Tässäpä hiukan mietittävää niille naisille, jotka aina syyttävät vain miehiä perheväkivallasta:
Iltasanomat 16.9.2005
Tutkimus: Lähes puolet kotiväkivallasta naisten tekemää
Perheessä lasten pahoinpitelyistä puolet on tutkimusten mukaan naisten tekemiä. Parisuhteessa törkeistä pahoinpitelyistä naisten kontolle menee noin kaksi väkivallantekoa viidestä.
- Tästä ei kuitenkaan saa puhua, projektipäällikkö Hannele Törrönen Ensi- ja turvakotien liitosta huokaa.
Naisten väkivaltaa koskevan projektin vetäjänä Törrönen tietää, mitä naisten väkivallasta puhumisesta seuraa - raivo ja lähinnä naisten raivo.
- Minulta on kysytty usein, miten kehtaan kehittää naisille väkivaltaista identiteettiä ja yrittää vain puolustella miesten tekoja ja kuinka voin näin törkeästi syyllistää naista.
Väkivaltarikoksia naiset toki tekevät paljon vähemmän kuin miehet. Väkivaltaisia naisia on kaikissa sosiaaliluokissa ja ikäryhmissä, aivan kuten miehiäkin.
Törrönen ymmärtää, miksi naisen väkivaltaa ei haluta nähdä.
- Se pelottaa ja ahdistaa liikaa. Naiset ovat yhteiskuntamme huolehtijoita, lastemme opettajia, tarhantätejä ja vanhustemme ja sairaidemme hoivaajia. Tätä ryhmää ei haluta ajatella väkivaltaisena, se on liian kammottavaa.
(IS 16.9.2005)
Iltasanomat 16.9.2005
Tutkimus: Lähes puolet kotiväkivallasta naisten tekemää
Perheessä lasten pahoinpitelyistä puolet on tutkimusten mukaan naisten tekemiä. Parisuhteessa törkeistä pahoinpitelyistä naisten kontolle menee noin kaksi väkivallantekoa viidestä.
- Tästä ei kuitenkaan saa puhua, projektipäällikkö Hannele Törrönen Ensi- ja turvakotien liitosta huokaa.
Naisten väkivaltaa koskevan projektin vetäjänä Törrönen tietää, mitä naisten väkivallasta puhumisesta seuraa - raivo ja lähinnä naisten raivo.
- Minulta on kysytty usein, miten kehtaan kehittää naisille väkivaltaista identiteettiä ja yrittää vain puolustella miesten tekoja ja kuinka voin näin törkeästi syyllistää naista.
Väkivaltarikoksia naiset toki tekevät paljon vähemmän kuin miehet. Väkivaltaisia naisia on kaikissa sosiaaliluokissa ja ikäryhmissä, aivan kuten miehiäkin.
Törrönen ymmärtää, miksi naisen väkivaltaa ei haluta nähdä.
- Se pelottaa ja ahdistaa liikaa. Naiset ovat yhteiskuntamme huolehtijoita, lastemme opettajia, tarhantätejä ja vanhustemme ja sairaidemme hoivaajia. Tätä ryhmää ei haluta ajatella väkivaltaisena, se on liian kammottavaa.
(IS 16.9.2005)
Vastaukset 34
Vanhimmat
ihmetellä miksi kesti 30 vuotta ennenkuin uskallettiin sanoa miksi aku ankalla ei ole housuja !
..ihmeteltiin sitä miksi ankalla on takki päällä... sitten joku keksi että seksiähän on ihan joka paikassa...
Tällä palstalla ovat perhe- tai parisuhdeväkivaltaa kokeneet ihmiset kertoneet paljon OMISTA kokemuksistaan. Logiikka: Jos mies lyö -> mies on syyllistynyt väkivaltaan, ei nainen. Tätä tekoa ei lievennä tai mitätöi tieto siitä että naisetkin ovat aggressiivisia ja syyllistyvät tahollaan väkivallantekoihin.
Ovathan miehetkin kertoneet omista väkivaltakokemuksistaan naisen taholta. Parisuhdeväkivallan osalta miesten tekemiä on kuitenkin noin 90 % kaikista tapaukista. Se on suuri määrä ja kolminkertainen muihin Pohjoismaihin verrattuna.
avaus, sillä sekä suomalaiset että ulkomaalaiset tutkimukset osoittavat, että väkivaltaan osaavat turvautua myös naiset. Yhdysvaltalainen tutkimus selvitti, että 8 000 parisuhteessa 25,5 prosenttia naisista ja 7,9 prosenttia miehistä on joutunut ainakin kerran elämässään elämänkumppaninsa fyysisen hyökkäyksen kohteeksi.
