Keski-ikäisen naisen parhaat ominaisuudet

jokinen

Olin vanhan mummoni kanssa saunassa. Olin varmaan alle 10-vuotias pojankloppi, niitä aikoja jolloin saunat olivat kuumia ja hämäriä. Hämärät ovat muistotkin noilta ajoilta, mutta sen muistan mitä mummoni sanoi kun istuimme vierekkäin ylälauteilla. En muista tarkkaan mistä keskustelimme, mutta muistan mummoni sanat: ”Miehet ovat miehiä ja naiset naisia ja niin on hyvä.” Jep! Olin samaa mieltä kun katselin mummoani. Rinnat riippuivat melkein alalauteilla ja paksu pitkä tukka peitti ryppyistä ihoa. Ajattelin että onneksi minusta ei tule koskaan tuollaista.

Nyt laskeskelin mummoni tuolloista ikää. Hitto, hänhän oli keski-iässä! Ei mikään vanha mutta viisas.

Ehkäpä mummossani olivat ne keski-ikäisen naisen parhaat puolet. En tarkoita riippuvia rintoja enkä ryppyjä vaan sitä, että nainen on sinut itsensä kanssa. Keho ja mieli ovat kasvaneet yhteen, eletty elämä on pelkistänyt maailman, tehnyt nöyräksi, luotettavaksi ja viisaaksi.

On vaikea listata kaikkia ominaisuuksia ranskalaisin viivoin, se on tarpeetonta koska nainen on iästä riippumatta aina enemmän kuin osiensa summa. Kirous ja hymy tähän lisäsanktioidenkin uhalla.

25

1853

    Vastaukset 25

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • JokisenEväs

      rintansa Jokisen kaulan ympärille, kuin kaulaliinaksi ja hymisee: ''Niinhän me ollaan enemmän kuin osiemme summa... Kokonainen sitä on kuitenkin vasta silloin, kun on olemassa se kenen kanssa kokee olevansa me.''

    • Masse setä

      on jokinen jo sitten ollut perustavaa laatua olevien kysymysten ääressä.

      • jokinen

        Olen edelleen samojen perustavaa laatua olevien kysymysten äärellä, koska perustavaa laatua olevia vastauksia ei ole eikä tule.
        Kipuan taas lauteille.


    • sorbus

      Keski-ikäiset naiset on skeptikkoja. Ja ne on niin söpöjä kun ne luulee tietävänsä ja osaavansa jo kaiken. Sitten yhdessä silmänräpsyssä ne kuitenkin muuttuvat hellyttäväks reppahousuks ja ovat ihan hukassa.
      Keski-ikäiset naiset on kuitenkin hyviä suunnistajia. Antaa heidän opastaa niin pääsee huimiin seikkailuihin.
      Keski-ikäiset naiset on myös kauniita. Yleensä aina kauniita. Kunhan muistavat laittaa ripsiväriä.

      • tarkkaan

        noin se menee


      • Angiina

        ... ellet peräti koko vuoden. Nimittäin luulin viime viikolla täyttäneeni 50-vuotta. Mut jos sä puhut totta, niin se ei voi mitenkään olla mahdollista. Tää on ihme! Mä en oo skeptikko, enkä söpö, enkä reppahousu, enkä osaa suunnistaa, enkä tiedä mitään seikkailuista. Ja kaunis oon enää semmosten mielestä, jotka on luvannu rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä. Ainoo, mikä pitää paikkansa on toi ripsiväri. Ilman sitä ulko-ovi ei narahda.


      • Angiina
        Angiina kirjoitti:

        ... ellet peräti koko vuoden. Nimittäin luulin viime viikolla täyttäneeni 50-vuotta. Mut jos sä puhut totta, niin se ei voi mitenkään olla mahdollista. Tää on ihme! Mä en oo skeptikko, enkä söpö, enkä reppahousu, enkä osaa suunnistaa, enkä tiedä mitään seikkailuista. Ja kaunis oon enää semmosten mielestä, jotka on luvannu rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä. Ainoo, mikä pitää paikkansa on toi ripsiväri. Ilman sitä ulko-ovi ei narahda.

