonni" meni rikki kolmannessa työpaikassa 1983 (osa siitä oli tosin "laskennallista bruttopalkkaa" eli autoedun verotusarvoa).
Eipä nouse liksa enää siihen tahtiin, ei! - Pappa
Vha pieru kirjoitti:
Onnittelen!
1970-luvulla ja etenkin sen keskivaiheilla inflaatio laukkasi kiivaasti. Palkat nousivat nopeaan tahtiin ja hinnat samaten.
Itse kävin tekuni Helsingissä, yo-pohjaisella 3-vuotisella kurssilla. Aloitin tammikuussa 1976 ja sain paperini ulos joulukuussa 1978. Kun aloitin ensimmäisessä "inssityöpaikassani" aivan alkuvuodesta 1979, sain liksaa 3.800 mk/kk, Siihen sai olla alkupalkaksi ihan tyytyväinen tuohon aikaan! Vuotta myöhemmin eli kevättalvella 1980 vaihdoin työnantajaa ja sain uudessa paikassa aluksi 4.800 mk/kk. "Kymppitonni" meni rikki kolmannessa työpaikassa 1983 (osa siitä oli tosin "laskennallista bruttopalkkaa" eli autoedun verotusarvoa).
Eipä nouse liksa enää siihen tahtiin, ei!Oma alkupalkkani vuonna 1976 2900mk/kk.
Ja tuosta bensan hinnasta vielä. Yleinen bensan hinta oli 0,80mk./l ja muistaakseni se nousi muutaman päivän aikana 1,20mk/l elikkä korotus oli 50%. Korotuksen syynä oli silloin "öljykriisi", koska öljyn pelättiin loppuvan maailmasta muutaman vuoden kuluttua.
Turun kaupunki mm. säästi sähköä pitämällä katulampuista valot päällä vain yhdessä lampussa kolmesta. Kauppaliikkeiden näyteikkunat piti myös olla iltaisin ja yöllä pimeänä. Kaupunki oli kyllä aika aavemainen pimeän aikaan.
Harmi kun aikoinaan myin HP-21:ni. Minulla on HP-67, joka tuli kai vuosi 25:n jälkeen. Siinä on siis magneettikorttilukija ja 214 muistapaikkaa ohjelma-askelille (25 luvuille). Tein sille aikoinaan paljon softia. En tosin sitä enään käytä, mutta olen välillä ladannut akut, ja todennut, että yhä toimii. Se maksoi 2700mk ja maksoin velkaa vuoden verran.
Nykyisin käytän HP-41:stä, joka on kai n. 1990-vuodelta.- Vha pieru
HP-41-laskimelle näkyy olevan vielä elossaoleva sivusto:
http://www.hp41.org/Intro.cfm
Laskinta kerrotaan valmistetun 1979-90. Hurjan pitkä aikajänne nopeasti kehittyvällä alalla!
HP-25 luokitellaan jo ennemminkin museotavaraksi:
http://www.hpmuseum.org/hp25.htm
Tässä kuva samanlaisesta laitteesta kuin työpöydälläni yhä lojuu (ja kukkuu):
http://www.hpmuseum.org/25.jpg
HP-21 oli muistaakseni funktiovalikoimaltaan jokseenkin samanveroinen laite kuin HP-25, mutta ilman ohjelmointimahdollisuutta. Ohjelmoitavuudesta oli/on tunnetusti paljon hyötyä, kun laskettavana on isompi joukko arvoja yhdellä ja samalla kaavalla, jotain muuttujaa tai paria muuttujaa vaihdellen.
Yhden HP-25:ttä modernimman funktiolaskimen olen ostanut joskus 1980-luvulla, mutta senhetkisen työnantajani piikkiin. Se jäi taloon sieltä lähdettyäni. Taisi olla HP-11C.
HP:n virtuaalimuseossa pääsee tutustumaan mallistoon laajemminkin:
http://www.hpmuseum.org/
- bertie.
Omistan yhä tietynlaisen "taskulaskimen" jonka ostin v -66 kun pari vuotta palvellut edellinen hävisi tai vohkittiin.
Ammattimiehen tuntipalkkana 3 mk/h pidettiin aika hyvänä, ja laskin maksoi silloin vajaa 40 mk, eli hieman on ajat muuttuneet.
Laskimessa ei ole funktio- eikä muutakaan näyttöä erikseen, vaan tulokset luetaan halutusta paikasta tai kielen tai hahlon osoittamasta kohdasta.
Muodoltaan laskin on litteä n. 20 x 5 x 0.5 cm pohjaväriltään valkea, edusti aikansa parhaimmistoa ja oli merkiltään Aristo ja "käyttöjärjestelmä" oli Darmstadt .
