asunto ja kuka maksaa lainan

Olen vähän vaikean tilanteen edessä. Olen eronnut kesällä (sehän oli vähän liiankin helppoa) miehestäni, joka jätti minut pienen lapsen kanssa yksin ja muutti toiseen asuntoon. No, siitä on nyt aikaa kulunut ja asun kahden lapseni kanssa -toinen siis alle 2 v.- omistusasunnossa ja olisi tarve pikkuhiljaa muuttaa isompaan. Nyt on vähän uudelleen lämmitetty suhdetta - outoa, eikö vain? - ja mies haluaisi kovasti tulla takasin katuen lähtöänsä. En tiedä vieläkö voisin häneen luottaa tai voiko sitä vielä sitoutua täysillä kun menneessä on niin paljon pahaa - toisaalta, haluaisin uskoa parempaan huomiseen. Nyt olen löytänyt asunnon josta kaikki pitää ja sitten tulee se mutta. Siihen tarvittaisiin välirahaa n 40 000e ( muut n 10 000€). Kumpi tämän lainan ottaa? Minä haluaisin periaatteessa, koska silloin olisin ns. varman päällä - eli jos mies lähtisi uudestaan (huono ajatus-lähtökohta, tiedän) ei tarvitsisi "maksaa" häntä ulos. Hän taas näkee asian niin, että minun tulee tietenkin maksaa yksin nykyisen asunnon myynnin välityspalkkio n 5000e ja hän ottaisi uuden lainan ja jos sitten kuitenkin tiemme veisivät erilleen vaikka 5 v. kuluttua minun pitäisi maksaa sen hetkisen markkinatilanteen mukaan hänelle takaisin. Tässä tilanteessa-vaikka se pahalta tuntuukin - on vahingosta viisastuneena paras etukäteen sopia miten meneteltäisiin ettei tule uusia ikäviä yllätyksiä. Itse ehdotin että sen, mitä on lainaa jäljellä - mutta se ei hänelle riitä: hän haluaa vielä siihen vähän lisää, koska JOS markkinat on nousseet ja asunnon arvo noussut niin pitää saada lisää rahaa - eli joutuisin ottamaan lainaa silloin esim. jäljellä olevaan lainaan esim. 25000€ ja lisäksi vielä vaikka 5-7000e jotta hän saa "sijoitukselleen korkoa!" Minusta tämä tuntuu tosi pahalta ja laskelmoidulta; eikö luuulisi , että olisi onnellinen jos vielä otan hänet uudelleen ja annan uuden tilaisuuden? Itse olen ollut pari v. kotona ja hoidan lastamme, kotihoidontuella. Yhteiskunta ei tue pennin latin lutilla. Pikaisia kommentteja pliis -
En tiedä, yksi - ehkä paras? - vaihtoehto olisi kai unohtaa vihdoin koko mies ja hänen lupauksensa ja ottaa laina, muutttaa lapsieni kanssa ja elää yksin - ja hoitaa omat lainani pois. On vähän luottamuspulaa meinaan juuri nyt.
71464
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

mieti tarkoon onko teidän suhteella mitää merkitystä jos sun miehes on noin laskelmoiva. otat asiat omaan haltuun ja sanele ehdot. älä roiku.

Äänestä

asunnon täysin itselläni ja sopisin kuluista fifty-fifty periaatteella! Jo lasten takia et voi ruveta uhkapeliin uudelleen! Toinen vaihtoehto olisi mielestäni että ostatte asunnon puoliksi. Silloin molemmat hoitavat itsenäisesti edellisen asunnonkulut. Myydessäsi vanhan asunnon sinulle jää näin rahaa "pesämunaksi", koska miehesi maksaa puolet uudesta.

Äänestä

Osasitpa asian laveasti kertoa :-)

Koetan summata.

