Kuulia on moneen lähtöön.

Tottahan toki hänellä on paljon sovituksia etelä-pohjalaisesta kansanmusiikista, tansseita ja kansanlauluista; tuuli se taivutti koivun larvan, luullahan, jotta olis lysti olla jne, joita on paljon levytettykin; varsinaiset liedit sitä vastoin on todellinen aarreaitta; tänään kuuntelin mm. Tule armaani ja kätes mulle anna.

Todella upeita ovat myös sekakuorolaulut, Auringon noustessa, meren virsi, Keinutan kaikua, Karavaanikuoro jne. jne. Parempia ei suomesta löydä. Traagisinta on, että Kuula ennusti kuolemansa moneenkin otteseen; jo musiikkiopistoaikina hän sanoi tulevalle vaimolleen:" Kunhan nyt kestäisit kymmenen vuotta rinnallani, niin sittenhän kaikki on lopussa" Toivo kuula oli tuolloin 25-vuotias, ja hän kuoli 10 vuotta myöhemmin 35-vuotiaana)

Hänhän itse uskoi olevansa tuleva suyomenh Beethoven, josta opiskelutoverit häntä hänen piittaamattaan selän takana virnuilivatkin. Kiinostavana yhteensattumana tätä taustaa vasten onkin se seikka, että joku belgialainen sanomalehti Kuulan joululaulun, Chanson et Paroles-yhteydessä veti jopa Beethovenin nimen esiin veratessaan Kuulan musiikin herättämiä tuntoja viimeksi mainitun musiikkiin.


Kuula on eräänlainen Schubert synnynnäisenä melodikkona, vaikka kirpeästi dissonoivalta harmoniselta ja kirjoitustavaltaan paksulta strukturiltaan rehevässä soinnunkäytössään tukevasta kolmisointuharmoniikkaan perustuvasta perustasta ja kivijalasta huolimatta kuuluukin aivan toiselle vuosisadalle modernistisissakin tyylipyrkimyksissään, jotka ajoittain lähentelevät atonaalisuutta kokosävelasteikon ja g-mollin kinnostavassa yhdistelmässä eräässä pianosävellyksessä.

...se jokin säätiö?

Kuulaa niskaan sille, joka väärinkäytöksiä tohtii epäillä! Mitä jyrkimmin!

http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;218;6543;6668