Keskusta muuttunut todella paljon...

...asiallisen vastineen Sinulta. Hyvä! Ei kai tuota kukaan voine sanoa ainakaan loanheitoksi.

Jos Ekitalo löytää tuosta jotain korjattavaa, niin toivottavasti hän alkaa keskustella kanssasi yhtä asiallisesti; sillä tavallahan ne asiat lutviintuvat. Olisihan tuossa jutun juurta muillekin, mutta minä kun näyn saavan nuo tietyllä tavalla ajattelevat aina pois tolaltaan, niin pysyttelen nyt sivussa.

JormaKKorhonen kirjoitti:

...asiallisen vastineen Sinulta. Hyvä! Ei kai tuota kukaan voine sanoa ainakaan loanheitoksi.

Jos Ekitalo löytää tuosta jotain korjattavaa, niin toivottavasti hän alkaa keskustella kanssasi yhtä asiallisesti; sillä tavallahan ne asiat lutviintuvat. Olisihan tuossa jutun juurta muillekin, mutta minä kun näyn saavan nuo tietyllä tavalla ajattelevat aina pois tolaltaan, niin pysyttelen nyt sivussa.

Lue lisää

7.6.2003 IL: ”Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä kertoi joutuneensa keskustalaisen kirjeterrorin uhriksi. Itälä sai satamäärin haukkuma- ja uhkailukirjeitä eri puolilta Suomea. Kirjeissä oli samoja sanamuotoja ja sama asia: kepua ja Anneli Jäätteenmäkeä ei saa arvostella. Allekirjoitus oli usein "Entinen kokoomuslainen" tai "Joukko entisiä kokoomuslaisia".
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz lupasi tarjota jokaiselle "entiselle kokoomuslaiselle" ja tämän perheenjäsenille lounaan, mutta kukaan ei ole tarjoutunut nauttimaan edusta.
Menettely on kovin tuttu. Veikko Vennamo kertoi aikoinaan, miten hän johti 1950-luvun alkupuolella maalaisliitossa pientä ryhmää, joka lähetteli puolueen eduskuntaryhmän jäsenille pelottelukirjeitä ja soitti uhkailuja, että jos nämä eivät ole Urho Kekkosen kannalla, heidät pudotetaan eduskunnassa.
En tiedä kuka tällaista toimintaa Suomen keskustassa nykyisin johtaa, mutta se on elävää todellisuutta. Esimerkiksi presidentinvaalien aikana etenkin kokoomuslaiset kansanedustajat joutuivat kepulaisten kampanjoinnin uhriksi. Heitä uhkailtiin, että jos he eivät asetu julkisesti Esko Ahon kannalle toisella kierroksella, siitä ei hyvää seuraa. Uhkailun kohteeksi joutuivat kokoomuslaisten perheenjäsenetkin.
Keskustan mediavaltaa voi hyvin seurata Salpausselän pohjoispuolella ilmestyvässä lehdistössä. Kun puolue lähtee kampanjoimaan jotakin asiaa, lehti täyttää sillä etusivun, pääkirjoituksen, pakinat ja yleisönosaston.
Jonkinlaisena toimitustekniikan ja aikataulujen tuntijana huvittaa sellainen pikkupiirre, että jos tiistai-iltana tapahtuu jotain kepulaisia kiukuttavaa, keskiviikkoaamun keskustalaisissa lehdissä maan eri puolilla on aiheesta jo samansisältöisiä yleisönosastokirjoituksia.
Yleensä lehtien yleisönosastot ladotaan ja taitetaan ennen muita sivuja, mutta kepun tärkeissä kampanjoissa niihin saa puoluetoimiston kiertokirjeitä vaikka kuinka myöhään.
Helsingissä asuvathan eivät voi aavistaa, millainen kepulainen mediamafia Suomessa on pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vaikka monet entiset kepulaiset lehdet ovat julistautuneet sitoutumattomiksi, niistä on tullut entistäkin äärikeskustalaisempia. Jostain syystä Yleisradion aluetoimitusten ohjelmat pohjoiseen mentäessä alkavat vaikuttaa siltä, että niitäkin toimitetaan kepun piiritoimistoissa.
Noin puolet kansasta elää oloissa, joissa ei juuri näe tai kuule muuta kuin keskustalaisia ilosanomaa. Presidentinvaaleissa Vaasassa ilmestyvä Pohjalainen asettui Esko Ahoa vastaan ja Tarja Halosen puolelle. Pohjanmaalla syntyi asiasta sellainen meteli, että pian vaalien jälkeen päätoimittaja Kari Mänty erosi.
Kepulaisella terrorilla ja mediaylivoimalla on maaseutu saatu lähes kokonaan puhdistetuksi toisinajattelijoista. Jotain ihmeellistä asiassa täytyy olla. Missään muussa Euroopan maassa ei ole enää mainittavaa maataloushenkistä ja arvokonservatiivista maalaispuoluetta, joka ei omilla alueillaan salli muunlaista ajattelua. Kepun valta-alueilla elämisen mahdollisuudet ovat heikot, jos ei alistu puolueelle nöyräksi.
Kun Kepu on saanut vallatuksi maaseudun, se yrittää tietenkin tulla kaupunkeihin. Ensimmäisenä se ottaa maalitaulukseen kaupunkien median. Lehtiä pelotellaan, että pellervolaiset liikeyritykset eivät mainosta kepuun kriittisesti suhtautuvissa medioissa.
Moni lehti on karvaasti kokenut, että miljoonien markkojen ilmoitukset lähtevät pois, jos erehtyy arvostelemaan pellervolaisten elintarvikemonopolien tuotteita. Jos Helsingin Sanomissa ilmestyy kriittinen kirjoitus kepusta, organisoitu tilausten peruutuskampanja alkaa heti.
Pitkästä kokemuksesta tiedän, että tämänkin kirjoituksen jälkeen saan eri puolilta Suomea runsaasti samansisältöisiä sähköpostiviestejä ja kirjeitä, joissa ilmoitetaan, etteivät kirjoittajat enää osta Iltalehteä niin kauan kuin Laitinen kirjoittaa siihen. Voin kuvitella, että samat kirjeet menevät päätoimittajalle. Kirjeet on ammattilaisen tyylillä kirjoitettu, ja jos yrittää selvittää kirjoittajan alkuperää, nimeä ei koskaan löydy ilmoitetulta paikkakunnalta.
Kepun puoluesihteeri Eero Lankia kiisti jyrkästi, että kepulla olisi mitään tekemistä tällaisen kirje-, sähköposti- ja puhelinterrorin kanssa. Mutta realiteetti kuitenkin on, että sellaista on. Itseni lisäksi sen tuntee jokainen kokoomuslainen ja useat heidän omaisensakin, sillä heitäkin on peloteltu.
Sähköposti on tehnyt mahdolliseksi laajamittaisen pelottelun. Hyvinkin pieni joukko pystyy kiusaamaan kansanedustajia uhkailukirjeillään. Esimerkiksi homoliitto- ja keinohedelmöityslakien käsittelyn yhteydessä vastustajat saivat aivan siivotonta sähköpostia. Kun joku kansanedustaja näytti näitä viestejä, jäi askarruttamaan, ovatko tällaisen saastan lähettäjät kypsiä minkäänlaiseen parisuhteeseen tai vanhemmuuteen.
Monet uudet ja herkät naiskansanedustajat ottavat tällaisen postin vakavissaan ja asettuvat helposti pelottelijoiden kannalle. Aivan suotta ei pääministerinä ollut Mauno Koivisto aikoinaan sanonut, ettei hän inhoa mitään niin paljon kuin sosiaalidemokraattista naiskansanedustajaa, joka tuo kentän terveisiä. Yleensä "kentän terveiset" on sama kuin yksi kiukkuinen eläkeläinen ja torilla elämöivä kylähullu.
Koska kansanedustajat ja kuntien päättäjät painivat usein vaikeiden asioiden parissa, moni voi kuvitella heille tulevien kentän viestien olevan vakavampia kuin ne todellisuudessa ovat. Asialla on yleensä vain muutama aktiivinen viherpipertäjä ja asukasyhdistyksen taistolainen.
Tampereen yliopistossa on suuret määrät tiedotusopin dosentteja, joiden pitäisi tutkia tällaisia asioita. Heitä luulisi tällaisenkin tiedotusterrorin kiinnostavan. Mutta koska suuri osa heistä on vanhoja stalinisteja, jotka aikoinaan ovat luoneet nämä menettelytavat, he tuskin ovat innokkaita niitä tutkimaan.”