Tossahan just sanotaan, että parisuhteessa tapahtuvista puolison pahoinpitelyistä on naisten tekemiä on noin kaksi viidestä, eli hiukan alle puolet. Lasten pahoinpitelytapauksista on puolet naisten tekemiä.
Ei siis todellakaan oikeen kuulosta siltä, että 90% olis miehen tekemiäö, kuten sä heti kiirehdit väittämään.
Pari-ja perheväkivalta ovat kaksi eri asiaa. Väkivalta-asiasta pitäisi olla tiedossa paljon enemmän oikean tilanteen hahmottamiseksi kuin vain tämä epätäsmällinen naisten väkivalta-asiaa koskeva esittely.
Tällä palstalla niinkuin tosielämässäkin mies on silti useinmiten se syyllinen. Olen ollut vertaistukiryhmässä mm. perheväkivallan vuoksi. Eipä miehiä näkynyt. Ainoa ongelma saattoi jollain harvalla, joka ryhmään eksyi, että vaimo juo, mutta ei ollut väkivaltainen. Lähinnä kysymyksessä oli henkinen väkivalta holtittomuuden ja välinpitämättömyyden vuoksi.
A.p. ei ole ilmeisesti koskaan joutunut nyrkin ja hellan väliin. Minä olen, enkä halua kenellekään vastaavaa kokemusta. Väkivaltaista persoonaa ei etukäteen tunnista (paitsi jotkut viisaammat). Ja siinä sitten olet ja ihmettelet, että kuinka pääset irti, kun pelkkä ovesta uloslähtö aiheuttaa seinille heittelyä, lyömistä, alistamista fyysisesti oikein kunnolla.
Oletko ikinä tullut ajatelleeksi että mies ei osaa hakeutua tukiryhmään? Nainen on tässä yhteiskunnassa se heikompi, heidän on helpompi hakea apua. Miehen pitäisi olla perheen suojelija ja kun hänestä tulee uhri on sen henkinen isku paljon suurempi. Viestisi osoittaa vain suurta ajattelemattomuutta.
Miksi ei mihet ryhdy akttiivisesti purkamaan ahdistavia isä- ja äitimyyttejä? Älyttömät roolit ovat sivuuttaneet ihmisen luontaiset ominaisuudet ja suistanut ihmisn pois raiteiltaan.
jotka ovat olleet altavastaajina väkivaltatilanteissa perheissä? Minä en tunne yhtään vaikka olen ollut paljon erilaisissa paikoissa asumassa ja töissä pitkin Suomea. Ja ystävä/ tuttavapiiriini on kuulunut paljon erilaisia ihmisiä. Ainoa, mikä tuli vastaan ja tulee aina, on se, että akat nalkuttaa...
Tunnen parin jossa naisen nyrkit heiluu ja mies peittelee asiaa huumorilla. Oot nössö jos valitat ja vaimonhakkaaja jos lyöt takaisin.
naista tunne, jotka olisivat olleet altavastaajina väkivaltatilanteissa (perheessä).
minä tunnen useita miehiä, joita nainen raapii, lyö, potkii, puukottaa, kuristaa, potkii munille, sylkee päin jne. miehet ei uskalla valittaa, ei kehtaa olla "nössö". nykyistä miestäni entinen nainen pahoinpiteli, muun muassa löi valurautapaistinpannulla, puukolla, poltti tupakalla kasvoihin, löi selkään pesäpallomailalla. Se on vaan miehille suurempi kynnys itkeä naapureille/tutuille/ystäville että nainen lyö eikä itse voi mitään.
ja jos naapurista kuulee miehen ja naisen huutoa ja tappelun ääniä, ei sitä kukaan ajattele että taas se naapurin akka hakkaa miestään, vaikka niin voisi ollakin!
Liittyy niin mitenkään yhtään mihinkään?
Ihmettelenpä vaan sitä että väkivallasta on tehty tasa-arvo asia.
Onko nyt niin, että et tajua miten epäluotettava tietolähde Iltasanomat/-lehti on? Ihan tosissako viittaat heidän "tutkimuksiinsa"?
Etkö tajua että iltalehdet ovat junteille, kouluttamattomille duunarikansalaisille (varsinkin miespuolisille tissikuvineen) suunnattua paskaa, jota ei tule ottaa vakavasti missään vaiheessa? He julkaisevat juuri sitä, mitä tällaiset yksinkertaiset naisenhakkaajamiehet maaseudulla haluavat kuulla.
Varmasti tämä minunkin tekstini kohta julkaistaan siellä, tyyliin "Syntyi kohu roskalehdistä".
Eipä juuri sinunkaan "älysi" tekstistäsi loista. Oletko oikein itse tutkinut naistenhakkaajien olevan maalta tms. juntteja? Kyllä taitaa ko. tapauksia kuule löytyä pk-seudulta ihan omiksikin tarpeiksi, eikä tosiaankaan kyseessä ole pelkästään duunarimiehet. Taitaa oma elinpiirisi olla aika suppea.
Pahimmat naisenhaakkaajat keihin olen työni kautta törmännyt, ovat olleet koulutettuja ns. city-ihmisiä.
Tämä kyseinen tutkimus ei ole iltasanomien oma tutkimus, vaan tutkimus johon iltasanomissa viitataan. Pääasia tässä kuitenkin on se että tuossa esitetyt tulokset ovat oikeita, ja niitä tukee moni suuri tutkimus, esim. british home office study 1999.
joka ei ole vertailukelpoinen. Onko Suomessa tehty Törrösen tutkimus mielestäsi ristiriidassa Auli Ojurin (2004) miesten naisiin kohdistaman väkivaltatutkimuksen kanssa? Oletko tutustunut kumpaankin väitöskirjaan ja verrannut niitä ja tutkimusmetodeja keskenään? Ynnä lukuisiin muihin perhe- ja parisuhdeväkivaltaa Suomessa käsitteleviin tutkimuksiin?
Kyllä kai siitä on lähdettävä, että tieteellisin perustein tehdyt väkivaltatutkimukset ovat itsessään päteviä. Se että jossain toisessa tutkimuksessa on tutkittu asiaa eri näkökulmasta, tai eri menetelmin ei tee tutkimuksesta toista parempaa.
Se, ovatko tutkimukset vertailukelpoisia, on epäolennaista. Olennaista on tieteellinen taso ja lopputulos. Lopputulos on, että naisten miehiin kohdistama perheväkivalta on likimain yhtä yleistä kuin miesten naisiin kohdistama. Tätä väitettä tukee useampi tutkimus.
"Kyllä kai siitä on lähdettävä, että tieteellisin perustein tehdyt väkivaltatutkimukset ovat itsessään päteviä."
Niin, siitä on lähdettävä. Väitätkö sitten että Auli Ojurin vuonna 2004 tekemä väitöskirja ei ole itsessään pätevä kun hän toteaa, että parisuhdeväkivallasta 90 % on miesten tekemää. Väitätkö että Leo Nyqvistin vuonna 2001 tekemä väitöskirja ei ole pätevä kun hän on tullut tutkimuksissan samaan tulokseen kuin Ojuri?
"Lähes puolet kotiväkivallasta naisten tekemää"
Käsitteenä kotiväkivalta taitaa olla eri asia kuin pärisuhdeväkivalta.
"Parisuhteessa törkeistä pahoinpitelyistä naisten kontolle menee noin kaksi väkivallantekoa viidestä."
Törkeä väkivallanteko on rikosoikeudellinen termi. Lievän ja törkeäski määritetyn väliin mahtuu kirjo eri asteisia väkvallantekoja. On syytä tutustua materiaaliin ennen kuin alkaa puhua "totuuksista" näin vakavassa kysymyksessä. H. Törrösen väitöskirja tuskin on ristiriidassa edellä mainittujen kanssa.
"Lopputulos on, että naisten miehiin kohdistama perheväkivalta on likimain yhtä yleistä kuin miesten naisiin kohdistama."
Niinkö tuossa H. Törrösen viittaavassa tutkimuksessa sanottin?
"Tilastokeskus on selvittänyt läheissuhdeväkivaltaa vuodelta 1998. Selvityksen mukaan 2/3 läheissuhdeväkivallasta tapahtuu parisuhteessa. Parisuhteessa mies pahoinpiteli naista 63 prosentissa tapauksista ja nainen miestä 38 prosentissa tapauksista"
-STAKES-
"Ensi- ja turvakotien liiton projektipäällikkö Hannele Törrönen haluaa karistaa myytit naisten ympäriltä. Väkivalta ei ole vain nuorten naisten vitsaus, ei pelkästään fyysistä tai itsepuolustuksellista eikä miehen syy. Se on pikemminkin ylisukupolvinen ilmiö.
