Yhdessä tilanteessa olin ensimmäistä kertaa tekemisissä mukavanoloisen tytön kanssa. Siinä tilanteessa näimme myös toistemme nimet eräästä paperista. Tilanteen jälkeen ajattelin, että kun ei varmaan juuri koskaan nähdäkään, niin pistänpä viestin jossa paljastan tunteeni jopa naurettavan suoraan. Niin ja ensin selvitin puhelinnumeron kuin salapoliisi. Pistin siis viestin jonka ajatus oli "Ei selityksiä, olen kiinnostunut sinusta ,oletko sinä minusta?" (ei kuitenkaan sanasta sanaan noin, mutta ajatuksena). Lisäksi oma etu- ja sukunimi perään. Odotin ja odotin, mutta vastausta ei kuulunut. Sitä ei tullut koskaan. Ihan sama vaikka oliskin haukkunut lyttyyn. Mutta ei mitään! Loukkaavaa. Yllättävän usein ollaan loppujen lopuksi tuonkin jälkeen nähty ohimennen, ja tää muija vaan katsoo nopeasti silmiin, salamannopea hymy/virne(miksikä sen nyt haluaakaan tulkita) ja kääntää katseen nopeasti muualle. Kävelee kylmän viileästi ohi. Mitä perkeleen härnäämistä tää on? Pitääkö vielä lyödä lyötyä, kyllä se nyt vittu muutenkin nolottaa ihan tarpeeksi. Ei enää koskaan tekstiviestejä ainakaan.
Olenko ihan pösilö?
äkkipikainen
52037
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
niin ,että laitat uuden viestin jotain huumiri-"paskaa" kevyttä että näytät sille tyttöselle ettei se suhun kolahtanut vaikka ei se ollutkaan kiinnostunut,tipahtaapa jostain korkeuksista leijailemasta sekin pimu ,kun ei viitsi edes vastata noin kivaan viestiin..alkaa vähän ajattelemaan,ehkä! ja mä kun luulin että vain miehet jättää vastaamatta tollasiin..
En usko, että se tekee tuota tahallaan.
Itselläni ainakin olisi tuossa tilanteessa varmasti vaikeuksia reagoida yhtään millään tavalla. Luultavimmin välttäisin katsekontaktia viimeiseen asti, keinolla millä hyvänsä. Mieti, kuinka luonnollisesti itse pystyisit ko. tilanteessa käyttäytymään. Mikä olisi luonnollista käytöstä? Se, ettei huomioisi lainkaan?
Yritä ymmärtää tyttöä. Kieltämättä on pikkasen epäkohteliasta olla vastaamatta millään tavalla, mutta ehkäpä sekin nyt nolostelee typerää käytöstään.
Muistan itse kun ylä-asteikäisenä (ennen kännykkä aikaa)sain eräältä pojalta sydämen kuvilla varustetun kirjeen. Kirje teki vaikutuksen ja olisin halunnut vastata siihen, mutta ujona en oikein osannut. Niimpä jätin pojan ihmettelemään samalla tavalla. Tarkoitukseni ei ollut paha, mutta varmasti hän pahoitti mielensä.
näkikö tämä tyttö varmasti sinun nimesi silloin, kun sinä näit hänen? jos hän ei sen takia ole vastannut, kun ei edes tiedä keneltä viesti on tullut. eihän siinä silloin voi sanoa että kiinnostaako vai eikö, jos ei ole hajuakaan kuka viestin on lähettänyt..
se näki mun nimen kuin mä sen. En mäkään silloin mitenkään ajatellut, että katsonpa tuon nimen että voin selvittää puhelinnumeron. Se nimi kävi vain ilmi, ja jäi mieleen. Onhan sekin tietysti (teoriassa) mahdollista että se nainen ei siihen kiinnittänyt huomiota. Mutta miksi hän muuten käyttäytyisi niin poikkeavasti kohtaani, jos ei tietäisi että mä sen lähetin?
Hitto kun tuli sählättyä. Ikää muuten 23, että en ihan yläasteella kuitenkaan ole. Siihenkään ei voi siis vedota.