JormaKKorhonen kirjoitti:

...asiallisen vastineen Sinulta. Hyvä! Ei kai tuota kukaan voine sanoa ainakaan loanheitoksi.

Jos Ekitalo löytää tuosta jotain korjattavaa, niin toivottavasti hän alkaa keskustella kanssasi yhtä asiallisesti; sillä tavallahan ne asiat lutviintuvat. Olisihan tuossa jutun juurta muillekin, mutta minä kun näyn saavan nuo tietyllä tavalla ajattelevat aina pois tolaltaan, niin pysyttelen nyt sivussa.

Lue lisää

sellainen pari joka varmaankin voi "mielihyvällä yhtyä kapi-ukon näkemyksiin" :)

Otsikossa hymiö kirjoitti:

7.6.2003 IL: ”Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä kertoi joutuneensa keskustalaisen kirjeterrorin uhriksi. Itälä sai satamäärin haukkuma- ja uhkailukirjeitä eri puolilta Suomea. Kirjeissä oli samoja sanamuotoja ja sama asia: kepua ja Anneli Jäätteenmäkeä ei saa arvostella. Allekirjoitus oli usein "Entinen kokoomuslainen" tai "Joukko entisiä kokoomuslaisia".
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz lupasi tarjota jokaiselle "entiselle kokoomuslaiselle" ja tämän perheenjäsenille lounaan, mutta kukaan ei ole tarjoutunut nauttimaan edusta.
Menettely on kovin tuttu. Veikko Vennamo kertoi aikoinaan, miten hän johti 1950-luvun alkupuolella maalaisliitossa pientä ryhmää, joka lähetteli puolueen eduskuntaryhmän jäsenille pelottelukirjeitä ja soitti uhkailuja, että jos nämä eivät ole Urho Kekkosen kannalla, heidät pudotetaan eduskunnassa.
En tiedä kuka tällaista toimintaa Suomen keskustassa nykyisin johtaa, mutta se on elävää todellisuutta. Esimerkiksi presidentinvaalien aikana etenkin kokoomuslaiset kansanedustajat joutuivat kepulaisten kampanjoinnin uhriksi. Heitä uhkailtiin, että jos he eivät asetu julkisesti Esko Ahon kannalle toisella kierroksella, siitä ei hyvää seuraa. Uhkailun kohteeksi joutuivat kokoomuslaisten perheenjäsenetkin.
Keskustan mediavaltaa voi hyvin seurata Salpausselän pohjoispuolella ilmestyvässä lehdistössä. Kun puolue lähtee kampanjoimaan jotakin asiaa, lehti täyttää sillä etusivun, pääkirjoituksen, pakinat ja yleisönosaston.
Jonkinlaisena toimitustekniikan ja aikataulujen tuntijana huvittaa sellainen pikkupiirre, että jos tiistai-iltana tapahtuu jotain kepulaisia kiukuttavaa, keskiviikkoaamun keskustalaisissa lehdissä maan eri puolilla on aiheesta jo samansisältöisiä yleisönosastokirjoituksia.
Yleensä lehtien yleisönosastot ladotaan ja taitetaan ennen muita sivuja, mutta kepun tärkeissä kampanjoissa niihin saa puoluetoimiston kiertokirjeitä vaikka kuinka myöhään.
Helsingissä asuvathan eivät voi aavistaa, millainen kepulainen mediamafia Suomessa on pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vaikka monet entiset kepulaiset lehdet ovat julistautuneet sitoutumattomiksi, niistä on tullut entistäkin äärikeskustalaisempia. Jostain syystä Yleisradion aluetoimitusten ohjelmat pohjoiseen mentäessä alkavat vaikuttaa siltä, että niitäkin toimitetaan kepun piiritoimistoissa.
Noin puolet kansasta elää oloissa, joissa ei juuri näe tai kuule muuta kuin keskustalaisia ilosanomaa. Presidentinvaaleissa Vaasassa ilmestyvä Pohjalainen asettui Esko Ahoa vastaan ja Tarja Halosen puolelle. Pohjanmaalla syntyi asiasta sellainen meteli, että pian vaalien jälkeen päätoimittaja Kari Mänty erosi.
Kepulaisella terrorilla ja mediaylivoimalla on maaseutu saatu lähes kokonaan puhdistetuksi toisinajattelijoista. Jotain ihmeellistä asiassa täytyy olla. Missään muussa Euroopan maassa ei ole enää mainittavaa maataloushenkistä ja arvokonservatiivista maalaispuoluetta, joka ei omilla alueillaan salli muunlaista ajattelua. Kepun valta-alueilla elämisen mahdollisuudet ovat heikot, jos ei alistu puolueelle nöyräksi.
Kun Kepu on saanut vallatuksi maaseudun, se yrittää tietenkin tulla kaupunkeihin. Ensimmäisenä se ottaa maalitaulukseen kaupunkien median. Lehtiä pelotellaan, että pellervolaiset liikeyritykset eivät mainosta kepuun kriittisesti suhtautuvissa medioissa.
Moni lehti on karvaasti kokenut, että miljoonien markkojen ilmoitukset lähtevät pois, jos erehtyy arvostelemaan pellervolaisten elintarvikemonopolien tuotteita. Jos Helsingin Sanomissa ilmestyy kriittinen kirjoitus kepusta, organisoitu tilausten peruutuskampanja alkaa heti.
Pitkästä kokemuksesta tiedän, että tämänkin kirjoituksen jälkeen saan eri puolilta Suomea runsaasti samansisältöisiä sähköpostiviestejä ja kirjeitä, joissa ilmoitetaan, etteivät kirjoittajat enää osta Iltalehteä niin kauan kuin Laitinen kirjoittaa siihen. Voin kuvitella, että samat kirjeet menevät päätoimittajalle. Kirjeet on ammattilaisen tyylillä kirjoitettu, ja jos yrittää selvittää kirjoittajan alkuperää, nimeä ei koskaan löydy ilmoitetulta paikkakunnalta.
Kepun puoluesihteeri Eero Lankia kiisti jyrkästi, että kepulla olisi mitään tekemistä tällaisen kirje-, sähköposti- ja puhelinterrorin kanssa. Mutta realiteetti kuitenkin on, että sellaista on. Itseni lisäksi sen tuntee jokainen kokoomuslainen ja useat heidän omaisensakin, sillä heitäkin on peloteltu.
Sähköposti on tehnyt mahdolliseksi laajamittaisen pelottelun. Hyvinkin pieni joukko pystyy kiusaamaan kansanedustajia uhkailukirjeillään. Esimerkiksi homoliitto- ja keinohedelmöityslakien käsittelyn yhteydessä vastustajat saivat aivan siivotonta sähköpostia. Kun joku kansanedustaja näytti näitä viestejä, jäi askarruttamaan, ovatko tällaisen saastan lähettäjät kypsiä minkäänlaiseen parisuhteeseen tai vanhemmuuteen.
Monet uudet ja herkät naiskansanedustajat ottavat tällaisen postin vakavissaan ja asettuvat helposti pelottelijoiden kannalle. Aivan suotta ei pääministerinä ollut Mauno Koivisto aikoinaan sanonut, ettei hän inhoa mitään niin paljon kuin sosiaalidemokraattista naiskansanedustajaa, joka tuo kentän terveisiä. Yleensä "kentän terveiset" on sama kuin yksi kiukkuinen eläkeläinen ja torilla elämöivä kylähullu.
Koska kansanedustajat ja kuntien päättäjät painivat usein vaikeiden asioiden parissa, moni voi kuvitella heille tulevien kentän viestien olevan vakavampia kuin ne todellisuudessa ovat. Asialla on yleensä vain muutama aktiivinen viherpipertäjä ja asukasyhdistyksen taistolainen.
Tampereen yliopistossa on suuret määrät tiedotusopin dosentteja, joiden pitäisi tutkia tällaisia asioita. Heitä luulisi tällaisenkin tiedotusterrorin kiinnostavan. Mutta koska suuri osa heistä on vanhoja stalinisteja, jotka aikoinaan ovat luoneet nämä menettelytavat, he tuskin ovat innokkaita niitä tutkimaan.”

