Oon sinkku ja haluisin tietysti seurustella. En kuitenkaan koe ahdistavana asiana tätä sinkkuutta. Osaan olla onnellinen näinkin. En siis täysillä etsi sitä kumppania. Tuntuu, että en etsi ollenkaan. Kuinka paljon kuitenkin pitäisi asiaan varta vasten panostaa, että se toinen löytyy ?
Kuinka paljon ite panostat ? Osteletko vaatteita, autoja, huonekaluja siinä toivossa, että ne edesauttais löytämisessä. käytkö parturissa, kampaajalla, kauneushoitolossa, jumpassa, kuntosalilla, treeneissä sen takia, että ois suuremmat mahikset löytää hyvä kumppani ?
Ravaatko baareissa, konserteissa, festareilla, risteilyillä, yms. tilaisuuksissa ja paikoissa löytääksesi oikean ?
Aloitteletko harrastuksia sen takia, että mahdollisesti löytyis se oikea ?
Koitatko tutustua uusiin ihmisiin ja saada paljon uusia kavereita, että heidän kautta tutustuisi johonkin ?
Vietätkö kauheesti aikaa chateissa, sinkkupalstoilla. Vastailetko ilmoituksiin. Jätätkö itse erilaisia ilmoituksia. Käytkö sokkotreffeillä.
Moni väittää, että ostaa uuden hienon paidan vain itseään varten. Uskon, että moni ajattelee samalla, että ehkä joku kiinnostuisi minusta helpommin kun on uusi kiva paita.
Kuinka paljon ite panostat ? Osteletko vaatteita, autoja, huonekaluja siinä toivossa, että ne edesauttais löytämisessä. käytkö parturissa, kampaajalla, kauneushoitolossa, jumpassa, kuntosalilla, treeneissä sen takia, että ois suuremmat mahikset löytää hyvä kumppani ?
Ravaatko baareissa, konserteissa, festareilla, risteilyillä, yms. tilaisuuksissa ja paikoissa löytääksesi oikean ?
Aloitteletko harrastuksia sen takia, että mahdollisesti löytyis se oikea ?
Koitatko tutustua uusiin ihmisiin ja saada paljon uusia kavereita, että heidän kautta tutustuisi johonkin ?
Vietätkö kauheesti aikaa chateissa, sinkkupalstoilla. Vastailetko ilmoituksiin. Jätätkö itse erilaisia ilmoituksia. Käytkö sokkotreffeillä.
Moni väittää, että ostaa uuden hienon paidan vain itseään varten. Uskon, että moni ajattelee samalla, että ehkä joku kiinnostuisi minusta helpommin kun on uusi kiva paita.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olen eronnut ja onnellisesti yksinelävä. Jos satun kompastumaan kulkiessani uuteen ihmiseen, ei se ole paha, mutta vaikkei löytyisikään, sekään ei ole paha.
jos panostaa itseensä juuri noin niinkuin kirjoitit, se paistaa läpi, suorastaan haisee. Jos tekee kaiken sen mukaan,mitä olettaa "markkinoitten" vaativan, ei voi olla koskaan varma siitä täyttääkö ulkopuoliset vaatimukset vai ei, ja sitten täytyy taas laatia taas joku nettikysely, pitäisikö olla sitä vai tätä, kumpi olisi parempi. En missään nimessä halua itselleni miestä, joka ei tunnista ja tiedä omaa makuaan,ole vahvasti ja varmasti oma itsensä, vaan peilaa kaikenaikaa sitä, miten hänen toimensa vaikuttavat mahdollisuuksiin päästä suhteisiin jonkun kanssa. Sehän kielii pelkästeen huonosta itsetunnosta, jos ei omaa tietään osaa hahmottaa ja kestä sillä kulkea, vaan pitää olla jonkun toisen mieltymys ja suostumus ohjeina. Tästä syystä arvostan miehiä, jotka uskaltavat olla sen mukaan mitä tilanne ja heidän oma järkensä sanoo: mies voi kulkea muissakin kuin viimeistä huutoa olevissa releissä, hiukset voi olla vaikka tuulentuivertamat,auto viimevuosituhannen jälkipuoliskolta, ihan mitä vaan, kunhan hän on sitä itsestään tietoisesti, anteeksi pyytelemättä ja aidosti, eikä mikään ulkopäin muovattu plagiaatti, joka ei tiedä itsekään mitä on, mitä ei ole.
