Kertokaa viisaammat: Mitä juridista tai taloudellista hyötyä on mennä naimisiin? Onko sillä merkitystä ainoastaan, jos pariskunnalla on yhteisiä lapsia?
Siis kun tuttavapiirissä on monta paria, jotka sanoo, ettei avioliitosta ole enää edes hyötyä ongelmatilanteissa verrattuna avoliittoon.
Jotenkin mulle jäi aikoinaan käsitys, että esim. vakuutuksissa ja perimisessä on joku hyöty?
Siis kun tuttavapiirissä on monta paria, jotka sanoo, ettei avioliitosta ole enää edes hyötyä ongelmatilanteissa verrattuna avoliittoon.
Jotenkin mulle jäi aikoinaan käsitys, että esim. vakuutuksissa ja perimisessä on joku hyöty?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Yksi hyöty on tuo periminen. Aviopuoliso kuuluu alempaan perintöveroluokkaan kuin avopuoliso.
Verotuksessa voi sumplia vähennyksiä. Esimerkiksi kotitalousvähennyksellä voi pelata, jos on naimisissa.
Jos on yksityinen elinkeinonharjoittaja, tulee puoliso tavallaan automaattisesti mukaan bisnekseen. (Näin minulle verotoimistosta sanottiin.) Tämä voi helpottaa joissain tilanteissa.
Verotuksellisissa asioissa avioliiton hyöty tulee nimenomaan silloin, kun yhteisiä lapsia EI ole. Jos on yhteisiä lapsia, avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon.
Puolisoa vastaan ei tarvitse todistaa oikeudessa.
Leskelle tuleva vainajan omaisuus tulee avio-oikeuden kautta, eikä siitä tarvitse maksaa perintöveroa.
Testamentti on eri juttu.
Aviopuolisoilla on oma varallisuutensa, ja sen siirtäminen toiselle on lahja, siis verotetava. Avio-oikeus tulee peliin vasta erossa tai toisen kuollessa.
Ensiksikin perimisestä:
Perintökaari, 3. luku 1§:
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle."
Leski siis perii, jos ei rintaperillisiä ole.
Perintö- ja lahjaverolaki, 2. luku 11 §:
"Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kolmeen veroluokkaan:
I. perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus;
II. perinnönjättäjän veli, sisar ja veli- tai sisarpuoli, veljen, sisaren ja veli- tai sisarpuolen jälkeläinen; sekä
III. muut sukulaiset ja vieraat."
Jos leski ei voisi periä, miksi hän olisi I veroluokassa? Leski siis voi periä, ja hän on samassa veroluokassa kuin mm. vainajan lapset. Jos kyseessä on vain mies- tai naisystävä, kuuluu hän veroluokkaan III.
Yrittämisestä:
Maaseutuelinkeinolaki 1. luku 5 §:
"Tätä lakia sovelletaessa katsotaan yhdeksi henkilöksi «aviopuolisot» ja avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät, [tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 7 §:n 3 momentissa] tarkoitetut henkilöt."
Kyllä se niin on, että joissain tapauksissa avioliitto helpottaa elämää viranomaisten kanssa asioidessa. Avoliitto monesti rinnastetaan avioliittoon, muttei aina. Joskus rinnastus tehdään silloin, kun siitä on valtiolle hyötyä (esim. sossu), mutta se jätetään tekemättä silloin, kun siitä olisi valtiolle haittaa (verotus).
Sinähän luet lakia kuin Piru raamattua. Jos eloon jäävä puoliso on ns. persaukinen, saa hän puolet vainajan omaisuudesta avio-oikeudella. Lopun hän perii ja maksaa siitä perintöveron.
Mitähän tuo on tarkoittavinaan? Tottakai puoliso saa oman osuutensa avio-oikeuden nojalla, jos avioehtoa ei ole. En ole muuta väittänytkään. Tässä kysyttiin, mitä etua avioliitosta on, ja minä tarkensin asiaa perintöveron osalta.
"Lukee kuin Piru Raamattua"??? Lakikirjaa kannattaa lukea kuin piru raamattua. Ei sitä lueta vähän sinnepäin.
Sinulta jäi vähän huonolle huomiolle tuo avio-oikeus.
Asiassa on teoriassa oharin paikka. Jos lapsettoman parin toinen osapuoli sairastuu vakavasti, kannattaisi parin ennen sairastuneen kuolemaa erota, ja siirtää osituksessa kaikki omaisuus terveelle. Näin vältyttäisiin verotukselta.
”Ei leski mitään peri” ja "Leskelle tuleva vainajan omaisuus tulee avio-oikeuden kautta, eikä siitä tarvitse maksaa perintöveroa".
Tuosta sai väärän käsityksen (että leski ei peri MITÄÄN), mutta tuo ”Lopun hän perii ja maksaa siitä perintöveron” jo oikaisi asian. Minä taisin lukea sinun tekstiä siis "kuin piru Raamattua"!
Ja lisäksi on leskeneläke joka koskee tietääkseni vain aviopuolisoa ei avopuolisoa? Vai miten se menee?
Ja entä miten verotetaan jos vainajalla on ollut henkivakuutus? Jossakin tapauksissa ainakin (onko aina niin?) 35 000 saakka edunsaajan ei tarvitse maksaa veroa, jos hän on lähiomainen eli esim. aviopuoliso. Ja sehän on tavallaan niin kuin perintöä jota verotetaan niin kuin muutakin omaisuutta.
Tuleeko muita etuja mieleen?
Elatusapu?
Tuttavapiiristäni kun on kuollut muutama nuorehko mies, on tuntumaa asiasta. Avovaimo saa koota tavaransa ja lähteä miehensä asunnosta. Surun ja hämmingin lisäksi on edessä asunnon etsintä.
Minä avioiduin uudestaan melko iäkkäänä, ja meillä on avioehtosopimus, joka sulkee avio-oikeuden toiselta pois, olevasta ja perintönä tms. tulevasta omaisuudesta.
Olen ajatellut tehdä testamentin, jonka nojalla vaimoni saa asua loppuelämänsä talossani, jos minä satun henkeni heittämään häntä ennen.
Likeltä on liipannut monta kertaa..
Eikös leskellä ole joka tapauksessa oikeus jäädä kotiinsa asumaan puolisonsa kuoltua. Ei kai sitä varten tarvitse mitään papereita raapustella.
näkyy tietoa olevan,mutta mites velat ym.