Lue lisää

En olisi uskonut, että kokoomuksen puoluekoneistossa ja sen eri osissa elää yhä noin vahvana sokea ja suvaitsematon antipatia toista ei-sosialistista puoluetta kohtaan.

Hieman toimituspolitiikkaa tunteva ;-) (ei ole kovin montaa vaihtoehtoa) antaa kaiken angstisen vimmansa voimalla palaa. Näyttää siltä, että hän vielä itse uskoo kaiken kirjoittamansa totuudeksi.

Jutussa on mukana historiallisia faktoja, yleisiksi totuuksiksi vuosien saatossa todistettuja herjoja, kuvauksia vanhoista toimintamalleista sekä vankkumaton yksiarvoinen usko vain yhden ainoan maailmankuvan oikeudellisuuteen.

Kirjoituksessa ei ollut tippaakaan moniarvoista suvaitsevaisuutta, jota kokoomus ohjelmissaan korostaa.

Kyllähän kepulaiset kaikenlaista tekevät, siinä missä demarit ja kokoomuslaisetkin.

Kokoomuslaiset tosin (puoluejärjestönä, puoluekoneisto) vähemmin voimavaroin, mutta samoja temppuja omalla pelikentällään.

Samasta puusta on koko poliittisen todellisuuden toimintarepertuaari veistetty.

Vanhaa kokoomuksen järjestötoimijaa tai sanoisinko toimihenkilöä sivaltaa näköjään yhä syvältä sielusta se, että kilpailevalla puolueella on omassa mielikuvitustodellisuudessaan, niin mahtava kilpailuetu suhteessa omaan puolueeseen.

Kannattaisi useammin käydä kehien ulkopuolella ja välillä viettää pidempäänkin aikaansa muualla kuin Pohjoisella Rautatiekadulla tai Kansakoulukujalla.

Suomen muista suurista kaupungeista sekä maaseudulta löytyy yllättävän moniarvoisia, erilaisia, suvaitsevaisia keitaita, joita vanha kokoomusjermu ei koskaan tullut koskaan huomanneeksikaan :-)

Riippumatta katsojan vinkkelistä, katsottaessa yksiarvoisesti vain omalta tontilta toista, ei siinä nähdä kuin potentiaalinen vihollinen, vieraantuneisuus ja toiseus.

Luojan kiitos koko inhimillinen todellisuus ei ole yhtä yksisilmäistä kuin poliittinen järjestötoiminta.

Toimintatavat, ajattelumallit ja suvaitsevaisuus suhteessa toiseen ovat aivan samalaiset kaikissa puolueissa. Todellinen moniarvoinen toiminta on aivan jossain muualla.

Otsikossa hymiö kirjoitti:

7.6.2003 IL: ”Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä kertoi joutuneensa keskustalaisen kirjeterrorin uhriksi. Itälä sai satamäärin haukkuma- ja uhkailukirjeitä eri puolilta Suomea. Kirjeissä oli samoja sanamuotoja ja sama asia: kepua ja Anneli Jäätteenmäkeä ei saa arvostella. Allekirjoitus oli usein "Entinen kokoomuslainen" tai "Joukko entisiä kokoomuslaisia".
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz lupasi tarjota jokaiselle "entiselle kokoomuslaiselle" ja tämän perheenjäsenille lounaan, mutta kukaan ei ole tarjoutunut nauttimaan edusta.
Menettely on kovin tuttu. Veikko Vennamo kertoi aikoinaan, miten hän johti 1950-luvun alkupuolella maalaisliitossa pientä ryhmää, joka lähetteli puolueen eduskuntaryhmän jäsenille pelottelukirjeitä ja soitti uhkailuja, että jos nämä eivät ole Urho Kekkosen kannalla, heidät pudotetaan eduskunnassa.
En tiedä kuka tällaista toimintaa Suomen keskustassa nykyisin johtaa, mutta se on elävää todellisuutta. Esimerkiksi presidentinvaalien aikana etenkin kokoomuslaiset kansanedustajat joutuivat kepulaisten kampanjoinnin uhriksi. Heitä uhkailtiin, että jos he eivät asetu julkisesti Esko Ahon kannalle toisella kierroksella, siitä ei hyvää seuraa. Uhkailun kohteeksi joutuivat kokoomuslaisten perheenjäsenetkin.
Keskustan mediavaltaa voi hyvin seurata Salpausselän pohjoispuolella ilmestyvässä lehdistössä. Kun puolue lähtee kampanjoimaan jotakin asiaa, lehti täyttää sillä etusivun, pääkirjoituksen, pakinat ja yleisönosaston.
Jonkinlaisena toimitustekniikan ja aikataulujen tuntijana huvittaa sellainen pikkupiirre, että jos tiistai-iltana tapahtuu jotain kepulaisia kiukuttavaa, keskiviikkoaamun keskustalaisissa lehdissä maan eri puolilla on aiheesta jo samansisältöisiä yleisönosastokirjoituksia.
Yleensä lehtien yleisönosastot ladotaan ja taitetaan ennen muita sivuja, mutta kepun tärkeissä kampanjoissa niihin saa puoluetoimiston kiertokirjeitä vaikka kuinka myöhään.
Helsingissä asuvathan eivät voi aavistaa, millainen kepulainen mediamafia Suomessa on pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vaikka monet entiset kepulaiset lehdet ovat julistautuneet sitoutumattomiksi, niistä on tullut entistäkin äärikeskustalaisempia. Jostain syystä Yleisradion aluetoimitusten ohjelmat pohjoiseen mentäessä alkavat vaikuttaa siltä, että niitäkin toimitetaan kepun piiritoimistoissa.
Noin puolet kansasta elää oloissa, joissa ei juuri näe tai kuule muuta kuin keskustalaisia ilosanomaa. Presidentinvaaleissa Vaasassa ilmestyvä Pohjalainen asettui Esko Ahoa vastaan ja Tarja Halosen puolelle. Pohjanmaalla syntyi asiasta sellainen meteli, että pian vaalien jälkeen päätoimittaja Kari Mänty erosi.
Kepulaisella terrorilla ja mediaylivoimalla on maaseutu saatu lähes kokonaan puhdistetuksi toisinajattelijoista. Jotain ihmeellistä asiassa täytyy olla. Missään muussa Euroopan maassa ei ole enää mainittavaa maataloushenkistä ja arvokonservatiivista maalaispuoluetta, joka ei omilla alueillaan salli muunlaista ajattelua. Kepun valta-alueilla elämisen mahdollisuudet ovat heikot, jos ei alistu puolueelle nöyräksi.
Kun Kepu on saanut vallatuksi maaseudun, se yrittää tietenkin tulla kaupunkeihin. Ensimmäisenä se ottaa maalitaulukseen kaupunkien median. Lehtiä pelotellaan, että pellervolaiset liikeyritykset eivät mainosta kepuun kriittisesti suhtautuvissa medioissa.
Moni lehti on karvaasti kokenut, että miljoonien markkojen ilmoitukset lähtevät pois, jos erehtyy arvostelemaan pellervolaisten elintarvikemonopolien tuotteita. Jos Helsingin Sanomissa ilmestyy kriittinen kirjoitus kepusta, organisoitu tilausten peruutuskampanja alkaa heti.
Pitkästä kokemuksesta tiedän, että tämänkin kirjoituksen jälkeen saan eri puolilta Suomea runsaasti samansisältöisiä sähköpostiviestejä ja kirjeitä, joissa ilmoitetaan, etteivät kirjoittajat enää osta Iltalehteä niin kauan kuin Laitinen kirjoittaa siihen. Voin kuvitella, että samat kirjeet menevät päätoimittajalle. Kirjeet on ammattilaisen tyylillä kirjoitettu, ja jos yrittää selvittää kirjoittajan alkuperää, nimeä ei koskaan löydy ilmoitetulta paikkakunnalta.
Kepun puoluesihteeri Eero Lankia kiisti jyrkästi, että kepulla olisi mitään tekemistä tällaisen kirje-, sähköposti- ja puhelinterrorin kanssa. Mutta realiteetti kuitenkin on, että sellaista on. Itseni lisäksi sen tuntee jokainen kokoomuslainen ja useat heidän omaisensakin, sillä heitäkin on peloteltu.
Sähköposti on tehnyt mahdolliseksi laajamittaisen pelottelun. Hyvinkin pieni joukko pystyy kiusaamaan kansanedustajia uhkailukirjeillään. Esimerkiksi homoliitto- ja keinohedelmöityslakien käsittelyn yhteydessä vastustajat saivat aivan siivotonta sähköpostia. Kun joku kansanedustaja näytti näitä viestejä, jäi askarruttamaan, ovatko tällaisen saastan lähettäjät kypsiä minkäänlaiseen parisuhteeseen tai vanhemmuuteen.
Monet uudet ja herkät naiskansanedustajat ottavat tällaisen postin vakavissaan ja asettuvat helposti pelottelijoiden kannalle. Aivan suotta ei pääministerinä ollut Mauno Koivisto aikoinaan sanonut, ettei hän inhoa mitään niin paljon kuin sosiaalidemokraattista naiskansanedustajaa, joka tuo kentän terveisiä. Yleensä "kentän terveiset" on sama kuin yksi kiukkuinen eläkeläinen ja torilla elämöivä kylähullu.
Koska kansanedustajat ja kuntien päättäjät painivat usein vaikeiden asioiden parissa, moni voi kuvitella heille tulevien kentän viestien olevan vakavampia kuin ne todellisuudessa ovat. Asialla on yleensä vain muutama aktiivinen viherpipertäjä ja asukasyhdistyksen taistolainen.
Tampereen yliopistossa on suuret määrät tiedotusopin dosentteja, joiden pitäisi tutkia tällaisia asioita. Heitä luulisi tällaisenkin tiedotusterrorin kiinnostavan. Mutta koska suuri osa heistä on vanhoja stalinisteja, jotka aikoinaan ovat luoneet nämä menettelytavat, he tuskin ovat innokkaita niitä tutkimaan.”

Lue lisää

Kokoomuksen puoluekoneisto ja sen taustatekijät ovat puolueen heikoin lenkki kolmen suuren puolueen kilpailussa vaikutusvallasta ja pysyvistä asemista.

Demareiden taustalla on miljoonajäseniset ay- edunvalvontaorganisaatiot samoin kuin keskustalla MTK- jäsenkuntineen.

Kokoomuksen taustalta löytyy taloudellista volyymiä, mutta ei uskollista ihmismassaa, jonka se voisi kääntää edukseen. Yritykset eli juridiset henkilöt eivät ole samalla tavalla sitoutettavissa mihinkään poliittiseen puolueeseen tai aatteeseen, kuin SAK:n rasvaroopet tai MTK:n kepukallet.

Taistelussa poliittisesta vallasta ratkaisevaa ei ole pelkkä taloudellinen volyymi vaan konkreettinen sitoutuva massa yksilöitä, kannattajia, puolueen tai taustajärjestön jäseniä.

Tämä kokoomukselta puuttuu. Se on yrittänyt epätoivoisesti kääntää sen myönteiseksi sanomalla, että olemme yleis- ja arvopuolue, emme etujärjestö. Se pitääkin osin paikkansa.

Poliittisesta vaikutusvallasta taisteltaessa tuo puhe on kuitenkin tuulen suhinaa korvissa, sillä äänioikeus ei demokraattisessa yhteiskunnassa luojan kiitos määräydy enää veroäyrin vaan yhtäläisen ja vapaan äänioikeuden mukaan.

Tästä johtuen kokoomuksesta ei voi kehittyä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa Suomen suurinta ja merkittävintä poliittista voimaa, muutoin kuin runnomalla läpi hyvinvointivaltion toimivat perusrakenteet ja näin sytjäyttämällä mahdollisimman suuri osa muiden puolueiden kannattajia vaaliuurnilta. Hinta poliittisesta vaikutusvallasta näin hankittuna on kyllä vanhalle koti, kirkko, isänmaa puolueelle liian kova.

Talouden globalisaatio vie valitettavasti kehitystä omalta osaltaan hiljalleen tuhoavaan suuntaan, mutta onneksi on olemassa vastavoimiakin, jotka ymmärtävät yksilön todellisen ihmisarvon. Ne voimat eivät välttämättä löydy poliittisista puolueista.

..mutta kun oli yksi kokous tuossa välillä.

Kiitos ensinnäkin asiallisista kommenteista taisi olla Hymiöllä ensimmäinen jos on sama hymiö en tiedä kun ei ole rekisteröitynyt.

Mitä tulee ensinnäkin tuohon nimi listaan niin ompa hyvin koulutettua porukkaa vaikka ei varmaan monikaan hoida tuota viljelijän hommaa edes vapaa-ajalla. Eivät kertakaikkiaan ehdi.

Mitä tulee haukkumisiin niin kyllähän täällä on haukuttu kaikki kepulaiset esim.loisiksi vaikka me tiedämme,että tekevät todella raskasta ja tärkeää työtä jotta me kaupunkilaiset saadaan joka päiväinen leipämme.