Tuolta löytyi kuva samanlaisesta laitteesta, omani on vain tyyppiä 866 eli sama sätös mutta Suomessa lisenssillä valmistettu.
http://personal.telefonica.terra.es/web/jcvilchesp/reglas/reg868.htm- Vha pieru
Taisin omistaa vastaavanlaisia yhteen maailman aikaan (1960-luvun jälkipuoliskolla) 3 kpl: kaksi taskukokoista ja yhden vähän pidemmän.
Vai että oikein Darmstadt-käyttöjärjestelmä?
Käytitkös iteratiivisissa laskutoimituksissa Faber-Castellin vai Staedtlerin menetelmää? Kumpaa pidit parempana?
;o) - bertie.
Vha pieru kirjoitti:
Taisin omistaa vastaavanlaisia yhteen maailman aikaan (1960-luvun jälkipuoliskolla) 3 kpl: kaksi taskukokoista ja yhden vähän pidemmän.
Vai että oikein Darmstadt-käyttöjärjestelmä?
Käytitkös iteratiivisissa laskutoimituksissa Faber-Castellin vai Staedtlerin menetelmää? Kumpaa pidit parempana?
;o)Hyvä heitto tuo käyttöjärjestelmä.
Muistelen että oli selvä kahtiajakauma käyttäjien kesken, toiset vannoivat Rietz.in nimeen ja Faber-Castell oli tietysti se pääasiallinen työkalu.
Siinä lyhykäisesti parhaat apuvälineet silloin, ainoat laskukoneet olivat semmosia matkalaukun kokosia joita vedettiin sivusta kuin yksikätistä rosvoa hirveän rolinan saattamana. - Vha pieru
bertie. kirjoitti:
Hyvä heitto tuo käyttöjärjestelmä.
Muistelen että oli selvä kahtiajakauma käyttäjien kesken, toiset vannoivat Rietz.in nimeen ja Faber-Castell oli tietysti se pääasiallinen työkalu.
Siinä lyhykäisesti parhaat apuvälineet silloin, ainoat laskukoneet olivat semmosia matkalaukun kokosia joita vedettiin sivusta kuin yksikätistä rosvoa hirveän rolinan saattamana.Isäukko oli pienyrittäjä. Laskutus ja sen semmoiset hoituivat korkeimman omakätisesti.
Muistan hänen ostaneen tällaisen kalkulaattorin noin 40 vuotta sitten, 1960-luvun puolivälissä:
http://www.isk.kth.se/kursinfo/6b4059/addox.jpg
On jo niin moderni peli, että ei tarvitse veivata kammesta käyntiin kuin 1-kätistä rosvoa! Sähvöllä roksuttelee!
Siipi taipui äijältä maahan 5 vuotta sitten, 86 vuoden iässä. Tuo mainio masiina olisi ollut tarjolla perinnönjaossa vaikka minulle, mutta eipäs vain kukaan ottanut kainaloonsa. Taisi päätyä äitimuorin ullakolle. Sen höyrykäyttöisen reaaliaikaisen Triumph-tekstitulostimen ohella.
Olen minä nähnyt sellaisenkin ihmeen, kun tottunut käyttäjä huitelee kuin tyhjää vaaan melkomoisia laskutoimituksia tämmöisellä masiinalla:
http://www.gbreda.com/images/Mecc_Calc/Addo/Multo/Multo.htm
Siinä saakin veivi vimmattua kyytiä! - minätässä
Vha pieru kirjoitti:
Taisin omistaa vastaavanlaisia yhteen maailman aikaan (1960-luvun jälkipuoliskolla) 3 kpl: kaksi taskukokoista ja yhden vähän pidemmän.
Vai että oikein Darmstadt-käyttöjärjestelmä?
Käytitkös iteratiivisissa laskutoimituksissa Faber-Castellin vai Staedtlerin menetelmää? Kumpaa pidit parempana?
;o)ja Staedtler ovat kalkylaattorivalmistajia, eivätkä
mitään käyttöjärjestelmiä. Aivan niinkuin joku
IBM tai Compac valmistaa tietokoneita, ja ostaa
tai lainaa käyttöjärjestelmät joltain, joka
sellaisia osaa tehdä (tai kuvittelee osaavansa).
Darmstadt-järjestelmä on ihan oikea analogisen
kalkylaattorin käyttöjärjestelmä, kuten esimerkiksi
digitaalipuolella Linux tai Unix. - Vha pieru
minätässä kirjoitti:
ja Staedtler ovat kalkylaattorivalmistajia, eivätkä
mitään käyttöjärjestelmiä. Aivan niinkuin joku
IBM tai Compac valmistaa tietokoneita, ja ostaa
tai lainaa käyttöjärjestelmät joltain, joka
sellaisia osaa tehdä (tai kuvittelee osaavansa).
Darmstadt-järjestelmä on ihan oikea analogisen
kalkylaattorin käyttöjärjestelmä, kuten esimerkiksi
digitaalipuolella Linux tai Unix.Minä olen mieltänyt Faber-Castellin ja Staedtlerin lähinnä lyijykynien valmistajiksi. Olin viittaavinani nimenomaan tähän kirjoittaessani "F-C:n ja S:n menetelmistä". Menetelmään nimeltä "pännä ja paperi".
En mielestäni yrittänytkään viitata missään vaiheessa käyttöjärjestelmiin.
Ystävämme, nimimerkki "bertie." oli myös pannut lainausmerkit sanan "käyttöjärjestelmä" molemmin puolin, jos et sattunut huomasemaan.
Mutta ei se mitään. Me vanhukset horisemme omiamme; koettakaa te nuoremmat ymmärtää meitä ikävammaisia! - bertie.
minätässä kirjoitti:
ja Staedtler ovat kalkylaattorivalmistajia, eivätkä
mitään käyttöjärjestelmiä. Aivan niinkuin joku
IBM tai Compac valmistaa tietokoneita, ja ostaa
tai lainaa käyttöjärjestelmät joltain, joka
sellaisia osaa tehdä (tai kuvittelee osaavansa).
Darmstadt-järjestelmä on ihan oikea analogisen
kalkylaattorin käyttöjärjestelmä, kuten esimerkiksi
digitaalipuolella Linux tai Unix.Nimet Rietz ja Darmstadt olivat käsitteitä laskutikkukäyttäjien parissa ja sanojen koko sisältöä tai niiden tuomia mielikuvia on mahdotonta selittää asiaa tuntemattomalle.
Käyttöjärjestelmien kanssa niillä ei tosiaankaan ole mitään tekemistä
Myös omassa mielikuvassani sanapari Faber-Castell edustaa ainoastaan toisesta päästä teroitettua lyijykynää ja valkeaa pyyhekumia ja keskustelun aiheena olevana aikakautena sitä ei voinut sekoittaa mihinkään muuhun.
Muutenkin luulen, että olemme ymmärtäneet toistemme tekstin kuten tarkoitettukin ja toivon kuten edellä hieman tilaa ja ymmärrystä ikäpolvemme nostalgialle.
- arf
Ostoajankohtaa en tiedä, isän vanha. Laskin toimii normaalisti. Ohjekirja erittäin hyvässä kunnossa.
http://volkkaripalsta.com/zrx2/laskin/kaikki.jpg- Vha pieru
HP-35 tuli markkinoille jo 1972
http://www.hpmuseum.org/hp35.htm
Laite oli muistaakseni saatavilla vielä 1975, jolloin ostin oman 25-mallini.
- Rak. ins.
Sain kummisedältäni 1986 lukioon mennessäni HP-80 laskimen. Mukana oli laukku, ohjekirja ja verkkolaite. No ei sitä tullut koulussa mukana kannettua mutta kotona käytin sitä jonkin verran.
Olin jo unohtanut koko laitteen ennen kuin näin tämän keskustelun. Viimeksi sitä kokeilin joskus 90-luvun puolivälissä ja hyvin toimi. Pitääkin mennä kaivamaan varastosta se esille.
http://www.vintagecalculators.com/html/hewlett-packard_hp80.html Käytän yhä lähinnä tunnesyistä aina luotettavaa HP 15C laskintani.
- HP25
Löytyi nahkakotelossa kaapista: HP 25, jonka ostin opiskeluni alkuvaiheissa 1970-luvulla. MADE IN SINGAPORE lukee pohjan tarrassa ja joku numerokin on lyöty akkukotelon yläpuolelle. Tietenkin 7-segmentti LED-näyttö. Alkuaan akkukäyttöinen, mutta toimii myös paristoilla, kokeilin kerran. Ilmeisesti sinulla on sitten vanhempi MADE IN USA -versio eli voitit kisan. Laturi on hävinnyt jo ajat sitten ja akuista on vain muisto jäljellä. Mistähän löytyisi laturi ja sopivat akut, niin laittaisin vanhan palvelijan taas kuntoon.
RPN tuli tutuksi opiskeluaikana erilaisia laskuja lasketellessa. Nyt muistan vain, että ENTER-napilla tavarat meni pinoon. Nykyään pinomuistin asiat alkavat kadota nopeasti. - ope475
On tuolla kaapin perukoilla jotain 1970-luvun alulta. Löytyy tosin ihan oikea laskutikkukin!
- Anonyymi
Mukava lukea näitä laskinjuttuja vuosien takaa, kiitos kaikille kirjoittajille.
- Anonyymi
Ihan noin vanhaa laskinta ei itellä ole mutta tällä tuli lukio räpellettyä läpi
https://www.ithistory.org/db/hardware/sharp-corporation/sharp-el-5100
Jonkinlainen ohjelmoitavuuskin oli. YO-kokeissa ekana kun nakutteli toisen asteen ratkaisukaavan sisään niin helpotti vähän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä802799Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2931610Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461517- 871361
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4011339Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3961273Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381017Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik2979Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun329854Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden254832