Millainen on kunnollinen?

Itse en liittäsi kunnollisuutta niinkään mainitsemiisi asioihin. Kunnollinen on mielestäni suht säädyllinen - siis ei juokse vieraissa. Tekee osansa yhteiskunnan eteen, siis käy työssä -tai ainakin haluaa käydä ja pyrkii siihen, vaikka olisikin sattumalta työttömänä. Arvostaa vakaata parisuhdetta enemmän kuin yhdenillan juttuja. Mielestäni kunnollisuus on luotettavuutta, rehellisyyttä, ajattelevaisuutta ja suvaitsevaisuutta.

Voin antaa oman määritelmäni, jos kelpaa.

Kunnollinen mies käy töissä (tai opiskelee), elättää itsensä (ja perheensä), kantaa vastuun itsestään (ja perheestään) sekä tekosistaan. On yhteisön jäsen, ainakin tietylle tasolla kiinnostunut myös yhteisön asioista, noudattaa sen sääntöjä ja normeja ja pyrkii elämään sopusoinnussa yhteisön muiden jäsenten kanssa.

on tällainen: käy töissä tai ainakin etsii töitä, ei ole väkivaltainen eikä juoppo, on vastuuntuntoinen ja hoitaa esim. raha-asiansa hyvin. Hoitaa myös itsensä eli peseytyy ja vaihtaa vaatteensa säännöllisesti, pitää huolta siisteydestään. Ei petä vaan on luotettava, hoitaa velvollisuutensa.

on ainakin sellainen, joka pyrkii tekemään kaikessa parhaansa, ja on aina rehellinen ainakin viime kädessä itselleen.

Itse tarkoitan kunnollisella miestä, joka hoitaa kotityöt tasan ja on muutenkin tasa-arvoinen, kohtelee minua hyvin ja osoittaa tunteitaan. Kunnollisuus tarkoittaa siis kaikin puolin hyvää käytöstä, kantaa vastuuta asioista jne. Millään omakotitaloilla ja suosiolla ei ole mitään tekemistä sanan kanssa.

Minun sanavarastostani "normaali" putosi pois jo aikoja sitten erinäisten sattumusten kautta, joten siihen en voi kommentoida. Mutta että kunnollinen?

"Kunnollinen" on ihminen, joka kunnioittaa. Muita ihmisiä, eläimiä, luontoja, tiettyjä sääntöjä. Enkä nyt tarkoita että pitäisi olla puita halaileva viherpiiperö, en mie sellaisesta oikein välitä, mutta kunnollinen ihminen ymmärtää, ettei tämä maailma ja muut sen olennot ole häntä varten. Vaan että täällä ollaan yhdessä =) Minusta tuo toisen ihmisen kunnioittaminen sisältääkin sitten kaiken tarvittana: Ei lyö, ei valehtele, ei petä, arvostaa toisen unelmia, toiveita ja tavoitteita; auttaa niihin pyrkimisessä, elleivät ne ole ristiriidassa omien kanssa (silloin tarvitaan kompromissi, ei itsekyyttä). Jollekin haaveet ja tavoitteet voivat olla Volvo ja koira, minä taas en niitä kaipaa.

"Kunnollinen" on käytännössä subjektiivinen käsite. Ehkäpä sen jollain muotoa saisi aina tuohon edelliseen väännettyä, mutta jos puhutaan käytännön tasosta. Jonkun mielestä mies on kunnollinen, kun hän pitää isyysloman, elättää tarvittaessa perheensä, osallistuu kotitöihin ja on kiinnostunut harrastuksista, joista vaimon ystävien miehet ovat kiinnostuneet. Jonkun mielestä ihminen on kunnollinen, kun hän noudattaa lakia. Minun määritelmäni ei ole kumpikaan edellisistä, minun määritelmäni olisi niin pitkä, ettei kukaan sitä jaksa lukea =) Se ei tarkoita, että kaipaisin herra Täydellistä. Kunnollisessa ihmisessä kuuluu olla virheitä, jotka hän myös itse huomaa!

Oma mieheni on hyvin kunnollinen. Hänellä (tai siis meillä) on Nissan ja vuokra-asunto. Ei koiria, eikä lapsiakaan vielä. Ei tiskikonetta, pyykinpesukonetta, etelänmatkoja, ei edes ikkunaverhoja jos tarkkoja ollaan =) Mies ei harrasta mitään kultturellia, ellei Simpsoneita sellaiseksi lasketa. Hän ei pidä saunomisesta. Hän heittää aina sen sukkaparin keskelle olohuonetta, ja käyttää samaa juomalasia aivan liian pitkään. Hän ennemmin repii leukansa verille kun ostaa partakoneenteriä ajoissa. Hän AINA unohtaa ostaa vessapaperin. Mies on helkkarin sitkeä mököttäjä. Hän soittaa äidilleen vain pari kertaa vuodessa eikä muista siskontyttöjensä syntymävuosia. Hän ei ole täydellinen eikä normaali (mitä se sitten tarkoittaakaan?), mutta kunnollinen hän on. Ja minun =)