Kyllähän asia oli niin tuossa EU.n äänestyksessä,että Keskustalaiset olivat ratkaisevassa asemassa sillä olihan Aho silloin pääministeri ja joutui taivuttamaan omansa EU.n puolelle Aholla ei ollut muuta vaihto-ehtoa kun halusi pitää ohjaksista kiinni.
Huom. Itse päätin silloin kun se siunattiin eduskunnassa,että en anna Aholle koskaan sitä anteeksi itse äänestin EU,ta vastaan. Enkä ole katunut yhtään vaan päinvastoin.

Miksi sinä panet tuohon Pihan kommentteja pane omiasi vai oletko Pihalla.
Kyllä me kaikki tiedämme mitä mieltä Piha on joka ei varmasti tiedä elämästä mitään ainakaan vielä tuolloin.

Eikös se ole parempi kun Kokoomus on sivuraiteilla kun ei pysty yhteistyöhön muiden kanssa.

Kyllä ihmiset haluaisivat ainakin suurin osa asua siellä missä on koti ja sukulaiset ja vapaata tilaa. Mutta kun on viety elämisen mahdollisuudet pois niin pakko on muuttaa perässä ja sitten kun työsarka loppuu voi ajatella muulla tavoin asumista. Mutta mihinkä menet kun kaikki entinen on tuhottu.

Sempä takia minäkin olen vaikka asunkin kaupungissa pitänyt molempia mummoloita kunnossa jos joku haluaa muuttaa takaisin ja niin minä olen ymmärtänyt,että tulevat sieltä Hesastakin jossa on veli asuneet jo kauan.
No sisko on jo muuttanut takaisin isienmaille.

Kyllä minä sen ymmärrän,että Hesalaiset ei välitä alueista mitään kun itse asutaan kun sillit purkissa ainakin suurin osa.

Puolueiden vanhoillisuudesta ei kyllä kannata paljon puhua ainakaan erottavasti mutta Keskustassa on kyllä eniten nuoria jäseniä niinkuin muitakin.

Tämä tällä erää !!!

neutraalitarkkailija kirjoitti:

En olisi uskonut, että kokoomuksen puoluekoneistossa ja sen eri osissa elää yhä noin vahvana sokea ja suvaitsematon antipatia toista ei-sosialistista puoluetta kohtaan.

Hieman toimituspolitiikkaa tunteva ;-) (ei ole kovin montaa vaihtoehtoa) antaa kaiken angstisen vimmansa voimalla palaa. Näyttää siltä, että hän vielä itse uskoo kaiken kirjoittamansa totuudeksi.

Jutussa on mukana historiallisia faktoja, yleisiksi totuuksiksi vuosien saatossa todistettuja herjoja, kuvauksia vanhoista toimintamalleista sekä vankkumaton yksiarvoinen usko vain yhden ainoan maailmankuvan oikeudellisuuteen.

Kirjoituksessa ei ollut tippaakaan moniarvoista suvaitsevaisuutta, jota kokoomus ohjelmissaan korostaa.

Kyllähän kepulaiset kaikenlaista tekevät, siinä missä demarit ja kokoomuslaisetkin.

Kokoomuslaiset tosin (puoluejärjestönä, puoluekoneisto) vähemmin voimavaroin, mutta samoja temppuja omalla pelikentällään.

Samasta puusta on koko poliittisen todellisuuden toimintarepertuaari veistetty.

Vanhaa kokoomuksen järjestötoimijaa tai sanoisinko toimihenkilöä sivaltaa näköjään yhä syvältä sielusta se, että kilpailevalla puolueella on omassa mielikuvitustodellisuudessaan, niin mahtava kilpailuetu suhteessa omaan puolueeseen.

Kannattaisi useammin käydä kehien ulkopuolella ja välillä viettää pidempäänkin aikaansa muualla kuin Pohjoisella Rautatiekadulla tai Kansakoulukujalla.

Suomen muista suurista kaupungeista sekä maaseudulta löytyy yllättävän moniarvoisia, erilaisia, suvaitsevaisia keitaita, joita vanha kokoomusjermu ei koskaan tullut koskaan huomanneeksikaan :-)

Riippumatta katsojan vinkkelistä, katsottaessa yksiarvoisesti vain omalta tontilta toista, ei siinä nähdä kuin potentiaalinen vihollinen, vieraantuneisuus ja toiseus.

Luojan kiitos koko inhimillinen todellisuus ei ole yhtä yksisilmäistä kuin poliittinen järjestötoiminta.

Toimintatavat, ajattelumallit ja suvaitsevaisuus suhteessa toiseen ovat aivan samalaiset kaikissa puolueissa. Todellinen moniarvoinen toiminta on aivan jossain muualla.

Lue lisää

...

neutraalitarkkailija kirjoitti:

Kokoomuksen puoluekoneisto ja sen taustatekijät ovat puolueen heikoin lenkki kolmen suuren puolueen kilpailussa vaikutusvallasta ja pysyvistä asemista.

Demareiden taustalla on miljoonajäseniset ay- edunvalvontaorganisaatiot samoin kuin keskustalla MTK- jäsenkuntineen.

Kokoomuksen taustalta löytyy taloudellista volyymiä, mutta ei uskollista ihmismassaa, jonka se voisi kääntää edukseen. Yritykset eli juridiset henkilöt eivät ole samalla tavalla sitoutettavissa mihinkään poliittiseen puolueeseen tai aatteeseen, kuin SAK:n rasvaroopet tai MTK:n kepukallet.

Taistelussa poliittisesta vallasta ratkaisevaa ei ole pelkkä taloudellinen volyymi vaan konkreettinen sitoutuva massa yksilöitä, kannattajia, puolueen tai taustajärjestön jäseniä.

Tämä kokoomukselta puuttuu. Se on yrittänyt epätoivoisesti kääntää sen myönteiseksi sanomalla, että olemme yleis- ja arvopuolue, emme etujärjestö. Se pitääkin osin paikkansa.

Poliittisesta vaikutusvallasta taisteltaessa tuo puhe on kuitenkin tuulen suhinaa korvissa, sillä äänioikeus ei demokraattisessa yhteiskunnassa luojan kiitos määräydy enää veroäyrin vaan yhtäläisen ja vapaan äänioikeuden mukaan.

Tästä johtuen kokoomuksesta ei voi kehittyä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa Suomen suurinta ja merkittävintä poliittista voimaa, muutoin kuin runnomalla läpi hyvinvointivaltion toimivat perusrakenteet ja näin sytjäyttämällä mahdollisimman suuri osa muiden puolueiden kannattajia vaaliuurnilta. Hinta poliittisesta vaikutusvallasta näin hankittuna on kyllä vanhalle koti, kirkko, isänmaa puolueelle liian kova.

Talouden globalisaatio vie valitettavasti kehitystä omalta osaltaan hiljalleen tuhoavaan suuntaan, mutta onneksi on olemassa vastavoimiakin, jotka ymmärtävät yksilön todellisen ihmisarvon. Ne voimat eivät välttämättä löydy poliittisista puolueista.

Lue lisää

...

Ekitalo kirjoitti:

..mutta kun oli yksi kokous tuossa välillä.

Kiitos ensinnäkin asiallisista kommenteista taisi olla Hymiöllä ensimmäinen jos on sama hymiö en tiedä kun ei ole rekisteröitynyt.

Mitä tulee ensinnäkin tuohon nimi listaan niin ompa hyvin koulutettua porukkaa vaikka ei varmaan monikaan hoida tuota viljelijän hommaa edes vapaa-ajalla. Eivät kertakaikkiaan ehdi.

Mitä tulee haukkumisiin niin kyllähän täällä on haukuttu kaikki kepulaiset esim.loisiksi vaikka me tiedämme,että tekevät todella raskasta ja tärkeää työtä jotta me kaupunkilaiset saadaan joka päiväinen leipämme.

Kyllähän asia oli niin tuossa EU.n äänestyksessä,että Keskustalaiset olivat ratkaisevassa asemassa sillä olihan Aho silloin pääministeri ja joutui taivuttamaan omansa EU.n puolelle Aholla ei ollut muuta vaihto-ehtoa kun halusi pitää ohjaksista kiinni.
Huom. Itse päätin silloin kun se siunattiin eduskunnassa,että en anna Aholle koskaan sitä anteeksi itse äänestin EU,ta vastaan. Enkä ole katunut yhtään vaan päinvastoin.

Miksi sinä panet tuohon Pihan kommentteja pane omiasi vai oletko Pihalla.
Kyllä me kaikki tiedämme mitä mieltä Piha on joka ei varmasti tiedä elämästä mitään ainakaan vielä tuolloin.

Eikös se ole parempi kun Kokoomus on sivuraiteilla kun ei pysty yhteistyöhön muiden kanssa.

Kyllä ihmiset haluaisivat ainakin suurin osa asua siellä missä on koti ja sukulaiset ja vapaata tilaa. Mutta kun on viety elämisen mahdollisuudet pois niin pakko on muuttaa perässä ja sitten kun työsarka loppuu voi ajatella muulla tavoin asumista. Mutta mihinkä menet kun kaikki entinen on tuhottu.

Sempä takia minäkin olen vaikka asunkin kaupungissa pitänyt molempia mummoloita kunnossa jos joku haluaa muuttaa takaisin ja niin minä olen ymmärtänyt,että tulevat sieltä Hesastakin jossa on veli asuneet jo kauan.
No sisko on jo muuttanut takaisin isienmaille.

Kyllä minä sen ymmärrän,että Hesalaiset ei välitä alueista mitään kun itse asutaan kun sillit purkissa ainakin suurin osa.

Puolueiden vanhoillisuudesta ei kyllä kannata paljon puhua ainakaan erottavasti mutta Keskustassa on kyllä eniten nuoria jäseniä niinkuin muitakin.

Tämä tällä erää !!!

Lue lisää

"Mitä tulee haukkumisiin niin kyllähän täällä on haukuttu kaikki kepulaiset esim.loisiksi vaikka me tiedämme,että tekevät todella raskasta ja tärkeää työtä jotta me kaupunkilaiset saadaan joka päiväinen leipämme."

väyrysLOISET eivät kuitenkaan. :)

"Kyllähän asia oli niin tuossa EU.n äänestyksessä,että Keskustalaiset olivat ratkaisevassa asemassa sillä olihan Aho silloin pääministeri ja joutui taivuttamaan omansa EU.n puolelle Aholla ei ollut muuta vaihto-ehtoa kun halusi pitää ohjaksista kiinni.
Huom. Itse päätin silloin kun se siunattiin eduskunnassa,että en anna Aholle koskaan sitä anteeksi itse äänestin EU,ta vastaan. Enkä ole katunut yhtään vaan päinvastoin."

HAHHAHHAHHAHHAAAAA!!!!! Siitäs saitte!!!!! :)

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1999/5_1999/eu-jasenyys_vaikutti_ruoan_hintaan/

"Miksi sinä panet tuohon Pihan kommentteja pane omiasi vai oletko Pihalla.
Kyllä me kaikki tiedämme mitä mieltä Piha on joka ei varmasti tiedä elämästä mitään ainakaan vielä tuolloin."

Tarkoitat varmaan väyrysLOISIA? :)

"Eikös se ole parempi kun Kokoomus on sivuraiteilla kun ei pysty yhteistyöhön muiden kanssa."

Onko sullakin jotkin kepuLOISTEN "yleiset syyt" mielessä? :)

"Kyllä ihmiset haluaisivat ainakin suurin osa asua siellä missä on koti ja sukulaiset ja vapaata tilaa. Mutta kun on viety elämisen mahdollisuudet pois niin pakko on muuttaa perässä ja sitten kun työsarka loppuu voi ajatella muulla tavoin asumista. Mutta mihinkä menet kun kaikki entinen on tuhottu."

Muistatko mitkä puolueet olivat hallituksessa 1960-70-lukujen maastapaon "hulluina vuosina"? :)

"Kyllä minä sen ymmärrän,että Hesalaiset ei välitä alueista mitään kun itse asutaan kun sillit purkissa ainakin suurin osa."

Tyypillinen kepuLOISEN näkemys. :)

"Tämä tällä erää !!!"

Nuku yön yli. :)

Otsikossa hymiö kirjoitti:

"Mitä tulee haukkumisiin niin kyllähän täällä on haukuttu kaikki kepulaiset esim.loisiksi vaikka me tiedämme,että tekevät todella raskasta ja tärkeää työtä jotta me kaupunkilaiset saadaan joka päiväinen leipämme."

väyrysLOISET eivät kuitenkaan. :)

"Kyllähän asia oli niin tuossa EU.n äänestyksessä,että Keskustalaiset olivat ratkaisevassa asemassa sillä olihan Aho silloin pääministeri ja joutui taivuttamaan omansa EU.n puolelle Aholla ei ollut muuta vaihto-ehtoa kun halusi pitää ohjaksista kiinni.
Huom. Itse päätin silloin kun se siunattiin eduskunnassa,että en anna Aholle koskaan sitä anteeksi itse äänestin EU,ta vastaan. Enkä ole katunut yhtään vaan päinvastoin."

HAHHAHHAHHAHHAAAAA!!!!! Siitäs saitte!!!!! :)

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1999/5_1999/eu-jasenyys_vaikutti_ruoan_hintaan/

"Miksi sinä panet tuohon Pihan kommentteja pane omiasi vai oletko Pihalla.
Kyllä me kaikki tiedämme mitä mieltä Piha on joka ei varmasti tiedä elämästä mitään ainakaan vielä tuolloin."

Tarkoitat varmaan väyrysLOISIA? :)

"Eikös se ole parempi kun Kokoomus on sivuraiteilla kun ei pysty yhteistyöhön muiden kanssa."

Onko sullakin jotkin kepuLOISTEN "yleiset syyt" mielessä? :)

"Kyllä ihmiset haluaisivat ainakin suurin osa asua siellä missä on koti ja sukulaiset ja vapaata tilaa. Mutta kun on viety elämisen mahdollisuudet pois niin pakko on muuttaa perässä ja sitten kun työsarka loppuu voi ajatella muulla tavoin asumista. Mutta mihinkä menet kun kaikki entinen on tuhottu."

Muistatko mitkä puolueet olivat hallituksessa 1960-70-lukujen maastapaon "hulluina vuosina"? :)

"Kyllä minä sen ymmärrän,että Hesalaiset ei välitä alueista mitään kun itse asutaan kun sillit purkissa ainakin suurin osa."

Tyypillinen kepuLOISEN näkemys. :)

"Tämä tällä erää !!!"

Nuku yön yli. :)

Lue lisää

..että en saa toista asiallista juttua hymiöltä
mutta ei se minun mielen rauhaa järkytä yhtään jokainen tulkoon autuaaksi omalla tavalla.
PS.
En vielä jouda nukkumaan kun on töitä.