Ensi- ja turvakotien toiminnassakin naisen väkivaltaisuus paljastuu pikkuhiljaa. Yleisin syy tulla turvakotiin on miehen väkivaltaisuus. Jos naiset tekevät kuitenkin lähes 40 prosenttia lähisuhteessa tapahtuvista törkeistä pahoinpitelyistä, myös he kykenevät käyttäytymään aggressiivisesti."
Lähde: Dialogi 6:2005 /STAKES
Ei ole uskottavaa vedota pelkkiin asiayhteydestään irroitettuihin lukemiin koska tutkimustuloksia on aina tarkasteltava suhteessa tutkimusmentelmiin ja tekopapoihin.
Olen edelleen sitä mieltä että Törrösen tutkimus ei tässä edellä esittämässäni valossa ole ristiriidassa aiempien tutkimustulosten kanssa.
Aion lukea tutkielman ja palaan sitten asiaan.
Eilen Silminnäkijä-ohjelmassa selvisi että Hannele Törrönen vasta valmistelee tutkimustaan. Ja että 2000-luvulla parisuhdeväkivallasta Suomessa noin 12 % on naisten tekemiä. Ohjelmassa ei mainittu minkä tutkimusmetodin mukaan näihin lukemiin on tultu.
Ghitta Weizmann-Henelius on tehnyt aiemmin (2004) väitöskirjan naisten miehiin kohdistamasta parisuhdeväkivallasta ja on päätynyt samaan prosenttilukemaan.
Hannele Törrönen on aiemmin muiden tutkimusten pohjalta esittänyt naisten tekemän perheväkivallan osuudeksi noin 40%, samaan on päätynyt stakes(tilastot 1998).
Esitetty 12 prosenttiahan oli poliisin tilastoista, joihin ei erityisesti naisten miehiin kohdistama perheväkivalta ei yllä. Syyt tähän tulivat kai eilisessä ohjelmassa melko selviksi.
Vetailun vuoksi, ainostaan 10 % naisten kokemasta parisuhdeväkivallasta tulee poliisin tietoon. Hyvä lähdekirja on Usko, toivo ja hakkaus joka on tarkastellut lukemia KYSELYtutkimusken pohjalta ja on tullut samoihin tuloksiin mistä olen itse aiemmin maininnut.
Poliisin tietoon tulleet tapaukset ei todellakaan anna oikeaa kuvaa väkivallantekojen määristä. Kynnys on korkea kaikilla väkivaltaa kokeneilla. Naisilla rikosilmoituksen teossa on mukana häpeän tunteen lisäksi pelko.
Tosiasia on, kuten esitin, että n.40% perheväkivallasta on naisten miehiin kohdistamaa. Tähän uskoo tutkimustietojen pohjalta myös Törrönen.
"Vetailun vuoksi, ainostaan 10 % naisten kokemasta parisuhdeväkivallasta tulee poliisin tietoon. Hyvä lähdekirja on Usko, toivo ja hakkaus joka on tarkastellut lukemia KYSELYtutkimusken pohjalta ja on tullut samoihin tuloksiin mistä olen itse aiemmin maininnut."
Vertailun vuoksi esim. Usko, toivo ja hakkaus lähestyy perheväkivaltaa ainoastaan siitä näkökulmasta, että nainen on ainut uhri ja mies syyllinen.
Ai niin. Se Törrösen tuleva tutkimus koskee naisen väkivaltaisuutta, näkökulmana tunnistaminen.
"Tosiasia on, kuten esitin, että n.40% perheväkivallasta on naisten miehiin kohdistamaa. Tähän uskoo tutkimustietojen pohjalta myös Törrönen."
"Tosiasia on" - heh! Antaapi olla. En lähde tältä pohjata väittelemään aiheesta. Tietoa pitää olla enemmän plakkarissa.
"Tässäpä hiukan mietittävää niille naisille, jotka aina syyttävät vain miehiä perheväkivallasta"
Minä en ole vielä koskaan kuullut kenenkään naisen tai miehen väittävän, että VAIN miehet syyllistyisivät perheväkivaltaan. Olisihan se nyt aivan perkeleen hölmöä, kun ihmisiä on kuitenkin kuusi miljardia. Joten lopetapa provosoiva paskanjauhamisesi.
