En voisi koskaan

jokainenhan noin sanoo. olisin minäkin joskus voinut noin sanoa.

vaan totuus on se, että kukaan-korostan kukaan-
ei täysin varmasti voi tuota taata.

elämä kun vain on sellaista, että kaikenlaista voi tapahtua ja sellainenkin joka ei kuuna päivänä olisi voinut kuvitella moista tekevänsä
tekee.

olen päältä katsellut uskollistakin uskollisemman
tosi järkevän ihmisen taistelua itsensä kanssa.
Ja nähnyt kuinka hän omasta tahdostaan on sinne sänkyyn kämpinyt.Ja selvin päin.

kukaan ei voi sanoa täysin varmasti ettei koskaan.

minä vaan kirjoitti:

jokainenhan noin sanoo. olisin minäkin joskus voinut noin sanoa.

vaan totuus on se, että kukaan-korostan kukaan-
ei täysin varmasti voi tuota taata.

elämä kun vain on sellaista, että kaikenlaista voi tapahtua ja sellainenkin joka ei kuuna päivänä olisi voinut kuvitella moista tekevänsä
tekee.

olen päältä katsellut uskollistakin uskollisemman
tosi järkevän ihmisen taistelua itsensä kanssa.
Ja nähnyt kuinka hän omasta tahdostaan on sinne sänkyyn kämpinyt.Ja selvin päin.

kukaan ei voi sanoa täysin varmasti ettei koskaan.

Saako neljänkymmenen vuoden kokemuksella edes sanoa? On se kumma, kun jotkut eivät vaan usko että sellaisiakin ihmisiä on, joilla moraali estää syrjähypyt. En näe siinä mitään ihmeellistä kokemuksen arvoista kokeilla vieraita.

Outi kirjoitti:

Saako neljänkymmenen vuoden kokemuksella edes sanoa? On se kumma, kun jotkut eivät vaan usko että sellaisiakin ihmisiä on, joilla moraali estää syrjähypyt. En näe siinä mitään ihmeellistä kokemuksen arvoista kokeilla vieraita.

Olen samaa mieltä kuin minä vaan...näitä asioita ei kannata kenenkään vannoa ja vakuuttaa ettei koskaan, ei milloinkaan eikä missään tilanteessa.

Outille sen verran, että on olemassa ihmisiä, joiden kohdalle tämä ei koskaan satukaan, mutta kuitenkin se voi sattua kenelle vaan ja missä tahansa elämäntilanteessa vaan. Eri asia tosiaan on se, että miten se kohtalo sitten valitseekin ne ihmiset (jopa ne kaikkein vannoutuneemmat uskollisuuden kannattajat) jotka joutuvat/pääsevät elämässään tilanteeseen, jossa kohtaavat sen puoliskonsa, mutta vain aivan väärällä hetkellä. Ei niille asioille vaan yksinkertaisesti voi mitään, eli kenenkään ei kannata vannoa, ettei ikinä osu omalle kohdalle, sillä se voit olla sinä osallisena tapahtumiin jo jopa huomenna, aivan kuten minäkin voin tai meidän jomman kumman kumppani...ikävä tosiasia.

Minä myös kirjoitti:

Olen samaa mieltä kuin minä vaan...näitä asioita ei kannata kenenkään vannoa ja vakuuttaa ettei koskaan, ei milloinkaan eikä missään tilanteessa.

Outille sen verran, että on olemassa ihmisiä, joiden kohdalle tämä ei koskaan satukaan, mutta kuitenkin se voi sattua kenelle vaan ja missä tahansa elämäntilanteessa vaan. Eri asia tosiaan on se, että miten se kohtalo sitten valitseekin ne ihmiset (jopa ne kaikkein vannoutuneemmat uskollisuuden kannattajat) jotka joutuvat/pääsevät elämässään tilanteeseen, jossa kohtaavat sen puoliskonsa, mutta vain aivan väärällä hetkellä. Ei niille asioille vaan yksinkertaisesti voi mitään, eli kenenkään ei kannata vannoa, ettei ikinä osu omalle kohdalle, sillä se voit olla sinä osallisena tapahtumiin jo jopa huomenna, aivan kuten minäkin voin tai meidän jomman kumman kumppani...ikävä tosiasia.

Ihan samaa mieltä. Minulla on jokseenkin pitkä kokemus parisuhteessa elämisestä, ja ihmiset elämään todellakin mahtuu kaikenlaista. Fiilikset tulevat ja menevät. Mielialat tulevat ja menevät.

En kyllä usko siihenkään, että joskus uskottomuus vain tapahtuu - ainahan siihen vaaditaan oma päätös. Mutta kun joskus henkinen katti voi olla heikompi ja arvomaailma voi vuosien saatossa muuttua. Joskus omassa avioliitossa on ollut suuria toivottomuuden hetkiä, jolloin olen vakaasti ajatellut, josko kannattaisi kokeilla toista. Kun omissa ongelmissaan on tarpeeksi syvällä, ei aina osaa ajatella kovin selkeästi: pahaa oloa ei osaa kanavoida asialliseen keskusteluun, vaan joku turvautuu krooniseen nalkuttamiseen, joku pulloon, joku uskottomuuteen, joka pakkaa kamat ja häipyy roskapussia viedessä.

Eli ei kannata kauheesti 22-vuotiaana huudella, miten tulee elämässään käyttäytymään hamaan tappiin asti. Eri asia on taas tämä nainen, joka on onnistunut päätöksessään 40 vuotta - silloin voi jo mielestäni puhua!

minä vaan kirjoitti:

jokainenhan noin sanoo. olisin minäkin joskus voinut noin sanoa.

vaan totuus on se, että kukaan-korostan kukaan-
ei täysin varmasti voi tuota taata.

elämä kun vain on sellaista, että kaikenlaista voi tapahtua ja sellainenkin joka ei kuuna päivänä olisi voinut kuvitella moista tekevänsä
tekee.

olen päältä katsellut uskollistakin uskollisemman
tosi järkevän ihmisen taistelua itsensä kanssa.
Ja nähnyt kuinka hän omasta tahdostaan on sinne sänkyyn kämpinyt.Ja selvin päin.

kukaan ei voi sanoa täysin varmasti ettei koskaan.

selittää ja puolustella omaa pettämistäsi?! Säälittävää. Pettäminen on väärin,raukkamaista,sikamaista,törkeää ja that's it.

Minä myös kirjoitti:

Olen samaa mieltä kuin minä vaan...näitä asioita ei kannata kenenkään vannoa ja vakuuttaa ettei koskaan, ei milloinkaan eikä missään tilanteessa.

Outille sen verran, että on olemassa ihmisiä, joiden kohdalle tämä ei koskaan satukaan, mutta kuitenkin se voi sattua kenelle vaan ja missä tahansa elämäntilanteessa vaan. Eri asia tosiaan on se, että miten se kohtalo sitten valitseekin ne ihmiset (jopa ne kaikkein vannoutuneemmat uskollisuuden kannattajat) jotka joutuvat/pääsevät elämässään tilanteeseen, jossa kohtaavat sen puoliskonsa, mutta vain aivan väärällä hetkellä. Ei niille asioille vaan yksinkertaisesti voi mitään, eli kenenkään ei kannata vannoa, ettei ikinä osu omalle kohdalle, sillä se voit olla sinä osallisena tapahtumiin jo jopa huomenna, aivan kuten minäkin voin tai meidän jomman kumman kumppani...ikävä tosiasia.

nytkö se on jo kohtalo mikä laittaa pettämään?Voi jumaliste että osaa olla tyhmää porukkaa.Kaikenlaisia selityksiä te jaksatte suoltaa.