Otsikossa hymiö kirjoitti:

...

Ei niin mieluisaa luettavaa tarkoittanee sitä, että analyysi taisi osua melko lähelle oikeaa ja sitä ei ole mukava lukea sen vuoksi?

Se jäi edellisessä sanomatta vielä tai tarkentaen edellistä, että vaikka juriset henkilöt yrityksinä sitoutuvaisitkin, ei pelkkä raha riitä kannatuksen aikaan saamiseksi, koska noita juridisten henkilöiden takana olevia ääniä on lopulta kovin vähän.

Sen vuoksihan kokoomuksen täytyy tuotteistaa ja keventää poliittisen tuotteensa esille asettelua.

B Z on tämän aika hyvin tajunnut.

neutraalitarkkailija kirjoitti:

Ei niin mieluisaa luettavaa tarkoittanee sitä, että analyysi taisi osua melko lähelle oikeaa ja sitä ei ole mukava lukea sen vuoksi?

Se jäi edellisessä sanomatta vielä tai tarkentaen edellistä, että vaikka juriset henkilöt yrityksinä sitoutuvaisitkin, ei pelkkä raha riitä kannatuksen aikaan saamiseksi, koska noita juridisten henkilöiden takana olevia ääniä on lopulta kovin vähän.

Sen vuoksihan kokoomuksen täytyy tuotteistaa ja keventää poliittisen tuotteensa esille asettelua.

B Z on tämän aika hyvin tajunnut.

Lue lisää

14.10. 2002 Turun Sanomat:
”Arvo Korsimon konstit

Maalaisliiton puoluesihteeriksi nousi vuonna 1952 Arvo Korsimo - legendaarinen persoona, joka Urho Kekkosen aseenkantajana (V.J. Sukselaisen ollessa puolueen puheenjohtaja) johti suvereenisti puolueensa politiikkaa 1950-luvulla sekä käytännön että aatteen tasolla.
Korsimon kädenjälkeä on mm. erikoislaatuinen ja yhä - paranneltuna elävä - tukimiesverkosto, mikä osaltaan selittää puolueen korkeaa kannatusta tänäkin päivänä.
Korsimo (1901-1969) oli kotoisin Sauvosta. Valtakunnallinen poliittinen ura urkeni hänelle sodan jälkeen Turusta maalaisliiton Varsinais-Suomen piirin piirisihteerin paikalta. Korsimo oli pian puolueensa keskushallinnossa ja vuonna 1947 hänestä tuli järjestösihteeri eli vaalipäällikkö. Heti vuoden 1948 vaaleissa maalaisliitto koki suuren menestyksen. Vuonna 1949 Korsimo palkittiin maalaisliiton kultaisella ansiomerkillä - ennen lukuisia veteraaneja ja ennen Kekkosta.
Korsimo valittiin puoluesihteeriksi keväällä 1952 Sotkamon puoluekokouksessa. Hän oli hoitanut tehtävää vt:nä vuodesta 1950 Martti Miettusen jälkeen tämän siirryttyä valtioneuvoston jäseneksi.
Korsimo oli henkeen ja vereen Kekkosen mies. Pääministeri Kekkonen oli vaalissa Korsimon voimakas tukija. Valinta ratkesi äänin 200-119 Johannes Virolaisen tappioksi.
Korsimosta kirjan kirjoittanut Sakari Virkkunen kertoo, että puolueen oikeisto-oppositio ja eduskuntaryhmä olivat nostaneet vastaehdokkaaksi Maaseudun Nuorten Liiton puheenjohtaja Virolaisen.
Tuohon aikaan maalaisliitossa oli jo mielenkiintoinen linjajako. Korsimo veti maalaisliittoa vasemmalle keinona lisätä kannatusta Sdp:n ja Skdl:n kustannuksella. Virolainen taas puhui sellaisten köyhien ihmisten puolesta, jotka eivät olleet tuottajia, mutta eivät hyväksyneet sosialistien ja kommunistien ohjelmia.
Korsimo käännytti maaseudun korpikommunisteja; Virolainen puolestaan etsi uusia sieluja. Kekkosen mukaan kyse oli maalaisliiton käännytystyöstä nimen omaan maaseudulla. Kaupunkikommunisteja ei voinut käännyttää.
Korsimon kuuluisa iskulause 1950-luvun alkupuolelta kuului: "On mentävä niin vasemmalle että hirvittää".
Skdl-kommunistien varpaille astuminen merkitsi valtakunnan tasolla propagandaa vasemmistoa vastaan ja kyläpolitiikassa epävarmojen äänestäjien käännyttämistä. Tämä taktiikka johti voittoon mm. vuoden 1953 kunnallisvaaleissa.
Paitsi että oltiin sotajalalla, myös yhteistyö pelasi. Virkkusen mukaan ainakin 1950 ja 1953 Kekkosen hallitus sai luottamuslauseen Skdl:n tuella. Tähän yhteistyöhön ja idän suhteisiin liittyi myös kokoomuksen eristämisen oppi.
Neuvostomyönteinen politiikka, jopa kumartelu oli myös Kekkosen ja Korsimon oppia, tietysti maan edun nimissä. Tämä vaati kovaa agitaatiota tupailloissa, jotta myös kansa käsittäisi.
Maalaisliitto meni Virolaiselle ja muille oikeistohenkisille kauhistukseksi mukaan vasemmistolaiseen rauhanliikkeeseen. Yhteys alkoi Maaseudun Nuorten Liitosta, ja muutamaa vuotta myöhemmin koko puolue oli rauhanpuolustajien jäsenjärjestö.
Korsimon suurena ansiona puolueessa pidetään todella toimivan valtakunnallisen vaaliorganisaation, tukimiesjärjestelmän eli "Korsimon kaartin" luomista sodan jälkeen.
Pyramidin huipulla oli vaalipäällikkö, kentällä olivat avainhenkilöitä kyläpäälliköt, kylätoimikunnat ja pitäjänpäälliköt.
Kylätoimikunnissa käytiin läpi äänestysalueen äänioikeutetut sielu sielulta. Erikoisesti ne tosinajattelijat otettiin seurantaan ja käsittelyyn, joihin uskottiin voitavan vaikuttaa. Korsimon Tukimiehen kirjan mukaan näitä henkilöitä puhutellaan ja valistetaan ikään kuin ohimennen ja innostetaan puhetilaisuuksiin. Kylällä tiedettiin ketä käännytettävä henkilö parhaiten uskoo, ja tämä tukimies lähetettiin asialle. Jokaista kymmentä äänestäjää kohti piti olla yksi tukimies, piiskaaja ja varmistaja.
Vaaliväittelyihin piti osallistua, jos uskoi menestykseen. Parasta oli kysyä vastapuolelta mahdollisimman paljon, ja hyvä jos sai vastustajan suuttumaan.
Vaalikyyditykset oli tärkeä asia. Kaksipäiväisissä vaaleissa seurattiin tarkkaan, ketkä eivät ensimmäisenä päivänä äänestäneet. Kaikki omat kynnelle kykenevät kyydittiin toisena päivänä äänestämään ja epäröiviin pyrittiin luomaan uutta uskoa.
Kaksoisjärjestelmästä syntyi tietysti kitkaa. Varsinaista puoluelaitosta johtivat kuntatasolla yleensä kunnianarvoisat vanhat isännät, jotka kyllä pitivät pontevia puheita, mutta eivät juuri viitsineet tehdä kenttätyötä. Vaalijärjestelmä merkitsi nopean toiminnan joukkojen liikkeellelähtöä, jolloin syrjään saattoivat jäädä paitsi isännät myös joskus puoluedemokratia.
VELI JUNTTILA
Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.”

Otsikossa hymiö kirjoitti:

14.10. 2002 Turun Sanomat:
”Arvo Korsimon konstit

Maalaisliiton puoluesihteeriksi nousi vuonna 1952 Arvo Korsimo - legendaarinen persoona, joka Urho Kekkosen aseenkantajana (V.J. Sukselaisen ollessa puolueen puheenjohtaja) johti suvereenisti puolueensa politiikkaa 1950-luvulla sekä käytännön että aatteen tasolla.
Korsimon kädenjälkeä on mm. erikoislaatuinen ja yhä - paranneltuna elävä - tukimiesverkosto, mikä osaltaan selittää puolueen korkeaa kannatusta tänäkin päivänä.
Korsimo (1901-1969) oli kotoisin Sauvosta. Valtakunnallinen poliittinen ura urkeni hänelle sodan jälkeen Turusta maalaisliiton Varsinais-Suomen piirin piirisihteerin paikalta. Korsimo oli pian puolueensa keskushallinnossa ja vuonna 1947 hänestä tuli järjestösihteeri eli vaalipäällikkö. Heti vuoden 1948 vaaleissa maalaisliitto koki suuren menestyksen. Vuonna 1949 Korsimo palkittiin maalaisliiton kultaisella ansiomerkillä - ennen lukuisia veteraaneja ja ennen Kekkosta.
Korsimo valittiin puoluesihteeriksi keväällä 1952 Sotkamon puoluekokouksessa. Hän oli hoitanut tehtävää vt:nä vuodesta 1950 Martti Miettusen jälkeen tämän siirryttyä valtioneuvoston jäseneksi.
Korsimo oli henkeen ja vereen Kekkosen mies. Pääministeri Kekkonen oli vaalissa Korsimon voimakas tukija. Valinta ratkesi äänin 200-119 Johannes Virolaisen tappioksi.
Korsimosta kirjan kirjoittanut Sakari Virkkunen kertoo, että puolueen oikeisto-oppositio ja eduskuntaryhmä olivat nostaneet vastaehdokkaaksi Maaseudun Nuorten Liiton puheenjohtaja Virolaisen.
Tuohon aikaan maalaisliitossa oli jo mielenkiintoinen linjajako. Korsimo veti maalaisliittoa vasemmalle keinona lisätä kannatusta Sdp:n ja Skdl:n kustannuksella. Virolainen taas puhui sellaisten köyhien ihmisten puolesta, jotka eivät olleet tuottajia, mutta eivät hyväksyneet sosialistien ja kommunistien ohjelmia.
Korsimo käännytti maaseudun korpikommunisteja; Virolainen puolestaan etsi uusia sieluja. Kekkosen mukaan kyse oli maalaisliiton käännytystyöstä nimen omaan maaseudulla. Kaupunkikommunisteja ei voinut käännyttää.
Korsimon kuuluisa iskulause 1950-luvun alkupuolelta kuului: "On mentävä niin vasemmalle että hirvittää".
Skdl-kommunistien varpaille astuminen merkitsi valtakunnan tasolla propagandaa vasemmistoa vastaan ja kyläpolitiikassa epävarmojen äänestäjien käännyttämistä. Tämä taktiikka johti voittoon mm. vuoden 1953 kunnallisvaaleissa.
Paitsi että oltiin sotajalalla, myös yhteistyö pelasi. Virkkusen mukaan ainakin 1950 ja 1953 Kekkosen hallitus sai luottamuslauseen Skdl:n tuella. Tähän yhteistyöhön ja idän suhteisiin liittyi myös kokoomuksen eristämisen oppi.
Neuvostomyönteinen politiikka, jopa kumartelu oli myös Kekkosen ja Korsimon oppia, tietysti maan edun nimissä. Tämä vaati kovaa agitaatiota tupailloissa, jotta myös kansa käsittäisi.
Maalaisliitto meni Virolaiselle ja muille oikeistohenkisille kauhistukseksi mukaan vasemmistolaiseen rauhanliikkeeseen. Yhteys alkoi Maaseudun Nuorten Liitosta, ja muutamaa vuotta myöhemmin koko puolue oli rauhanpuolustajien jäsenjärjestö.
Korsimon suurena ansiona puolueessa pidetään todella toimivan valtakunnallisen vaaliorganisaation, tukimiesjärjestelmän eli "Korsimon kaartin" luomista sodan jälkeen.
Pyramidin huipulla oli vaalipäällikkö, kentällä olivat avainhenkilöitä kyläpäälliköt, kylätoimikunnat ja pitäjänpäälliköt.
Kylätoimikunnissa käytiin läpi äänestysalueen äänioikeutetut sielu sielulta. Erikoisesti ne tosinajattelijat otettiin seurantaan ja käsittelyyn, joihin uskottiin voitavan vaikuttaa. Korsimon Tukimiehen kirjan mukaan näitä henkilöitä puhutellaan ja valistetaan ikään kuin ohimennen ja innostetaan puhetilaisuuksiin. Kylällä tiedettiin ketä käännytettävä henkilö parhaiten uskoo, ja tämä tukimies lähetettiin asialle. Jokaista kymmentä äänestäjää kohti piti olla yksi tukimies, piiskaaja ja varmistaja.
Vaaliväittelyihin piti osallistua, jos uskoi menestykseen. Parasta oli kysyä vastapuolelta mahdollisimman paljon, ja hyvä jos sai vastustajan suuttumaan.
Vaalikyyditykset oli tärkeä asia. Kaksipäiväisissä vaaleissa seurattiin tarkkaan, ketkä eivät ensimmäisenä päivänä äänestäneet. Kaikki omat kynnelle kykenevät kyydittiin toisena päivänä äänestämään ja epäröiviin pyrittiin luomaan uutta uskoa.
Kaksoisjärjestelmästä syntyi tietysti kitkaa. Varsinaista puoluelaitosta johtivat kuntatasolla yleensä kunnianarvoisat vanhat isännät, jotka kyllä pitivät pontevia puheita, mutta eivät juuri viitsineet tehdä kenttätyötä. Vaalijärjestelmä merkitsi nopean toiminnan joukkojen liikkeellelähtöä, jolloin syrjään saattoivat jäädä paitsi isännät myös joskus puoluedemokratia.
VELI JUNTTILA
Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.”

Lue lisää

Sitähän minä vähän ajattelin. En ole vielä täysin menettänyt ymmärrystäni poliittisesta todellisuudesta, vaikka en olekaan enää jaloissa pyörimässä.

..muistavat kommentoida sivistyneesti!!älkää puhuko ikävistä asioista! Kekkonen oli suomen pelastaja!

demarien vihollinen no1 kirjoitti:

..muistavat kommentoida sivistyneesti!!älkää puhuko ikävistä asioista! Kekkonen oli suomen pelastaja!

Lauseet aloitetaan pienellä kirjaimella, samoin Suomikin on vain pienen kirjaimen arvoinen, Mutta Kekkonen sentään kirjoitetaan isolla!

...

"Edunvalvonnan ykköskohde on kuitenkin viljeliväestö."
Johan päästelit soopaa.

Ykköskohde on asvalttiagronomit ja pikkunilkit.

...