Ei voi verrata naisten ja miesten parisuhdeväkivaltaa toisiinsa. Mies voi voimakkaamapan milloin tahansa lopettaa naisen väkivallan jos vain haluaa. Mikäli ei ole näin tehnyt on oma vikansa että ottaa lyöntejä vastaan. Kun vahvempi lyö heikompaa joka ei kykene puolustautumaan on se moraalisesti enemmän väärin kun jos heikompi lyö vahvempaa joka voi puolustautua ihan vapaasti.
Fyysisesti heikompi nainen ei voi puolustauta voimakkaampaa miestä vastaan vaikka kuinka tahtoisi. Jos yrittäisi puyolustautua olisi edessä vain rankempi hakkaaminen. Ainut mikä auttaa on ampuma-aseen käyttö ja sekin sitten lankeaa naiselle epäeduksi oikeudessa.
Enpä ole kuullut satoja tarinoita siitä miten nainen olisi hakannut mieheltään kylkiluut, poskiluut, kallon ym. murskaksi ja tehnyt tätä vuosien ajan toistamiseen harva see viikonloppu (ja vieläpä mahdollisesti humalatilassa).
En väitä etteikö naisen harjoittamaa väkivaltaa tapahdu ja etteikö se olisi miehen kannalta ihan yhtä epämiellyttävää mutta tohdin väittää että näissä tapauksissa on silti tietty taso ja taajuus ero fyysisten vammojan suhteen.
Saman logiikan mukaan myös nainen voisi aina vain lähteä? ...vaan eipä usein lähde...
USEIN mies on naista fyysisesti vahvempi. On kuitenkin huomattava ettei pelkällä voimalla pärjää, jos vastassa on veitsi tai paistinpannu. Onpa myös tullut ilmi tapauksia joissa uhri (mies) on ollut teon tapahtuessa nukkumassa.
Varmasti jokainen mies tietää, että naista ei lyödä - edes takaisin...puolustautumalla ottaa syyllisen aseman ja menettää lapsensa. Jos puolestaan menee viranomaisten pakeille, käy todennäköisesti yhtä huonosti. Ainakaan kukaan ei usko tapahtunutta, mistä sinä olet hyvä esimerkki.
Voiko mielestäsi siis jonkun asian vääryyttä mitata luunmurtumien määrällä tai muulla vastaavalla laskennallisella metodilla? Olenko vähemmän pahan ihminen, jos tapan tuhat ihmistä, kun jos tappaisin kaksituhatta? Kumpi on enemmän väärin, törkeä pahoinpitely vai "lievä" raiskaus, joka ei aiheuta vammoja?
Vitunko väliä sillä on, millaista jälkeä väkivallasta syntyy. Se tuntuu pahalta, ahdistaa ja alistaa riippumatta siitä katkeavatko luut vai eivät.
Tieädn kokemuksesta, ettei naisen väkivalta lopu muulla kuin väkivallalla. Onneksi tyttöystäväni ei tehnyt rikosilmoitusta, minuahan ei varmasti olisi uskottu uhriksi. Fyysisesti heikompi nainen voi pirullisella henkisen ja fyysisen manipuloinnin yhdistelmällä kontrolloida miestä täysin.
Lyömisessä ja nyrkkitappelussa mies varmaan onkin vahvoilla. Potkimisessa taas nainen on niskan päällä.
"Vitunko väliä sillä on, millaista jälkeä väkivallasta syntyy. Se tuntuu pahalta, ahdistaa ja alistaa riippumatta siitä katkeavatko luut vai eivät."
Varmaan henkisesti tuntuu yhtä pahalta, mutta fyysisesti ei varmasti tunnu, koska pienet mustelmat paranevat nopeasti, kun taas luunmurmien parenemiseen menee useita kuukausia. Lisäksi vielä vahvemman aiheuttavasta väkivallasta tulee helpommin pysyviä fyysisiä vammoja.
Kun naisten väkivaltaisuus, joka on todella varustelutasoltaan korkeaa, ei aiheuta pientä pipiä mustelmaa, vaan murtumia ja ruhjeita.
Puhumattakaan mielenterveydelle ja henkiselle hyvinvoinnille aiheutetusta vahingosta, josta muuten miehet toipuvat naisia hitaammin. Tämä puhtaan neurologisista ja biokemiallisista syistä.