Heippa kaikki juoksijat!
Olen puolisen vuotta harrastanut juoksua, ja kuntokin on noussut mukavasti. Tällä hetkellä juoksen noin 6-7 km:n lenkkejä. Alkuun oli ongelmana sykkeet, tuppasivat nousta hurjan korkealle, mutta nyt kunnon kasvaessa pysyttelevät 130-140 tuntumassa. Asia jota ihmettelenkin on kalorinkulutus. Käytän Polar A5 sykemittaria ja tuolla lenkillä kulutus on noin 300 kcal. Olen normaalipainoinen nainen. Olettekos samoja kulutuksia mitanneet? Kiinnostaa hieman siksi, että ruokahalu kasvaa kummasti, enkä halua lihoakaan. Alkuunkin kulutus oli tunnin lenkillä noin 400 kcal. Jostain olen lukenut, etä juoksu kuluttaa yli 600 kcal/tunti!?
Olen puolisen vuotta harrastanut juoksua, ja kuntokin on noussut mukavasti. Tällä hetkellä juoksen noin 6-7 km:n lenkkejä. Alkuun oli ongelmana sykkeet, tuppasivat nousta hurjan korkealle, mutta nyt kunnon kasvaessa pysyttelevät 130-140 tuntumassa. Asia jota ihmettelenkin on kalorinkulutus. Käytän Polar A5 sykemittaria ja tuolla lenkillä kulutus on noin 300 kcal. Olen normaalipainoinen nainen. Olettekos samoja kulutuksia mitanneet? Kiinnostaa hieman siksi, että ruokahalu kasvaa kummasti, enkä halua lihoakaan. Alkuunkin kulutus oli tunnin lenkillä noin 400 kcal. Jostain olen lukenut, etä juoksu kuluttaa yli 600 kcal/tunti!?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Energiakulutus riippuu
-painosta, raskaampi henkilö kuluttaa enemmän
-sykkeestä, korkea syke kuluttaa enemmän
-lenkin kestosta, pitempi aika kuluttaa enemmän.
Kun juoksit saman lenkin huonokuntoisena, niin sinulla meni siihen enemmän aikaa ja syke oli korkeampi kuin nyt hyvässä kunnossa juostu sama lenkki.
Ja lenkkeilyn yksi hyvistä puolista on juuri energiatalouden paraneminen, joka sinun kohdallasi on toteutunut.
Noin 70 kg:n henkilö juostessaan tunnin ajan aerobisen kynnyksen sykkeellä, eli leppoisaa vauhtia, kuluttaa noin 600 kcal.
Jos haluat kuluttaa lisää kaloreita, niin pidennä vaikkapa yhtä viikottaista lenkkiäsi.
Jos 70 kg ihminen kuluttaa tunnissa noin 600 kcal, tarkoittaa se tehotasosta riippuen noin 28-30 ml/kg/min hapenottotasoa. Jos tuo on vielä aerobinen kynnys, tarkoittaa se noin 50 ml/kg/min maksimihapenottoa. Ja tuo on jo todella hyvän, tai jopa kovakuntoisen tulos, vastaahan se suurinpiirtein 3000 metrin Coopertulosta.
Ei korkea syke muuten kuluta juuri enempää energiaa kuin matala syke, sydänlihas kun on kuitenkin melko pieni kooltaan. Sen sijaan kovempi teho edellyttää suurempaa ennergiantuottoa, jota varmistaakseen sydämen syke nousee.
Tässä on kätevä laskuri. Kun syöttää siihen painoksi 70 kg ja kulutukseksi 600 kcal, niin saa eri kuntoilusuoritusten aikoja, joilla tuo energia kulutetaan.
Kun katsoo tulosta kohdasta hölkkä, niin siinä seisoo 1h 1 min.
Hölkkä on tyypillisesti jolkuttelua juuri aerobisella kynnyksellä.
http://www.tohtori.fi/liikunta/42.html
Näyttää juoksu ja hiihto aikalailla samanlaisilta lajeilta... Itsestä tuntuu että 1,5 kertainen hiihto vastaa juoksua/hölkkää.
Otetaas aluksi muutama fakta:
Jos juoksumatolla nopeutta nostetaan 1 km/h portain 5->10 kilometriin tunnissa, muuttuu kävely yleisimmin hölkäksi tuossa 8 km/h nopeudessa.
Jos tuolle 8 km/h hölkälle laskee teoreettista hapenkulutusta, päästään noin 28 ml/kg/min -tasolle, joka energiankulutuksena on 70 kiloisella ihmisellä juuri tuo 600 kcal/h.
Eli hölkkä kuluttaisi 70 kiloisella tämän verran, jos tunnin verran hölkkäilee, kuten tuo kuopion sivu toteaakin.
Aerobinen kynnys on harjoitustaustasta riippuen kuitenkin noin 50-65% maksimaalisesta hapenotosta. Jos haluta hölkätä 8 km/h aerobisella kynnyksellä, pitää maksimihapenoton olla tuolla 45-55 ml/kg/min -tasolla, eli hyväkuntoisen tasolla. Jolloin tullaan siihen johtopäätökseen, että alle 45 millin hapenotolla varustettu kuntoilija ei pysty peruskestävyyttä kehittämään juosten.
Kun periaatteessa anaerobisella kynnyksellä pystytään liikkumaan noin tunnin verran, olisi noin 32-35 millin maksimihapenotolla varustettu kaveri kykenevä kuluttamaan tunnissa 600 kcal.
45 ml/kg/min tarkoittaa Cooperin testin tuloksena 2500 m.
Kyky juosta = hyvä kunto, ei siitä mihinkään pääse.
Alkoi kiinnostamaan nuo lukemat 28-30 ml/kg/min hapenottotaso jne. että mitä toi lukema käytännössä tarkoittaa. Siis mistä luvut tulee? Ja miten pystyy vetämään yhtälön jossa 50 ml/kg/min vastaa suurinpiirtein 3000 m cooperissa?. Jos joku tietäväinen vaivautuu vääntämään selityksen sillä tasolla, että maallikkokin ymmärtää niin iso kiitos.
http://ffp.uku.fi/clinic/cooper.htm
...älä ole huolissasi jos nälkä kasvaa. Syödä pitääkin jos tahtoo kehittyä, on vain katsottava mitä syö. Joka aterialla hiilihydraattia ja proteiinia, rasvat kasvirasvoiksi ja karkkipäivä joka viikko. (Vaikka viisaat tosin väittävät, ettei ruokahalu oikeasti kasva, vaan ruoka vain maistuu paremmalta kun sen on "ansainnut", mene ja tiedä.)
Samaa sanoisin kuin edellinen kommentoija, eli pidennä lenkkiä jos tahdot lisätä kalorinkulutusta, ja rasvanpolttoa. Esimerkkejä omasta kulutuksestani (nämä ovat tosin hiukan poikkeuslukemia, koska tähtään puolimaratonille):toissapäivänä juoksin 1:26 h, matka n. 12.5 km, ja kaloreita kului sellaiset 650, josta 40 % oli rasvoista peräisin sykemittarini mukaan. Eilen taas hieman alle 10 km taittui aikaan 57 min, ja kulutin 470 kcal, joista vain 35 % rasvoista. Eli ellen ole tulkinnut ihan pieleen, jos olisin juossut saman matkan kuin toissapäivänä samaa vauhtia kuin eilen, kalorinkulutukseni olisi ollut aika suurta, mutta rasvojen poltto suhteessa vähäisempää kuin sillä rauhallisemmalla lenkillä.
Mainittakoon, että olen ihan keskipainoinen ja -kokoinen sekä -ikäinen naisihminen, en enää teinityttö mutten vielä mummokaan. Olen harrastanut juoksua kohta neljä vuotta. Harjoittelen juoksua näin maltillisesti erinäisten vaivojen takia.
Kaloreita laskiessa unohdetaan monesti että myös palautuminen ja lihaksiston kehittyminen kuluttaa kaloreita erilailla kuin passiivissa tilanteessa ollessa.
Sitä en tiedä näkyykö tuo sykemittarilla. Muutenkin olen aina hieman epäillyt noita kaloriarvoja hyviksi likiarvoiksi. Lihaksisto kun kuluttaa energiaa aivan toisella tavoin mitä "läski" joten luulisi että jonkin sortin rasvaprosenttikin pitäisi mittariin syöttää...
Epäilemättä likiarvoja ne ovat, mutta antavat sentään vähän suuntaa kuntoilijalle, joka ehkä samalla pohtii painonhallintaa.
Miten rasvaprosentin syöttö muuten vaikuttaisi siihen sykemittarin laskutoimitukseen, kuinka paljon energiaa keho likimain tuottaa/kuluttaa rasvoista? Lihaksissahan tämä prosessi tosiaan tapahtuu. Ja onhan selvää kuitenkin, että mitä enemmän lihaksia, sitä suuremmalla teholla voi tuloksellisesti harjoitella, mutta toisaalta taas, mitä suuremmalla teholla harjoittelee, sitä vähemmän suhteessa keho käyttää rasvavarastoja, ainakin sen mukaan mitä olen asiasta lukenut ja kuullut.
Mitä painavampi tyyppi, niin sitä enemmän energiaa kuluu liikutellessaan itseään paikasta toiseen.
Mitä lujempaa juoksee, niin sitä enempi energiaa kuluu samassa ajassa.
Mutta oikeasti hei!! Miten paljon noihin sykemittareiden kalorikulutukseen voi oikeasti luottaa?? Aineenvaihdunta on yksilöllistä, energian kulutus on yksilöllistä. Sykemittari vai laskee jollain kaavalla jotain, mutta onko se edes oikea? Tai ylipäätänsä sinnepäinkään?
No ei tietenkään sykemittarilla voi kalorinkulutusta mitata. Sykemittarilla mitataan sykettä. Siitä sen nimikin tulee.
Mutta jotta sykemittareita ostaisivat muutkin kuin miehet, niin niihin on lisätty mm. tällaista hömppää ja tietenkin hintaa rutosti päälle..
Mittareiden luotettavuus lienee samaa luokkaa kuin ruoka-aineiden tavaraselosteen energiaarvot.
Mittareiden virheessä lienee se hyvä puoli, että virhe on aina samaan suuntaan. Tämän vuoksi sama henkilö voi verrata eri kerroilla saatuja omia lukemiaan keskenään, kunhan ei ota numeroarvoa ihan kiveen hakattuna totuutena.
Joka tapauksessa mittarilukema on parempi arvaus kuin pelkkä oma tuntuma energiankulutuksesta.
...riippuu henkilön painosta, iästä, vauhdista, sykkeestä, päivästä, fiiliksestä, vaatetuksesta, ilman lämpötilasta, juoksutekniikasta... Tunnin juoksu kuluttaa oman zykemittarini mukaan siinä 600 kcal, syke jossain 140-150, painoa 70 kg.