        Okei, okei... skeptikko olen joskus. Mutta eihän se tee musta keski-ikäistä naista, eihän?!


      • herba
        Angiina kirjoitti:

        Okei, okei... skeptikko olen joskus. Mutta eihän se tee musta keski-ikäistä naista, eihän?!

        Se ei vielä tee yksinään, ei ei. Eikä sekään, että joskus aina tiedät ja osaat kaiken. Ja että oot joskus söpö reppahousu, ei sekään. Ja että kaunis, eikä ripsivärikään. Eipä niin tietenkään..
        Mutta onnea näin jälkikäteen. Miltä tuntuu? Kuuletko heinäsirkat?
        Synärilahja ku jäi antamatta niin jouluna sitte. Niinku pukinkonttiin.


      • Angiina
        herba kirjoitti:

        Se ei vielä tee yksinään, ei ei. Eikä sekään, että joskus aina tiedät ja osaat kaiken. Ja että oot joskus söpö reppahousu, ei sekään. Ja että kaunis, eikä ripsivärikään. Eipä niin tietenkään..
        Mutta onnea näin jälkikäteen. Miltä tuntuu? Kuuletko heinäsirkat?
        Synärilahja ku jäi antamatta niin jouluna sitte. Niinku pukinkonttiin.

        Otetaanpas nyt järki käteen ja ajatellaan asiaa noin niiskuin loogillisesti. Eihän 50-vuotias ämmä enää mikään keski-ikänen olekaan?! Toi sun lista koskeekin semmosia nelikymppisiä. Harva sitä kumminkaan satavuotiaaks ehtii. Ilmankos ei tuntunu kohti käyvältä.

        Ja mitäs sä nyt tommosia höpsöjä kyselet. Ei täällä Kiinassa heinäsirkat ehdi siristä muualla kuin paistinpannussa.


      • nordfors
        Angiina kirjoitti:

        Otetaanpas nyt järki käteen ja ajatellaan asiaa noin niiskuin loogillisesti. Eihän 50-vuotias ämmä enää mikään keski-ikänen olekaan?! Toi sun lista koskeekin semmosia nelikymppisiä. Harva sitä kumminkaan satavuotiaaks ehtii. Ilmankos ei tuntunu kohti käyvältä.

        Ja mitäs sä nyt tommosia höpsöjä kyselet. Ei täällä Kiinassa heinäsirkat ehdi siristä muualla kuin paistinpannussa.

        HS 13.9.
        "Hullut bussissa Munkkivuoresta

        Hannu Hoffman

        Nousin taannoin Munkkivuoressa keskustaan päin menevään bussiin 14. Auto oli jokseenkin täynnä ja käytävilläkin seisoskeltiin. Yksi vastakkaispaikka oli kuitenkin vapaana ja istuin siihen.
        Vastapäätä oli keski-ikäinen nainen appelsiini kädessään. Kun olin istuutunut, nainen alkoi heitellä appelsiinia ilmaan ja laulaa Aleksis Kiven tunnetuin sanoin: "Metsän poika tahdon olla. . ."
        Ymmärsin nyt, miksi paikka oli vapaana.
        Minua alkoi naurattaa kovasti ja sekös vain lisäsi laulajan intoa. Appelsiini lensi yhä korkeammalle ja laulu raikui. Myös muut matkustajat alkoivat tyrskähdellä.
        Nainen jäi bussista pois Töölössä ja pois lähtiessään hän osoitti minua sormella ja sanoi: "Kaikki muut ovat hulluja paitsi sinä ja minä." "

        Anna palaa Allison. Oot hyvässä iässä.


      • jesseteippi
        nordfors kirjoitti:

        HS 13.9.
        "Hullut bussissa Munkkivuoresta

        Hannu Hoffman

        Nousin taannoin Munkkivuoressa keskustaan päin menevään bussiin 14. Auto oli jokseenkin täynnä ja käytävilläkin seisoskeltiin. Yksi vastakkaispaikka oli kuitenkin vapaana ja istuin siihen.
        Vastapäätä oli keski-ikäinen nainen appelsiini kädessään. Kun olin istuutunut, nainen alkoi heitellä appelsiinia ilmaan ja laulaa Aleksis Kiven tunnetuin sanoin: "Metsän poika tahdon olla. . ."
        Ymmärsin nyt, miksi paikka oli vapaana.
        Minua alkoi naurattaa kovasti ja sekös vain lisäsi laulajan intoa. Appelsiini lensi yhä korkeammalle ja laulu raikui. Myös muut matkustajat alkoivat tyrskähdellä.
        Nainen jäi bussista pois Töölössä ja pois lähtiessään hän osoitti minua sormella ja sanoi: "Kaikki muut ovat hulluja paitsi sinä ja minä." "

        Anna palaa Allison. Oot hyvässä iässä.

        Niin tarkennuksena. Voisin vaikka lyödä vetoa, että tarinan keski-ikäinen nainen ei ollut hullu, vaan ROCK.


      • sirkku, alastomana
        Angiina kirjoitti:

        ... ellet peräti koko vuoden. Nimittäin luulin viime viikolla täyttäneeni 50-vuotta. Mut jos sä puhut totta, niin se ei voi mitenkään olla mahdollista. Tää on ihme! Mä en oo skeptikko, enkä söpö, enkä reppahousu, enkä osaa suunnistaa, enkä tiedä mitään seikkailuista. Ja kaunis oon enää semmosten mielestä, jotka on luvannu rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä. Ainoo, mikä pitää paikkansa on toi ripsiväri. Ilman sitä ulko-ovi ei narahda.

        Alastonna kirjoitan siksi, että mitään merkkilöitä en edes nimeni perään suostu nyt laittamaan. Riisutuksi tunnen itseni monella tavalla muutenkin. Edes aseita ei käyttööni mistään enää tunnu löytyvän.

        Sinäkin olet siis neitsyt. Merkkipäivillämme ei sitten montaa päivää eroa ole. Sinä tuskin kuitenkaan Ikuinen Neitsyt olet - niin kuin minä olen. Pitäisiköhän minun tästä neitsyydestäni olla ylpeä, vaiko pettynyt kun neitsyyteni ei enää ketään tunnukaan kiinnostavan? No, pettynythän minä tietenkin olen. Pitäisikin väsätä plakaatti, jossa lukisi valtavan kokoisin kirjaimin 'Neitsyyttä tarjotaan'. Plakaattia korkealla pääni yläpuolella kantaen voisin maailmaa kierrellä ja katsoa, tapahtuuko missään mitään.

        Olen hukassa, enkä siis tietenkään osaa suunnistaakaan. Olen siis reppahousu, mutta en ole söpö enkä hellyttävä. Koskaan en ole kuvitellutkaan kaikkea tietäväni tai osaavani, mutta nyt en tiedä sitäkään vähää mitä joskus ehkä tiesin. Seikkailuista kylläkin tiedän, paljonkin, mutta niistä tietäminen, niihin pääseminen, opastaminen ja ohjaaminen ovat kaikki keskenään eri asioita. Ripsivärit ja muut meikit muistan vaistomaisesti, mutta kaunis en ole. Jos ei sitten joku satu pitämään väsähtäneen ja turhautuneen Koivarin näköisestä naisesta. Skeptinen olen usein, mutta viime aikoina olen ollut aivan liian hyväuskoinen ja luottavainen. Nyt siis kärsin luottavaisuuteni seurauksista. Yksinkertaisesti sanottuna koen nyt olevani teini-ikäinen tyttö, joka tuntee itsensä vanhukseksi. Tai vanhus, joka tuntee itsensä teini-ikäiseksi tytöksi. Keski-ikä. Koko sana joutaisi hevon veen nevanderiin.

        Suunnistamisista ja näistä muistakin jutuista tuli mieleeni, että meillä muuten nyt päivällä näkyy telkkarista ensimmäinen osa kaksiosaisesta tanskalaisesta dokumentista Junalla halki Siperian, eli dokkari maailman pisimmästä rautatieyhteydestä Moskovasta Pekingiin. Minulla nääs alkoi päässäni raksuttaa. Rupesin miettimään, millainen tuo kokemus mahtaisi olla. Täältähän ei Moskovaan pitkää matkaa olisi. Malttaisinkohan kuitenkaan jaksaa sinne asti - vai hyppäisinkö junasta pois jo Siperiassa... Jaa-a. Silloin saisin todennäköisesti kokeakin juuri sen ehkä vartavasten minulle räätälöidyn kohtalon. Kuolla neitsyenä Siperiassa.


      • jokinen
        sirkku, alastomana kirjoitti:

        Alastonna kirjoitan siksi, että mitään merkkilöitä en edes nimeni perään suostu nyt laittamaan. Riisutuksi tunnen itseni monella tavalla muutenkin. Edes aseita ei käyttööni mistään enää tunnu löytyvän.

        Sinäkin olet siis neitsyt. Merkkipäivillämme ei sitten montaa päivää eroa ole. Sinä tuskin kuitenkaan Ikuinen Neitsyt olet - niin kuin minä olen. Pitäisiköhän minun tästä neitsyydestäni olla ylpeä, vaiko pettynyt kun neitsyyteni ei enää ketään tunnukaan kiinnostavan? No, pettynythän minä tietenkin olen. Pitäisikin väsätä plakaatti, jossa lukisi valtavan kokoisin kirjaimin 'Neitsyyttä tarjotaan'. Plakaattia korkealla pääni yläpuolella kantaen voisin maailmaa kierrellä ja katsoa, tapahtuuko missään mitään.

        Olen hukassa, enkä siis tietenkään osaa suunnistaakaan. Olen siis reppahousu, mutta en ole söpö enkä hellyttävä. Koskaan en ole kuvitellutkaan kaikkea tietäväni tai osaavani, mutta nyt en tiedä sitäkään vähää mitä joskus ehkä tiesin. Seikkailuista kylläkin tiedän, paljonkin, mutta niistä tietäminen, niihin pääseminen, opastaminen ja ohjaaminen ovat kaikki keskenään eri asioita. Ripsivärit ja muut meikit muistan vaistomaisesti, mutta kaunis en ole. Jos ei sitten joku satu pitämään väsähtäneen ja turhautuneen Koivarin näköisestä naisesta. Skeptinen olen usein, mutta viime aikoina olen ollut aivan liian hyväuskoinen ja luottavainen. Nyt siis kärsin luottavaisuuteni seurauksista. Yksinkertaisesti sanottuna koen nyt olevani teini-ikäinen tyttö, joka tuntee itsensä vanhukseksi. Tai vanhus, joka tuntee itsensä teini-ikäiseksi tytöksi. Keski-ikä. Koko sana joutaisi hevon veen nevanderiin.

        Suunnistamisista ja näistä muistakin jutuista tuli mieleeni, että meillä muuten nyt päivällä näkyy telkkarista ensimmäinen osa kaksiosaisesta tanskalaisesta dokumentista Junalla halki Siperian, eli dokkari maailman pisimmästä rautatieyhteydestä Moskovasta Pekingiin. Minulla nääs alkoi päässäni raksuttaa. Rupesin miettimään, millainen tuo kokemus mahtaisi olla. Täältähän ei Moskovaan pitkää matkaa olisi. Malttaisinkohan kuitenkaan jaksaa sinne asti - vai hyppäisinkö junasta pois jo Siperiassa... Jaa-a. Silloin saisin todennäköisesti kokeakin juuri sen ehkä vartavasten minulle räätälöidyn kohtalon. Kuolla neitsyenä Siperiassa.

        Ei voi! Tuo melankolia tarttuu yhtä helposti kuin nauru. Kaitpa jotain hyvää jossain kuitenkin joskus? Tämä sää taitaa sopia hyvin noihin fiiliksiin...nuups!


      • sirkkune
        jokinen kirjoitti:

        Ei voi! Tuo melankolia tarttuu yhtä helposti kuin nauru. Kaitpa jotain hyvää jossain kuitenkin joskus? Tämä sää taitaa sopia hyvin noihin fiiliksiin...nuups!

        Ei kai tuo teksti sentään pelkkää melankoliaa ollut...?
        Sää on ihan jees. Rakastan syyskuuta. Rakastan tätä aikaa syksystä. Ikuisena neitsyenä ei vain ole kivaa olla. Kysy vaikka Eväkseltäsi.
        Niih.
        Tuo dokkari voisi kylläkin olla katsomisen arvoinen muutenkin kuin tällaisin miettein...
        Eväkset syliin ja telkkarin eteen siitä, jokinen!
        *ei mitään kiellettyä vieläkään - täälläkään...*


      • jokinen
        sirkkune kirjoitti:

        Ei kai tuo teksti sentään pelkkää melankoliaa ollut...?
        Sää on ihan jees. Rakastan syyskuuta. Rakastan tätä aikaa syksystä. Ikuisena neitsyenä ei vain ole kivaa olla. Kysy vaikka Eväkseltäsi.
        Niih.
        Tuo dokkari voisi kylläkin olla katsomisen arvoinen muutenkin kuin tällaisin miettein...
        Eväkset syliin ja telkkarin eteen siitä, jokinen!
        *ei mitään kiellettyä vieläkään - täälläkään...*

        Nyt kuulostaa jo paremmalta. Kun luin tuota ekaa juttuasi, valuin sana sanalta lattiammalle. Keski-ikäisyyden oppitunnistahan tämä käy.

        Pitää noteerata tuo dok. Miten niin pitkä rata saadaan mahtumaan puolen tunnin ohjelmaan? Eitajuu.


      • sirkkune
        jokinen kirjoitti:

        Nyt kuulostaa jo paremmalta. Kun luin tuota ekaa juttuasi, valuin sana sanalta lattiammalle. Keski-ikäisyyden oppitunnistahan tämä käy.

        Pitää noteerata tuo dok. Miten niin pitkä rata saadaan mahtumaan puolen tunnin ohjelmaan? Eitajuu.

        koko tuo sana 'keski-ikä' joutaisi määritelmineen romukoppaan. Jokaisessa ikävaiheessahan jokainen ihminen kokee ja tuntee mitä erilaisimpia tuntoja. Eikös vain?

        Tuo dokkarihan onkin kaksiosainen. Jospa juuri sen takia, kun rata on niin pitkä?

        Ai niin. Sinä, Angiina! Jos lueskelet täällä jotakin, niin... Mitenkäs sen vaihdon kanssa...? Jos sittenkin...? Pitäisikö minun siis sittenkin yrittää sinnitellä sinne asti - halki Siperian...? Mutta sitten kaatuisi uljas aatteeni kuolla neitsyenä Siperiassa... Nyt ei kyllä mikään kuulosta hyvältä, ei. Kun... Kun...

        *Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi...*


      • Angiina
        sirkkune kirjoitti:

        koko tuo sana 'keski-ikä' joutaisi määritelmineen romukoppaan. Jokaisessa ikävaiheessahan jokainen ihminen kokee ja tuntee mitä erilaisimpia tuntoja. Eikös vain?

        Tuo dokkarihan onkin kaksiosainen. Jospa juuri sen takia, kun rata on niin pitkä?

        Ai niin. Sinä, Angiina! Jos lueskelet täällä jotakin, niin... Mitenkäs sen vaihdon kanssa...? Jos sittenkin...? Pitäisikö minun siis sittenkin yrittää sinnitellä sinne asti - halki Siperian...? Mutta sitten kaatuisi uljas aatteeni kuolla neitsyenä Siperiassa... Nyt ei kyllä mikään kuulosta hyvältä, ei. Kun... Kun...

        *Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi...*

        Kyllä tuommoinen vaihtokauppa vaan minulle passaa. Muuttaisin jo ihan mielelläni Suomeen. Eikä täällä Pekingissä muuten tarvitse kauaa kupata, kun on jo neitsyys tipotiessään. Niin ainakin minulle kävi.


      • sirkkune
        Angiina kirjoitti:

        Kyllä tuommoinen vaihtokauppa vaan minulle passaa. Muuttaisin jo ihan mielelläni Suomeen. Eikä täällä Pekingissä muuten tarvitse kauaa kupata, kun on jo neitsyys tipotiessään. Niin ainakin minulle kävi.

        Katselin tuota dokkaria tässä välillä sivusilmälläni. Minulla kun on sellainenkin. Tulin kylläkin siihen tulokseen, että ennen kuin päätöstäni teen, haluan nähdä senkin toisen osan dokkarista.

        Olipa kieltämättä aika hurjan näköistä meininkiä tuolla Siperian sydämessä. Hurjalla meiningillä tarkoitan nyt kurjaa, hiljaista, ankeaa ja alakuloista touhua. Sellainenhan on kieltämättä ollut siis omakin mieleni viime aikoina. Mietinkin, millaista mahtaisi olla, jos tuonne 200 asukkaan kylään Baikal-järven rannalle jäisinkin jonkun punanenäkalastajan muijaksi. Onnistuisinkohan sielläkään neitsyydestäni eroon pääsemään...?

        No, täytyy katsoa sekin toinen osa jahka se tulee. Oletkos aivan varma, että minulle Pekingissä voisi käydä yhtä onnellisesti kuin sinulle on käynyt? Et kai kuitenkaan tarkoittanut, että kaduilla joutuisin pyrstö maassa kiinni raahustelemaan...? Kun... Eihän silloin välttämättä mikään mistään mihinkään muuttuisikaan... Ja mieleni minun tekevi - edelleenkin.


      • salmari
        Angiina kirjoitti:

        ... ellet peräti koko vuoden. Nimittäin luulin viime viikolla täyttäneeni 50-vuotta. Mut jos sä puhut totta, niin se ei voi mitenkään olla mahdollista. Tää on ihme! Mä en oo skeptikko, enkä söpö, enkä reppahousu, enkä osaa suunnistaa, enkä tiedä mitään seikkailuista. Ja kaunis oon enää semmosten mielestä, jotka on luvannu rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä. Ainoo, mikä pitää paikkansa on toi ripsiväri. Ilman sitä ulko-ovi ei narahda.

        En varmasti ole luvannut.


      • patukanhimo
        salmari kirjoitti:

        En varmasti ole luvannut.

        Mutta mullepa ootkin luvannu...

        Sinä tarjosit vain salmiakkia,
        minä annoin sulle koko elämän...

        Tiesit, että pidän suklaasta.
        Mites nyt suu pannaan...?
        Suklaasydän; tinakuoret nyt jo murtuu sulaen...?
        Suu edelleen katkerassa salmarivirneessä...?


    • JokisenEväs

      sain tuolla toisessa ketjussa, kunniakkaaksi tehtäväkseni nimetä sinulle sanktioaiheen tuosta livahtaneesta hymystäsi.

      Mietin...

      Ajattelin kertoa, että saat kokea odotuksen ilon!
      Enkä ota kantaa siihen, että onko se ilo, tässä kohden, suuri vaiko pieni...

      • jokinen

        Onko niin että elämä on tästedes matkaa sanktiosta sanktioon? Jotenkin tuntuu että tämä ei mene nyt oikein. Hymy hyytyi. SAA KAI HYMY SANA OLLA TUOSSA HYYTYY-SANAN EDELLÄ EDES?????!!!???

        Olispa mummo näkemässä...


      • JokisenEväs
        jokinen kirjoitti:

        Onko niin että elämä on tästedes matkaa sanktiosta sanktioon? Jotenkin tuntuu että tämä ei mene nyt oikein. Hymy hyytyi. SAA KAI HYMY SANA OLLA TUOSSA HYYTYY-SANAN EDELLÄ EDES?????!!!???

