Mun suurin mysteeri on, miten ja miksi jaksan olla niin onnellinen ja huoleton vaikka elämäni on totally white trash.Ei älliä päässä, ei miestä ikinä, ei kovin montaa ystävää.Ikisinkun tytön jolla on amkk-päästärissään enimmäkseen 3 ja 4 arvosanoja (1-5) pitäisi kai olla masentunut kun ei yllä mihinkään.Mutta ei! Tänäänkin oli IHANA päivä..Heräsin eilisillan urheilemisen jälkeen ihanan vetreänä.Ihanan boheemisessa/hippityylisessä suuressa yksiössäni puuhailin askareita..Tulossa yksi ystävä yökylään, keittiössä odottavat maistiaisherkut ja iltatee.Huomenna aamulla seminaariin koskien rekrytointiani. En ole paljonkaan kaivannut puuttuvia asioita. Sen sijaan olen todennut miljoonaa kertaa itsekseni kuinka superhyvä ja ihana olen ja kuinka vaatimatonkin hippeily voi tuntua rennolta elämältä.
Ei todellakaan ole sellainen olo että voi mua rumaa ressukkaa..
Ei todellakaan ole sellainen olo että voi mua rumaa ressukkaa..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ruokaa on, rahaa on, terveyttä on, ystäviä on, kunnon kämppä ja työpaikkakin häämöttää. Ja pitäisi vielä ruikuttaa.
Vähän tympäisee tokkanokka.
Jos sä itse olet onnellinen ja tyytyväinen elämääsi, niin minkäs ihmeen takia sun pitäisikään välittää siitä mitä muut ajattelee. Minunkin mielestäni sun elämä kuulostaa ihanalta. :)
Vaikka eiköhän kohta jostain ilmaannu joku kateellinen vaimoihminen & kolmen terroristitenavan äiti surkuttelemaan että voi voi, ethän sä yksinäinen hippiressukka VOI olla onnellinen sinkkuna, kyllä sun elämä on niiiiiiiiiin tyhjää kun ei ole ukkoa ja lapsia ... :) Tiedän tuon kokemuksesta.
Et kyllä kuulosta ihmiseltä, jota kaipaa sääliä tai jonka pitäisi olla onneton.
Kyllä se onnellisuus on hyvin usein itsestä kiinni ja minusta tuntuu, että olet löytänyt sen.