En oikein enää tiedä, mitä minun pitäisi tehdä. Olen ollut avioliitossa mieheni kanssa nyt 11-vuotta.
Mitään ruusuilla tanssimista tämä ei ole ollut, mutta rakastan kuitenkin miestäni ja hänkin väittää rakastavansa minua.
Nyt epäilen hänen olleen minulle uskoton. Tämä epäilys johtuu nyt siitä, että hänestä on tullut ihan älyttömän mustasukkainen ja epäilee jo kävelyllä käyntejänikin joksikin muuksi toiminnaksi???
Siippani matkustaa ja on poissa kotoa paljon. Meillä on kaksi lasta, ja siis minun tekemiseni ovat kyllä hyvin selvillä, kun kotoa en voi mihinkään iltaisin lähteä!
Onko nyt niin, että hän itse pettää minua reissuillaan ja on siksi alkanut epäillä nyt minuakin???
Mitään järkeä hänen epäilyissään ei ole ja hän ei tunnu kuuntelevan minua, vaikka mitä hänelle sanoisin? Onko tästä ainoa tie avioero, sillä hellan ja nyrkin väliin jääjäksi minusta ei ole!!
Mitään ruusuilla tanssimista tämä ei ole ollut, mutta rakastan kuitenkin miestäni ja hänkin väittää rakastavansa minua.
Nyt epäilen hänen olleen minulle uskoton. Tämä epäilys johtuu nyt siitä, että hänestä on tullut ihan älyttömän mustasukkainen ja epäilee jo kävelyllä käyntejänikin joksikin muuksi toiminnaksi???
Siippani matkustaa ja on poissa kotoa paljon. Meillä on kaksi lasta, ja siis minun tekemiseni ovat kyllä hyvin selvillä, kun kotoa en voi mihinkään iltaisin lähteä!
Onko nyt niin, että hän itse pettää minua reissuillaan ja on siksi alkanut epäillä nyt minuakin???
Mitään järkeä hänen epäilyissään ei ole ja hän ei tunnu kuuntelevan minua, vaikka mitä hänelle sanoisin? Onko tästä ainoa tie avioero, sillä hellan ja nyrkin väliin jääjäksi minusta ei ole!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
ehkä miehesi potee tavallaan syyllisyyttä omista poissa-oloistaan? eli kokee itsekin olevansa pois paljon ja siksi epäilee sinun olevan täynnä energiaa jota hänellä ei ole mahdollisuutta purkaa tms? tämä oli se mitä tuli heti mieleen. mies paljon poissa-->syyllisyys perheen laiminlyönnistä/ vaimon tyydyttyneisyydestä kaikinpuolin-->epäily että vaimo turvautuu vierasapuun. puhukaa asioista, eiköhän se totuus sieltä paljastu. jotenkin en usko että hän pettää, koska sillon harvoin välitetään toisenkaan menoista, vaan ollaan onnellisia että toisellakin voisi olla muuta ajateltavaa, ettei jää kiinni omista petoksistaan. tämä on vain mielipide :)
Ainakin itsellä ja omalla naisellani menee ihan hyvin, rakastamme toisiamme, mutta suhteen kestäessä pitempään tahtoo vähän omaa aikaa. Nooh iltaisin itse esim rakennan vanhaa autoa, ja saatan olla tallilla yötä sillä se sijaitsee erillään kodista, ja on mukava välillä ajatella ja olla omissa oloissaan. Sitten kun naiseni lähtee esim työmatkalle niin tulee hirmuinen ikävän tunne, en epäile että naiseni pettää, mutta se ikävä on sitä ikävää, kun vaan tahtoisi olla vierellä, vaikka naisen ollessa kotona tahtoisi sitä omaa aikaa.
väärin mutta eikös tässä ollu kyse sen poissaolevan / matkallelähtevän mustasukkaisuudesta?? ei kotonaolevan..
Mustasukkaisuuden synty on usein itse aiheutettua, niin kummalta kuin se tuntuukin. Ajattelisin että jos toista pettää ja vaimo/mies on aivan kunnollinen, alkaa pettäjästäkin tuntua että se on hirveä vääryys toista kohtaan. Niinkuin onkin. Toisaalta pettäjä voi tulla seikkailtuaan siihen johtopäätökseen, ettei pettäminen kannatakaan vaan oma puoliso on paras. Silloin voikin pettäjällä välähtää päähän, että hei, sehän saattaa tehdä samoin kuin itse olen tehnyt!
Mutta on myös mahdollista että mies vain kiusaa tahallaan sinua muka epäilemällä että juokset jossain muualla, vaikka hyvin tietää asian todellisen laidan. Ja katsoo sinun reaktioita. Itse kiusoittelin juuri noin, ja hämmästyin että vaimo olikin tosissaan ja teki härkäsestä kärpäsen. Piti lopettaa se kiusoittelu.
valitettavasti saatat hyvinkin olla oikeassa!
Itselle on sellainen kokemus sattunut kohdalle; mm. työpäivästä piti kertoa joka minuutti, että kenen kanssa olin puhunut ja mistä asiasta...
Jos halusin lähteä ystäväni kanssa esim. silakkamarkkinoille, niin sinne oli lähdettävä sitten naama turvoksissa :(
Tyyppi osti mulle jopa koiran (lapsia kun en suostunut tekemään), etten pystyisi lähtemään "mihinkään", ainakaan pitkäksi aikaa. Mutta siitähän seurasi tietysti se, että saatoin tavata muita koiran ulkoiluttajia ja hehän voivat olla vieraita miehiä, joten hän lähti autolla perääni kyttäämään kenen kanssa pysähdyn juttelemaan...
Onnekseni tämä toinen nainen luuli (myöskin) olevansa "ainoa" nainen ja paukahti yhtenä kauniina päivänä oven taakse ja hemmon metkut alkoivat selvitä.
Kaikki mitä hän syytti (hirveällä metelillä välillä nyrkeillä) minun tehneen olikin se mikä hänen omaatuntoa kaiveli!
Mukavaa Juhannusta ja hyvää jatkoa, toivottavasti sinun tapauksesi ei kuitenkaan osoittaudu samanlaiseksi kuin minun oli.
on mukava huomata, että täällä liikkuu ihmisiä, jotka ihan oikeasti haluavat auttaa ja ilmaista oman mielipiteen ilman typeriä välihuomautuksia ja kommentteja.
Juhannus meni meillä ihan rauhallisissa merkeissä ja voin vain toivoa, että tämä olotila nyt jatkuukin (ilman turhaa mustasukkaisuus draamaa).
Kiitos teille kaikille vastanneille ja hyvää kesän jatkoja ;)