        Olispa mummo näkemässä...

        Ehdin miettiä monta aihetta... pakanamaan kartoista veteen piirrettyyn viivaan.

        Päädyin silti seuraavaan aiheeseen:

        Viiva elämän suunnanantajana


    • Jokisesta on tullutkin alanmiehiä - toivottavasti.

      Junnu V teki nasevan biisin. Yleisestä saunasta kylläkin.

    • Maxelle

      Naisen parhaat puolet ovat:

      Etupuoli JA TAKAPUOLI!

      Samoin minulla.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tässä ovat Elämäni biisi vieraat lauantai 19.9. - Yksi vieras on kohuttu TTK-juontajaehdokas

      Elämäni biisi vieraslista on harvinaisen mielenkiintoinen lauantaina. Mukana myös kohuttu TTK-juontajaehdokas, josta ei
      Tv-sarjat
      21
      1361
    2. 67
      1305
    3. Mies joka on oikeasti kiinnostunut

      Ja näkee sut pitkäaikaisena kumppanina, siirtää vaikka vuoria selvittääkseen asiat eikä ota pienintäkään riskiä menettää
      Ikävä
      133
      1251
    4. Mikä sun salaisuus on,kun näytät niin nuorelta..

      Vaikka oot jo noin vanha!?
      Ikävä
      108
      1245
    5. Kunnanhallitus

      Miten käy täällä vuosia tuomioita jakaneelle valittajalle, hovioikeus hylännyt kaikki syytteet.
      Puolanka
      67
      1059
    6. Onko nyt kaikki asiat käyty läpi?

      Mun mielestä on👍
      Ikävä
      109
      999
    7. Rauha, sopiiko

      Ei häiritä enää toisiamme. Annetaan molemmille rauha unohtaa, pyydän tätä todella. Kiitos. Miehelle.
      Ikävä
      94
      967
    8. Miesten (epä)viehättävyydestä kysymys

      Mieltä askarruttava asia, liki dilemma. Palstallahan jotkut miesoletetut usein toteavat, että kaikki naiset tavoittelev
      Sinkut
      182
      933
    9. Minkä kappaleen

      haluaisit soivan, kun astellaan alttarille?
      Ikävä
      89
      886
    10. MiltäKaivattusi

      Näyttää? !
      Ikävä
      45
      871
    11. Ei siitä pääse yli, eikä ympäri!

      Pakko se on myöntää ja tunnustaa. Olisin halunnut p*nna sinua sydämeni kyllyydestä. Itseäni vanhemmalle naiselle
      Ikävä
      66
      801
    12. Myönnetään, tunnen lämpimiä tunteita kohtaasi

      Vaikutat tosin liian hyvältä ollaksesi totta. Komeita miehiä on maailma pullollaan mutta sinussa on jotain.....
      Ikävä
      50
      696
    13. Vieläkö tykkäät

      Minusta niin paljon että olisit valmis?
      Ikävä
      43
      666
    14. Tykkäätkö minusta

      Mies vai et? -nainen
      Ikävä
      58
      663
    15. Mitä meidän välillämme

      On käynyt näiden vuosien aikana?
      Ikävä
      70
      646
    16. Olit hyödytön.

      Mulle hyödytön..
      Ikävä
      98
      628
    17. Humppila korvasi johtajia tekoälyllä

      https://yle.fi/a/74-20215155 Humppilassa on lakkautettu teknisen ja hallintojohtajan virat. Säästöä tuli hetkessä 150
      Maailman menoa
      87
      628
    18. Perhoseni (miehelle)

      Miksi et usko, että mun rakkaus sinuun on aitoa ja vilpitöntä? Tai että se oli jo silloin? Miksi ajattelet, ettet ole r
      Ikävä
      123
      612
    19. Uskaltaisitko

      Tavata kaivattusi tässä tilanteessa?
      Ikävä
      67
      586
    20. Olen tavattavissa

      tänään klo 17-02 siinä ravintolassa. Tulethan sinäkin?
      Ikävä
      52
      574
    Aihe