Sinulla yksin velaton asunto, jonka arvo on 105.000 EUR (tämä arvaukseni)
Olet/olette ostamassa asuntoa jonka arvo 150.000 (arvaan että mainitsemasi kymppi menee remppaan)

Miten asunnon omistaminen ja velat hoidetaan oikeudenmukaisesti oli kysymyksesi ... eikö?

Ajatelepa asiaa niin, että molemmat tuovat uuteen asuntoon rahaa (joko omaa tai lainattua).
Sinä: 100.000 EUR (koska asuntosi myynnistä kuluja, jotka tietenkin sinun hoidettava, kuten myyntivoittokin on yksin sinun)
Hän: 50.000 EUR (pankkilainaa, velkavastuu yksin hänellä)

Sinä omistat asunnosta 66,6%, hän 33,3%. Tähän asti minusta hyvin yksinkertaista, omistussuhteet voitte muuten kirjata avioehtoon (ja ellette avioidu, teette sopparin tuosta muuten)

Jos sitten ero tulee, tai ostatte seuraavan asunnon ... ja nyt asuntonne myyntihinta (eli arvo) on vaikka 200.000 EUR, niin osuutenne ovat:
Sinä: 133.333 EUR
Hän: 66.666 EUR

Eli, sinun pitäisi maksaa hänelle tuo summa jos tahdot "lunastaa osuutensa". No, jos oletkin ottanut velan kokonaan nimiisi, ja myös sen maksanut (mies osallistuu "vuokralla" asumiskuluihin toki, mutta ei pääoman maksuun) ... niin silloin homma erossa toki yksinkertainen.

Kyllä minusta on oikeus ja kohtuus miehelle saada kotiinne sijoittamilleen rahoille tuottoa. Miksi ei olisi ... turha siitä häntä on laskelmoivaksi syyttää, laskelmoivampaa minusta on perusteetta sen evääminen.

Ja ajattelepa tilanne missä asuntojen arvot olisvatkin laskeneet (ei mitenkään mahdotonta), silloin olisi epäoikeudenmukaista kuitata sinulta "kalliin ajan" sijoitus huomioimatta arvon alennusta.

Äänestä

Yhteen asiaan täsmennystä....

"Itse olen ollut pari v. kotona ja hoidan lastamme, kotihoidontuella. Yhteiskunta ei tue pennin latin lutilla."

Mistä ihmeestä oikein kuvittelet kotihoidontuen tulevan, muualta kuin yhteiskunnalta???

Äänestä
  • Ihan tosi minäkin ensin ajattelin että naisparka on todellakin vaikean pulman edessä, mutta tuon kohdan huomasin minäkin ja päättelin ettei taida raha-asiat olla muutenkaan hanskassa, vaikka rahaa nähtävästi riittääkin. Kyllä se pärjää meni syteen tai saveen.

    Äänestä

  • tosi se kai on kirjoitti:

    Ihan tosi minäkin ensin ajattelin että naisparka on todellakin vaikean pulman edessä, mutta tuon kohdan huomasin minäkin ja päättelin ettei taida raha-asiat olla muutenkaan hanskassa, vaikka rahaa nähtävästi riittääkin. Kyllä se pärjää meni syteen tai saveen.

    kiitos kaikille ystävällisistä vastauksista. Sen verran pitää sanoa vielä kun yksi lauseeni tuntui jäävän hiertämään, että juu, kyllä tiedän toki, että kotihoidontuki tulee yhteiskunnalta. pointti olikin se, että siinä se sitten onkin, eli mitään muuta ns. ylim. ei tule - eli kuten toimeentulotukea, jota tuntuu että välillä jaellaan avokätisesti kenelle vaan vuokrien ja kaljottelujen maksamiseen. Ehkä juuri siksi, että asun omistusasunnossa; jos asuisin vuokralla, kaikki maksettaisiin, mutta en nyt halua siihen puuttua. Mutta sama se. Eli elätän sillä tuella lähinnä perhettäni, mutta aivan oikein - kyllä mä aina pärjään;-) se on pitkälti myös asenteesta kiini. Ja osaan hoitaa raha-asiani, jos se nyt jotain kiinnostaa;-)
    Nyt lähinnä halusin kommentteja tähän kiperään pulmaan - ja kiitän niistä!

    Äänestä

Hyvä omakohtainen kokemus.Mulle tuli maksaan n.200000€ puoliso ilmeni luottokelvottomaksi.
Asunnon lisäksi tilaili kaikenlaista mistä vaan sai tilattua nimiini, ja se jonka nimiin on tilattu maksaa kaiken oli se kumpi perheessä tahansa.Ei auta kun maksaa. Sitten hävisi vähin äänin maisemista. kehottaisin unohtamaan noin epäluotettavan henkilön. Pääsee paljon helpommalla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


voiko enää luottaa kirjoitti:

Olen vähän vaikean tilanteen edessä. Olen eronnut kesällä (sehän oli vähän liiankin helppoa) miehestäni, joka jätti minut pienen lapsen kanssa yksin ja muutti toiseen asuntoon. No, siitä on nyt aikaa kulunut ja asun kahden lapseni kanssa -toinen siis alle 2 v.- omistusasunnossa ja olisi tarve pikkuhiljaa muuttaa isompaan. Nyt on vähän uudelleen lämmitetty suhdetta - outoa, eikö vain? - ja mies haluaisi kovasti tulla takasin katuen lähtöänsä. En tiedä vieläkö voisin häneen luottaa tai voiko sitä vielä sitoutua täysillä kun menneessä on niin paljon pahaa - toisaalta, haluaisin uskoa parempaan huomiseen. Nyt olen löytänyt asunnon josta kaikki pitää ja sitten tulee se mutta. Siihen tarvittaisiin välirahaa n 40 000e ( muut n 10 000€). Kumpi tämän lainan ottaa? Minä haluaisin periaatteessa, koska silloin olisin ns. varman päällä - eli jos mies lähtisi uudestaan (huono ajatus-lähtökohta, tiedän) ei tarvitsisi "maksaa" häntä ulos. Hän taas näkee asian niin, että minun tulee tietenkin maksaa yksin nykyisen asunnon myynnin välityspalkkio n 5000e ja hän ottaisi uuden lainan ja jos sitten kuitenkin tiemme veisivät erilleen vaikka 5 v. kuluttua minun pitäisi maksaa sen hetkisen markkinatilanteen mukaan hänelle takaisin. Tässä tilanteessa-vaikka se pahalta tuntuukin - on vahingosta viisastuneena paras etukäteen sopia miten meneteltäisiin ettei tule uusia ikäviä yllätyksiä. Itse ehdotin että sen, mitä on lainaa jäljellä - mutta se ei hänelle riitä: hän haluaa vielä siihen vähän lisää, koska JOS markkinat on nousseet ja asunnon arvo noussut niin pitää saada lisää rahaa - eli joutuisin ottamaan lainaa silloin esim. jäljellä olevaan lainaan esim. 25000€ ja lisäksi vielä vaikka 5-7000e jotta hän saa "sijoitukselleen korkoa!" Minusta tämä tuntuu tosi pahalta ja laskelmoidulta; eikö luuulisi , että olisi onnellinen jos vielä otan hänet uudelleen ja annan uuden tilaisuuden? Itse olen ollut pari v. kotona ja hoidan lastamme, kotihoidontuella. Yhteiskunta ei tue pennin latin lutilla. Pikaisia kommentteja pliis -
En tiedä, yksi - ehkä paras? - vaihtoehto olisi kai unohtaa vihdoin koko mies ja hänen lupauksensa ja ottaa laina, muutttaa lapsieni kanssa ja elää yksin - ja hoitaa omat lainani pois. On vähän luottamuspulaa meinaan juuri nyt.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu