Moni maahanmuuttaja tarvitsee

Ihmettelijä kirjoitti:

..tukea päästäkseen töihin, kirjoittaa Kuntoutussäätiön asiakaslehti. Nämä tuet tietysti maksetaan veronmaksajien pussista. Mielestäni on täysin järjetöntä tukea verovaroin maahanmuuttajien töihinpääsyä, kun maassa on ennestäänkin korkea työttömyys. Paljonkohan näiden maahanmuuttajien töihinpääsyn tukeminen maksaa kokonaisuudessaan veronmaksajille ja työllistyvätkö he mihinkään muualle kuin verovaroilla ylläpidettäviin suojatyöpaikkoihin?



--------------------------------
Nro 10/2003

Kuntoutussäätiön maahanmuuttaja
asiakastiimi: lääkäri Hannu Turunen (vas.), kuntoutussosiaalityön-
tekijä Tuuli Härkönen, työkokeilunohjaaja Mikko Myllylä, kuntoututusluotsi
Jaana Lehdonvirta, psykologi Leena Manelius-Kari ja erikoissairaanhoitaja Tuula Sauliala


Kohti työelämää Suomessa
- Majakka-projekti luotsaa maahanmuuttajia työmarkkinoille

Moni maahanmuuttaja tarvitsee tukea päästäkseen töihin. Puolisen vuotta sitten käyntiin pyörähtäneen Majakka-projektin tavoitteena on asiakkaan tuetun työllistyminen lisäksi kehittää maahanmuuttajille soveltuva voimavarakeskeinen kuntoutusarviointi-ja suunnittelujakso. Yhtenä projektin erikoispiirteenä on kulttuuristen tekijöiden ja käytännön kielitaidon arviointi osana asiakkaan työ-ja toimintakyvyn arviointia sekä kuntoutus-ja aktivointisuunnitelmaa.

Hankkeen asiakasryhmän muodostavat Suomessa pitkään työttömänä olleet maahanmuuttajat, joista osalla voi olla terveydellisiä ongelmia tai muita syrjäytymiseen tai sen uhkaan liittyviä ongelmia. Kuntoutussäätiön koordinoima hanke tähtää uuden toimintamallin rakentamiseen yhteistyössä kolmen pääkaupunkiseudun kunnan ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Majakkaan otetaan kahden vuoden aikana noin 120 -150 maahanmuuttaja-asiakasta, jotka ovat alunperin kotoisin ympäri maapallon.

- Paitsi että Majakka on monikulttuurinen projekti, se on myös moniammatillista yhteistyötä edellyttävä kehittämishanke, jossa on mukana useiden eri alojen asiantuntijoita, kertoo kehittämispäällikkö Kristiina Härkäpää Kuntoutussäätiöstä.

Moniammatillinen tiimi

Asiakkaan työllistymisen lisäksi Majakka-projektin tavoitteena on myös kehittää asiakkaiden tarpeisiin soveltuva voimavarakeskeinen kuntoutusarviointi- ja suunnittelujakso eniten tukea tarvitseville maahanmuuttajille, kuten pitkäaikaissairaille ja muista terveysongelmista kärsiville. Majakka-projektin kuntoutuspalvelujen kehitystyötä varten perustettiin elokuussa 2002 Kuntoutussäätiössä erityinen maahanmuuttaja-asiakastiimi.

Moniammatillisessa tiimissä puhaltavat yhteen hiileen lääkäri, sosiaalityöntekijä, psykologi, työkokeilunohjaaja, sairaanhoitaja ja kuntoutusluotsi. Lisäresurssina ovat tarvittaessa kaksi suomenkielen opettajaa, jotka työskentelevät Majakka-projektissa. Maahanmuuttaja-tiimi saa asiakkaansa Majakka-projektiin valituista asiakkaista Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Tämän vuoden aikana tiimin on tarkoitus ottaa noin 20 uutta asiakasta.

Yhteistyökuvio lähtee liikkeelle, kun työvalmentaja ottaa yhteyttä kuntoutusluotsiin neuvotellakseen asiakkaan työkunnosta. Kuntoutusluotsi tapaa asiakkaan, tarvittaessa ottaa yhteyttä tämän verkostoon ja tutustuu tämän elämäntilanteeseen.

