Vapaus koitti pitkän suhteen jälkeen, ja muutama asia mietityttää. Nyt 35-vuotiaana naisena elän uusiosinkun elämää, ja aion käydä myös baareissa/ravintoloissa pitkän tauon jälkeen. Mutta mitä jos nainen menee ravintolaan yksin, tuleeko miehille mielikuva ns. helposta saaliista? Naispuolisia ystäviä kun on vaikea saada seurakseni, heillä on perhe sun muuta ohjelmaa, joten yksin on mentävä. Ja toisaalta pilke silmäkulmassa menenkin, eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu... Kertokaapa muut uusiosinkut, miten viikonloppuelämä alkoi sujumaan eron jälkeen?
Ero takana
Elämä edessä
10995
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
sulle uuden elämän alkuun.
Mulla oli vähän sama tilanne 1,5 v. sitten, kun pitkän liiton jälkeen tunsin jääneeni ihan paitsioon. Entiset ystävät oli lähes kaikki parisuhteessa, enkä ollut enää kutsuttujen listalla pippaloissakaan.
Kummasti niitä uusia ystäviä on tullut tilalle, kun en jäänyt kotiin sureksimaan kovin pitkäksi aikaa. Menin yksin ravintolaan/teatteriin/konsertteihin yms. ja kun siellä oli aina joku muukin yksinäinen nainen, lyöttäydyimme juttusille ja sillä tavalla oli turvallisempaa olla.
Jokunen vanhakin ystävä on jäänyt, mutta täytyy sanoa, että olen tosi pettynyt näihin kunnollisiin aviovaimoihin, jotka ei voi/saa pitää yhteyttä eronneisiin tuttaviinsa.
Tulipa samalla tehtyä vähän inventaaria ihmissuhteissa muutenkin. Näin jälkikäteen nähtynä ero oli pelkästään positiivinen asia tässäkin suhteessa = jyvät akanoista.
Mutta näistä tosiystävistä pidän hyvää huolta ja olen huomannut heidän arvonsa ihan toisella tavalla.
ja nyt vasta on päässyt suurimmalta osaltaan irti vanhasta ajasta. Se on kyllä tosi että katselee ystäviä toisenlaisella tavalla ja he varmaan minua. Onneksi ei ole ollut päivittelijöitä joukossa. Näin nelikymppisenä miehenä en katsele iskumielessä kapakassa naisia, yksinäisiäkään, jos sattuu olemaan joku hyvä tyyppi niin sanojenvaihto alkaa ihan itsestään. Sen verranhan kuitenkin tarkistelee ettei ko. yksilöllä ole jo seuraa. Naisetkin voisivat olla hieman aktiivisempia, sitä voi jutella muutenkin kuin aina iskumielessä kulunein lausein ja "piirileikkiä" harrastaen. Voi olla edes joskus oma itsensäkin.
Onneksi ero on käsitelty ja prosessoitu, vaikka tuore onkin. Eli en haikaile menneen perään, ja katson silmät kirkkaina tulevaan. Naisten aktiivisuutta mietin, ja itse en ainakaan ole ujo, ehkä terveellä tavalla varovainen vain. En halua saada siipeeni heti vapauden ensi metreillä, enkä olla ns. helppo saalis. Täytynee lähteä näin aluksi katsastamaan paikallisen kapakan tarjonta tulevana viikonloppuna, kokeilla miten siellä viihtyy ja sen jälkeen uskaltautua vasta keskustan mestoihin. Toiveena olisi tietysti löytää mukavaa juttuseuraa mukavasta miehestä, näin aluksi, ja eiköhän meitä eronneita ole pilvin pimein liikkeellä. Toivottavasti tapaan vaikka sinut, Kuunkulkija.
lausua että itseäni repii karmaisevalla tavalla liikaa siideriä nauttineet naiset. Naisen yläpään kemia on mielestäni siinä mielessä erikoinen että yläpään nauttiminen vaikuttaa alapään hallusinaatioihin. Ihminen muuttuu. Tosin miehillä on kai vähän samaa ja lisäksi tulee näyttämisen tarve.
Oma egoni on niin valtavan iso että pystyn nauramaan itselleni ja olemaan minä kaikissa tilanteissa. Jos hakisin vain seksiseuraa toivoisin että naiset joisivat enemmän kuin kaksi siideriä. Pelkkä seksi ei ole riittänyt enää vuosiin. Sen vuoksi kuljen kuun alla, sen varjoa väistellen, en etsien, vaan peläten törmääväni toiseen samanlaiseen, omaan itseensä.
Olipas hassusti sanottu.
Baareiss puolen yön jälkeen on niin paljon ihmisiä että ei siellä kukaan näytä olevan yksin, jos vaan ei itse tee numeroa siitä.
Ja aina siellä törmää joihinki hyvän päivän tuttuihin, ainaki omallakohdalla on niin..
kun menojalkaa vipattaa ja olisi kiva kavereiden kanssa istua iltaa, mutta sinkku ystäviä ei enää ole... ikävävää odotella sitä puolta yötä, että kehtaa baariin lähteä. Miespuolisilla tutuilla tuntuu olevan seuraa toisistaan, mutta missä on naiset? Ja jos nyt satun menemään poikaporukkaan, mitä mieltä siitä olette? Ihan kavereina siis. Tuntuu, että miehetkin katsoo minun olevan säälittävä tunkeutuja...
poikaporukassa et ole varattu. Ja jos sopivalta tuntuva löytyy niin aina voi tuon jutun ilmaista "siististi" tarinoinnin lomassa.
Imuroin juuri kahvit ravintolassa ja huomaan olevani taas töissä. Tämän täytyy olla todella sairasta! Mutta... kai siitä voi parantua!
Musta kyynel sinut joukosta erottaa...
Olipas dramaattista.
...nimittäin se baarielämä viikonloppuisin :)
Erosta on jo 6 vuotta ja uusiosinkkuna olen tainnut käydä ravintolassa/baarissa kymmenkunta kertaa ja lavatansseissa toisen mokoman. Kun ei jaksa sitä kännisten söhellystä niin ei jaksa.
Nettitreffejä olen "harrastellut" vaihtelevalla menestyksellä ilman mainittavia löytöjä :(
moikka pistäppas viestiä kivalle -yh isälle uudeltamaalta,hiekkalaatikolta ei naista löydy mutta kaipaan aitoa kivaa naista tosit,olen ihan ok töissä ja muutenkin ihan kunnollinen..
on vain niin vaikea etsiä sitä omaansa kun ei ole ollut aikaa kun pojalleni mut nyt aion yrittä tätäkautta..saat kivan miehen joka on vain yhdelle naiselle.ps et pety enkä petä..
ikäni 34v.pistä sähköpostiosoitteesi mukaan..
jos todella etsit itsekkin sitä oikeaa niin ota yhteyttä minuun...
niin jurrissa, etten tajua kuka tulee yksin,kaksin tai kolmin.