Mulla panostus on lähes 0%, kyllähän se olis mukavaa jos saisi seurustella, mutta liian kova työ alkaa piirittämään ketään. Odotan ja odotan, ehkä jostain tupsahtaa mun eteen joku, joka kiinnostuu musta ja vie jalat alta. Kaikki on mahdollista.
Noista vaatteista, että kyllä niitä ostellaan monesti sitä varten, ettei tarvitse näyttäytyä muille koko ajan samoissa vaatteissa, ehkä se on osa myös sitä parin etsintä rituaalia.
Panostan toki itseeni, vaatteisiin, parturiin sekä kuntoiluun. Harrastan. Mutta teen sen vain oman itseni vuoksi. En kenenkään muun. Käyn tapahtumissa niiden sisällön vuoksi, en sen vuoksi, että löytäisin sieltä parisuhteen.
En usko, että etsimällä ketään löytää. Uskon kohtaloon ja siihen, että jos on olemassa minulle tarkoitettu ihminen, hän tulee ennemmin tai myöhemmin vastaan ilman sen kummempaa "hakemista".
Liiallinen yrittäminen paistaa läpi ja saa ihmisen näyttämään epätoivoiselta.
luonnostaan käy missään, pitää kuitenkin kumppanin löytääkseen käydä, vaikka ei haluaisi.
Aivan sikana. Tuskin on kovinkaa montaa asiaa jota tekisin jonki muun kuin naisten takia... Lätkä ja bänditouhu
Mutta kun ajattelee, miks ihminen kävisi kuntosalilla. Joku voi väittää että oman itsensä takia, mut hei.. Onko ihminen niin hedonistinen että ei mitään järkeä. Kenen vuoksi sitä oikeastaan laittaakaan rautaa tankoon ja vääntää vielä kerran..
No voisinha nverhota sen salilla käynnin lätkän varjoon, mut kun huomaan treenaavani sellaisia lihasryhmiä joiden merkitys tällä tasolla on mitätön.. mut sit paita päällä ne näyttää aika hyviltä....
Tykkään myös tanssia, ja bailata. Enkä välttämättä ole menossa baariin muuta kuin tanssimaan, mut miks hitossa minä sit hion jotain lantiotyöskentelyä ja tutustun uusimpiin bile biiseihin. Okei onhan se kivaa kun saa kehittää itseään, mut miksi sitä oikeesti tekee, kenen takia?
No miks menee sit vaatekauppaan ja seuraa trendejä ja yrittää tietoisesti/tietämättään rakentaa itselleen jonkinlaista imagoa. Kiertää jotkin vaatekaupat kaukaa tekosyyllä "siellä ei kuitenkaan ole mulle mitään" ja marssii tiettyjä merkkejä edustaviin liikkeisiin ja pyytää sieltä jotain erottuvaa ja erilaista. Miksi tahtoo erottua ja miksi olla erilainen, eiks sen pitäis olla aivan sama, herää kysymys kenen takia sitä tekee.
Nytkin tässä seuraavaks olen lähdössä lenkille. No syy on nyt siinä että se virkistää mieltä ja lisää aineenvaihduntaa, no miks sit tarttee sitä. Keho näyttää paremmalta ja itsetunto kasvaa.
Miksi ihmeessä mnä yritän rakentaa miellyttävän ulkoisen kuvan ja parantaa oloani konstein jotka ovat rasittavia ja raskaita. Minkä takia haluan hyvän itsetunnon.
Siis miksi nähdä vaivaa ollaakseen terveillä elämäntavoilla ja itsetunnolla varustettu tyylikäs hyväkroppainen iloinen ja positiivinen nuorukainen?
Ihan vaan oman itseni takia... Sillonhan minä makaisin vaan sohvalla ja pelaisin pleikkarilla nhl:ää ja joisin kaljaa sekä söisin sipsejä ja suklaata mukavissa verkkaireissa joissa ois reikä haaroissa...
Tämän elämän tavan omaksuneena tuskin tahtosin tohon muottiin, mut mikä se kaiken takana siinäkin olisi.
PUHUT TÄYSIN ASIAA!!!!!
Itse miettinyt täysin samaa, miksi sitä raahautuu kuntosalille, tanssitreeneihin, lenkille, ostelee seksikkäitä vaatteita, laihduttaa, meikkaa...Niin miksi...Ne miehet,ne miehet...Tämän naisen pää on ainakin sekaisin. Piste iin päälle on kun uusi tuttavuus-mies palkitsee asian ja toteaa "kylläpäs sinä sitten näytät kauniilta ja hyvältä" iiik.Kun arvaisi vaan miten monta tuntia kropan muokkaamiseen menee viikossa. Mutta hei, kaikki tapahtuu uskokaa pois ihan omasta halusta. Mina ainakin nautin tästä.Siis niin kropan treenaamisesta kuin niistä kehuistakin sittne tietysti.
.. esitän eriävän mielipiteeni, kyllä iso osa kuntosalilla tosissaan pakertavista ihmisistä ON niin narsistisia että käy vain itsensä vuoksi salilla ihailemassa väriseviä lihaksiaan :)
Kyllä näinkin mutta vaarana tietysti on se jos sitten löytää parin itselleen ulkoisen olemuksen ja itsetunnon ollessa huippukunnossa, mutta alkaa lipsumaan tavoistaan myöhemmin. Jos parin kanssa molemmat alkaa sitten myöhemmin rauhoittamaan ja "rupsahtamaan" samaa tahtia niin ei siinä sitten mitään, mutta jos taas vaan toinen alkaa muuttua olemukseltaan huomattavasti ja toinen on siihen olemukseen alunperin ihastunut niin sitten tulee ongelmia.
Toisaalta pidemmän yhteiselon jälkeen se ulkoinen kuori ei kai enää NIIN paljoa merkitse.
Tässä täytyy sit vissiin hankkia ratkenneet verkkarit ja ruveta syömään sipsejä sohvalla ja lopettaa fyysisestä kunnosta huolehtiminen?
siis se blondi siinä prässissä takana ei merkkaa mitään, Sellaiset ihmiset joista puhut eivät suinkaan ihaile vain itseään vaan esittelevät sen haukkarin koko salille.
Sehän ois ihna sama pulllistella kotosalla. Kyllä niillä jotain muuta on tähtäimessä. Kuten se fitness prinsessa siellä rintaprässissä
saleja pelkille naisillekin
Kai voisi sanoa että panostus on tällä hetkellä 0% tai korkeintaan 5%. Olisihan se ihanaa jos vastaan kävelisi, juoksisi tai tanssisi se herra fantastinen (tai yksi heistä) mutta aktiivisesti en suhdetta etsi. Viihdyn mainiosti yksin vaikka halipula joskus vaivaakin.
En siis käy baareissa, festareilla tai punttisaleilla zoomailemassa miehiä. Irkissä roikun kavereiden kanssa hölöttämässä mutta suhdetta en sieltäkään etsi. Vaatteita ostan koska haluan näyttää hyvältä, ehkä saada osakseni katseitakin mutta en menisi niin pitkälle että sanoisin sitä siipan etsimiseksi.
Lenkillä käyn ja tanssin koska nautin kroppani rasittamisesta ja pysyäkseni kunnossa. Tiedän toki, että olen viehättävämpi paremmassa kunnossa ja hoikempana mutta edelleen, en pidä sitä parin metsästyksenä. Jos joku minusta tykkää, tulkoon sanomaan. En ole etsimällä mitään pysyvää löytänyt.