- Osan asiakkaista esittelen tiimille. Asiakkaan suostumuksella briiffaan työryhmälle asiakkaan perustiedot ja tämän perusteella tiimi arvioi hyötyisikö asiakas arviointijaksosta Kuntoutussäätiössä, kertoo kuntoutusluotsi Jaana Lehdonvirta ja tähdentää, että koko projektijakson ajan kuntoutusluotsi ohjaa asiakkaita fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja työkuntoon liittyvissä kysymyksissä.

Juteltuaan kuntoutusluotsin kanssa asiakas saa kutsun arviointijaksolle Kuntoutussäätiöön Helsingin Malminkartanoon. Asiakastiimi kokoontuu ennen työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arviointijaksoa suunnittelemaan asiakaskohtaisesti räätälöidyn ohjelman. Siinä mm. pannaan merkille asiakkaan kielitaito ja mahdolliset kulttuuriset ja maahanmuuttajataustasta johtuvat tekijät. Samalla sovitaan millä tavalla asiakas saa alkuinfon.

Aina tarvittaessa asiakkaalle voidaan tilata tulkkaus tuleviin tapaamisiin. Asiakas käyttää ensisijaisesti Kuntoutussäätiön palveluita, mutta harkinnan mukaan voidaan ostaa palveluja säätiön ulkopuolelta esim. erikoislääkärin tutkimus.

- Kysymykset ja ongelmat eivät pääse kasautumaan kun kuntoutusluotsi tukee sosiaali- ja terveysasioissa. Pitkäkestoisella ohjauksella luotsataan asiakasta suomalaisessa palvelujärjestelmässä ja tuetaan tulevaisuuden suunnitelmien toteuttamista, perustelee Kristiina Härkäpää.

Luotsattua palvelua

Ensimmäisenä päivänä asiakkaan aloittaessa tutkimusjaksoa Kuntoutussäätiöön maahanmuuttaja-tiimi tapaa hänet ja asiakkaalle kerrotaan pääpiirteissään tulevasta arviointijaksosta. Samalla asiakkaalle kerrotaan säätiön yleisistä toimintatavoista.

- Asiakastilanteessa tiimin jäsenet esittelevät itsensä ja roolinsa työryhmässä. Asiakas voi kertoa omista odotuksistaan ja muista asioista, jotka haluaa tiimin tietoon. Tämän jälkeen asiakkaalle räätälöidyn ohjelman mukaan hän tapaa Kuntoutussäätiön asiantuntijoita kahden kesken yhden tai useamman kerran, sanoo kuntoutusluotsi Lehdonvirta Majakan asiakassuhteen kulusta.

Tutkimusjakson päätteeksi asiakas kutsutaan tiimin kanssa yhteiseen loppukeskusteluun, jossa yhdessä tuumin käydään läpi tutkimustulokset ja arvio hänen työkyvystään ja mahdollisuuksistaan kuntoutua. Lisäksi yhdessä suunnitellaan asiakkaan tarvitsemien palvelujen kokonaisuutta. Arviointijakson jälkeen kuntoutusluotsi jatkaa työskentelyä asiakkaan kanssa sovitun suunnitelman toteuttamisessa. Asiakas saa jälkikäteen postitse kirjallisen lausunnon työkuntoisuudestaan ja kuntoutussuunnitelmastaan.

- Kullakin asiakkaalla on mahdollisuus osallistua kuntoutusreittinsä valintaan. Maahanmuuttajalle valintojen tekeminen ei kuitenkaan ole helppoa suomalaisen palvelujärjestelmän ja sen käytön heikon tuntemuksen vuoksi, toteaa Jaana Lehdonvirta, joka auttaa vaikka kädestä pitäen asiakasta suunnitelman toteuttamisessa.

Kuntoutussäätiön maahanmuuttaja-tiimi arvioi jatkuvasti asiakastyötään ja kokeilee erilaisia käytäntöjä löytääkseen maahanmuuttajille sopivan arviointimallin. Tämänpäivän keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat mm. selkokielinen lausunto asiakkaalle tutkimusjaksosta, asiakkaan kielitaidon arviointimalli ja asiakaspalautelomakkeen valmisteleminen.

Majakka-Beacon -projektissa kehitetään uusi työllistymiseen tähtäävä palvelukokonaisuus

Majakka-Beacon -projektissa kehitetään uusi työllistymiseen tähtäävä palvelukokonaisuus, joka soveltuu maahanmuuttajille ja muille etnisille vähemmistöille, joiden työllistymistä ja elämänhallintaa vaikeuttavat kulttuuristen ja kielellisten esteiden ohella myös terveydelliset tai sosiaaliset ongelmat. Heikon työllistyvyyden taustalla ovat myös työnantajien ja työntekijöiden ennakkoluulot sekä maahanmuuttoon ja vähemmistöasemaan liittyvät sosiaaliset, psyykkiset ja elämänhallinnan ongelmat. Projektin innovaatioilla haetaan samalla ratkaisua niihin ongelmiin,joita vaikeasti työllistyvien ryhmien työllistämishankkeisiin on usein liittynyt.

Majakka-projekti on Euroopan Sosiaalirahaston Equal-yhteisöaloiteohjelman rahoittama yhdeksän organisaation kehittämiskumppanuus. Hanke ajoittuu vuosille 2001 –2005. Kuntoutussäätiö toimii projektin hallinnoijana ja toiminnan koordinoijana. Majakan kehittämiskumppaneina ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Inkerikeskus, Iranin ja Irakin työllistämisyhdistys, Suomen Somaliliitto, Amiedu ja Helsingin yliopiston Tutkimus-ja koulutuskeskus Palmenia. Tuetun työllistymisen ja kuntoutusluotsauksen lisäksi projektiin sisältyy maahanmuuttajayhteisöille ja työpaikoille suunnattua tiedotustoimintaa sekä työllistymisen asiantuntijoiden kouluttamista. Projekti kuuluu eurooppalaiseen Net-workin -verkostoon, jossa on kumppaneita Tanskasta, Hollannista, Italiasta ja Belgiasta.


Tiedottamista toteuttavat maahanmuuttajajärjestöt

Majakka-Beacon -projektissa kehitetään maahanmuuttaja-järjestöjen kanssa järjestöjen sisäistä ja ulkoista tiedottamista. Tiedotustiimissä ovat mukana Iranin ja Irakin työllistämisyhdistys, Suomen Somaliliitto ja Inkerikeskus.

- Tiedotustoiminnassa pyritään käyttämään yhdistysten omia tiedotuskanavia ja ottamaan maahanmuuttajayhdistysten oma potentiaali käyttöön. Virallisen tiedottamisen lisäksi yhdistysten valmiit sisäiset kanavat välittävät tietoa tehokkaasti, sanoo projektisuunnittelija Raisa Venäläinen Kuntoutussäätiöstä.

- Tänä keväänä olemme järjestäneet jäsenillemme useita tiedotustilaisuuksia mm. aktiivisesta työnhausta, työlainsäädännöstä ja oppisopimuskoulutuksesta. Majakan työvalmentajat ovat myös käyneet tilaisuuksissamme esittäytymässä, kertoo tiedottaja Faisal Dahir Nur Suomen Somaliliitosta.

Uutuutena Suomen Somaliliitto toteuttaa myös joukkotiedottamista, kun toukokuussa käynnistyi lähiradiossa työllistymisestä ja työnhausta kertova somalikielinen radio-ohjelma, joka lähetetään viikoittain. Säännöllisesti toimitettavassa ohjelmassa tiedotetaan työpaikan hakemisesta, avoimista työpaikoista, koulutusmahdollisuuksista ja yhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista.

- Kyllä monella tapaa Suomen somalit ovat kokeneet Majakan tiedottamisen myönteisesti, rityisesti naiset ja nuoret. On ilo työskennellä tiedottajana tämän projektin hyväksi, sanoo Faisal Dahir Nur. Maahanmuuttajajärjestöt organisoivat työnantajille, työpaikoille ja työyhteisöille kohdistettua tiedotusta, jonka keskeisinä sisältöinä ovat monikulttuurisuus ja sen tarjoamat mahdollisuudet työelämässä. Lisäksi järjestöt tiedottavat maahanmuuttajayhteisöille suomalaisen työelämän käytännöistä, työllistymismahdollisuuksista ja yleensäkin projektin toiminnasta. Jokaisessa järjestössä toimii tiedottaja, jonka tehtäviin kuuluu välittää tietoa Majakan palvelukokonaisuudesta jäsenille.

Toimittaja: Kerttuli Korhonen

http://www.kuntoutussaatio.fi/julkaisut/asiakaslehti102.html

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä