Mä en varmaan koskaan löydä onnea.
Sitä oikeaa ihmistä, jota rakastaa ja joka rakastaisi mua.
Nytkin olisin ollut valmis rakastamaan ja tykkäsin jo kovasti, kunnes mulla ei enää ollut käyttöä ja voitiin unohtaa ilman selityksiä.
Miten sitä enää uskaltaa antautua ihastumiselle/rakastumiselle koskaan?
Pelkään, että muutun kovaksi ja tunteettomaksi.
Elämä on vaikeaa ja vielä vaikeampaa yksin..nyyh.
Sitä oikeaa ihmistä, jota rakastaa ja joka rakastaisi mua.
Nytkin olisin ollut valmis rakastamaan ja tykkäsin jo kovasti, kunnes mulla ei enää ollut käyttöä ja voitiin unohtaa ilman selityksiä.
Miten sitä enää uskaltaa antautua ihastumiselle/rakastumiselle koskaan?
Pelkään, että muutun kovaksi ja tunteettomaksi.
Elämä on vaikeaa ja vielä vaikeampaa yksin..nyyh.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vaivu synkkyyteen.Olen juuri kohdannut saman, mutta se on vaan katsos elämää.Näistä pääsee kyllä
yli vaikka se tuntuukin pirun pahalta.Ajattele vaikka, että sitä ei ollut sitten tarkoitettu.
Millainen olet luonteeltasi ja ulkonöltäsi? Noihin asioihin kun paneutuu oikein kunnolla, niin voit löytää vastauksen.