Panostan sillä tavalla etsimiseen, että yritän tavata uusia ihmisiä. Sekä netin että tuttujen kautta. Luen miesten seuranhakuilmoituksia ja sinkkujen keskustelupalstoja. Totta kai huolehdin myös itsestäni ja ulkonäöstäni. Ulkoilen, uin, käyn salilla jne. En liiku pelkästään pitääkseni vartaloni hyvännäköisenä vaan myös siksi, että saan itse liikunnasta energiaa ja hyvän mielen. Siitä on siis monenlaista hyötyä.
Jos asuisin erakkona jossain metsämökissä, en ehkä meikkaisi, ostelisi uusia vaatteita tai kävisi kampaajalla. Mutta kun en asu, teen näitäkin asioita. Ehkä osittain siksi, että haluan olla hyvännäköinen sen potentiaalisen kumppanini silmissä. Osittain myös siksi, etten ylipäätään halua liikkua ihmisten ilmoilla aivan variksenpelättimen näköisenä.
panostan itsetuntoon ja silloin elämä menee omalla painollaan mukavasti! Kun hyväksyt ja rakastat itseäsi, voit vasta silloin oikeasti rakastaa muita. Jos tuijottelet makkaroitasi huonovointisena tai mietit, että pitää taas vetää sama kauhtunut paita päälle tai suret sitä kun ei ole mitään tekemistä... olisi edes joku halittavana, niin silloin suosittelen tosiaan pysähtymään siihen peilin eteen ja miettimään missä on vika!
Minä ostan vaatteita ihan omaksi ilokseni koska haluan näyttää hyvältä, käyn salilla treenaamassa koska olen sitä tehnyt yli kymmenen vuotta ja olen siihen vähän niinkun koukussa eli kauhee morkkis jos jää liian monta päivää väliin! Lenkkeilen luonnossa, koska nautin raikkaasta ilmasta ja se on vähän niin kun terapiaa kun saa olla vain omien ajatusten kanssa. Tottakai käyn kampaajalla säännollisesti. Käyn konserteissa, festareilla ja baarissa ja risteilyillä, mutta netistä en etsi mitään, se on aivan turhaa! Ja tämän kaiken teen sen vuoksi, että itsetuntoni on kohdallaan ja näytän ulospäin hyvältä ja tyytyväiseltä. Mutta eikö silloin ihminen myös kiinnosta muita ihmisiä?
etsin, mutta siinä kaiken muun elämän sivussa. Kuljen ja kuljen, ettei tarvitsisi olla yksin. Teen asioita ja juoksen kaiken maailman kissan ristiäisissä, ettei tarvitsisi istua koko ajan kotona. Käyn kavereiden ja sukulaisten luona, että olisi juttuseuraa. Surffailen netissä, että pysyn maailman menossa mukana. Matkustelen, etteivät piirit jäisi liian pieniksi. Nautin näistä asioista, mutta jos pysähdyn liian pitkäksi aikaa, myönnän että olen yksin.
Olen miettinyt näitä panostamisasioita, mutta tullut siihen tulokseen, että kyllä minä ainakin suurimmaksi osaksi kuntoilen ja ostelen vaatteita omaksi ilokseni. Kun olen hyvässä kunnossa ja mielestäni hyvän näköinen, olen itsevarmempi, eikä hyvän tyypin kohdatessa tarvitse niin miettiä, onko kaikki ok ja näyttääkö hyvältä. Silloin on tunne, että parhaani yritän ja hyvältä näytän, jos en kelpaa, niin ei voi mitään :)
Ja kyllä, harrastan tätä ihan parisuhteessakin, minulla on parempi olo kun tiedän näyttäväni hyvältä eikä tule mitään alemmuuskomplekseja tmv. Voi keskittyä sitten niin sanotusti ihmisenä olemiseen ja toisen sanomisiin ja asioista keskustelemisiin jne. Ei tarvitse keskittyä epäolennaisuuksiin, kuten miksi on niin läski, miksi on niin epäistuvat vaatteet päällä, miksi hiukset on kampaamatta jne :)
Että semmosta, tämä on minun taaplaustyyli...